jokutyyppi19

Vapaa kuvaus

Aloituksia

91

Kommenttia

3406

  1. (Eikö ketään kiinosta?)

    [Leonard]
    "Kämppikseni" viedään hoidettavaksi. Itse jään miettimään, mitä helvettiä juuri tapahtui.

    [Jorma]
    Vieressäni seisova vartija on varmasti kuollut jo monta kertaa. Kerran hän meni vanhalle osastolle. Muut tapaukset olivat tavallisia rutiinikamppailuja. Olen alkanut tuntea jotkut vartijat hyvin. Kaikki he ovat kuolleet useita kertoja. Ehkä he ovat kuolemattomia, tai klooneja. Kaikki vartijat eivät kuitenkaan ole. Jotkut eivät koskaan palaa kuoltuaan.
    Minun pitäisi kai tietää, mutta eihän kenellekään kerrota kaikkea. Täällä ei ole edes johtajaa, jolla olisi kaikki informaatio. Tämä yritys on vain alkanut elää omaa elämäänsä, ja me ylihoitajat johdamme paikkaa. Paitsi silloin, kun emme jaksa, tai osaa. Ja sitä tapahtuu usein. Juuri sen takia kaikki menee huonosti. Toisaalta sen takia potilaat voidaan ylentää hoitajiksi. Juuri tämän järjettömyyden takia en ole enää vanki. Siispä en valita, vaan jatkan töitäni.
  2. (teen toisenkin hahmon)
    Nimi: Leonard Oliver Lecter
    Tietoja: 35v. mies. Joutui mielisairaalaan raiskattuaan ja paloiteltuaan useita lapsia. Saapui saarelle muutama tunti sitten. Pidetään rauhallisena erittäin kokeellisella lääkkeellä.

    Havahdun outoon ääneen. Huone on hyvin pimeä, mutta erotan nurkassa jotain outoa. Muistan, että tuollaisia kutsutaan lurkeiksi.
    Minulla on kaksi vaihtoehtoa: pysyä liikkumatta, tai sytyttää valot. Jos juoksisin katkaisimelle, otus ehtisi ehkä saada minut. Toisaalta en varmaan onnistuisi olemaan koko yötä liikkumatta. Päätän kuitenkin yrittää, sillä en uskalla liikahtaakaan. Keskityn liikkumatta pysymiseen. Keskityn siihen todella kovasti. Sitten tapahtuu jotain outoa.
    En näe, enkä kuule mitään, mutta havaitsen silti ympäristöni. En ole huoneessani, vaan öisessä puistossa. Tunnen olevani hyvin pitkä. Tajuan sulautuvani puihin. Ohitseni juoksee mies, joka on yltä päältä veressä. Aavistan, että hän on jotenkin tärkeä, mutta en tiedä, miten. Hänen perässään juoksee poliisi. Mies kuvittelee olevansa tavoittamaton, mutta poliisi on vetämässä asettaan esiin. Astun poliisin eteen. Näen hänen silmissään kauhun. Hän pitelee päätään ja vajoaa maahan.
    "Osasto 4:n asukkaat, pysykää selleissänne ja pysykää rauhallisina. Apujoukot saapuvat välittömästi. Muistakaa, että narskut ovat hitaita, eivätkä pääse selleihinne. Kenelläkään ei ole syytä huoleen."
    Palaan kehooni. Huonetoverini on herännyt. Hän nousee istumaan, jolloin lurkki hyökkää hänen kimppuunsa. Juoksen sytyttämään valot.
    Lurkki on poissa, mutta huonetoverini on kuolemaisillaan. Alan huutaa vartijoita.

    *Yksisilmä Jack nimistä sarjamurhaajaa jahdannut poliisi löydettiin kadulta makaamasta. Hänellä oli kovat päänsäryt, eikä hän muistanut mitään, mikä tapahtui hälytyksen jälkeen. Hänellä oli ase kädessään, mutta laukaustakaan ei ollut ammuttu.*
  3. Se ei liene mahdollista...

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/11540504

    Älkää pettykö. Ei se niin hieno ole niille, jotka eivät olleet silloin paikalla.
  4. Seison uhrin edessä, pidellen pihtejä kädessäni. Tältä potilaalta pitäisi kuulemma repiä hampaat irti, koska hän on purrut erään hoitajan sormen melkein irti. Suu on tosin puudutettu, mutta ainakin saan nähdä, kun veri lentää. Pari hammasta irrotettuani kuulen korviaraastavaa kirkunaa ylhäältä. Katson kattoon ja näen ilmastointiverkon takana pienen mustan otuksen.
    Noin puoli vuotta sitten oli tuullut ilmoitus, että nuo otukset oli tapettu sukupuuttoon, mutta ilmeisesti yksi yhteiskunta jäi eloon ilmastointiin. Siksi siis potilaat valittivat täälläpäin "meluhaitoista". Potilaat kutsuivat noita otuksia screamereiksi, hoitajat taas korpeiksi. Ne ovat lintuja, jotka ovat täysikasvuisina jopa metrin korkuisia ja tykkäävät syödä lihaa. Ja leikkiä saaliillaan. Mielessänii alkaa muotoutua idea...
    Seuranani oleva vartija on ilmeisesti aloittelija, sillä hän on mennyt oksentamaan roskikseen, joka on ilmastoinnin alapuolella. Ammun ilmastoinnin ritilää niin, että se hajoaa. Korppi hyökkää välittömästi työtoverini kimppuun, murtaen hänen selkärankansa siiveniskulla. Otus ei selvästikään ole täysikasvuinen, mutta on silti vaarallinen. Pitelen kädessäni asetta, joka annetaan lainaan kaikille, jotka menevät kidutuskammioon, tai laboratorioihin. Katselen, kun korppi repii potilaan vatsan auki. Sitten ammun sitä päähän.
    Otan kuolleen työtoverini aseen, sillä sellainen on hyvä omistaa. Voin aina väittää, että hän unohti sen jonnekin. Menen kirjoittamaan raporttia ja jätän potilaan kitumaan. Onneksi vain hänen suunsa oli puudutettu, ajattelen nauraen. Toisaalta olen myös huolissani. Jossakin päin itäsiiven ilmastointia asuu täysikasvuisia korppeja. Ne eivät varmasti mahdu sieltä ulos, eivätkä vartijat varmasti suostu menemään sinne. Meillä taitaa olla tuholaisongelma.
  5. Korppi:
    Onnistuin luultavasti poistamaan "linkkiviestin".

    Palautin myös "pisteen" luettavaksi. Joku oli sen jostain syystä joskus kauan sitten poistanut.
  6. "Määrärahoja on liian vähän. Turvalaitteet eivät toimi. Me kaikki kuolemme tänne ennemmin, tai myöhemmin. Aistin sen. Kukaan muu ei havaitse sitä. Paitsi ehkä jotkut potilaat. Mikä se on? Mitä se haluaa?"

    Sammutan nauhoituksen, kun huomaan puhuneeni sekavia. Poistan tuon osan äänitiedostosta. Sitten tellennan äänipäiväkirjani.
    Eteläsiivessä on hälytys. Onneksi en ole enää siellä. Olen hankkinut uuden paikan pohjoissiivestä, sillä eteläsiipi on... pahaenteinen.
    Tarvitsisin kai psykiatrista hoitoa. Aika monet eteläsiivessä työskennelleet tarvitsisivat. Kukaan ei tiedä syytä, eikä melkein kukaan edes huomaa sitä, mutta eteläsiivessä sekoaa eniten työntekijöitä, jos laboratorioita ei lasketa. (ja eihän niitä tietenkään lasketa, koska ne ovat epävirallisia) Edes kidutuskammion työntekijät eivät pimahda niin usein.
    Kidutuskammiosta puheenollen, minulla onkin pian töitä siellä. Kidutus on suosikkityötehtäväni. Tekisin sitä vaikka ilmaiseksi, mutta toki minä silti palkan otan vastaan.
  7. "Vakkariurani" alkoi kai "leiriltä karkaaminen"-keskustelussa. Heti sen jälkeen tulikin "piste".
    Mestaria ei muuten ole pitkään aikaan näkynyt... :(

    Vanhat hyvät ajat... Ja arvatkaa, mitä meillä nyt on... Uudet hyvät ajat!
  8. Jos haluat ropettaa, liity johonkin, tai aloita uusi. Minä ainakin todennäköisesti liityn mukaan, jos aloitat uuden, vaikka muut, kuin keskimaa-rope eivät täällä olekaan oikein menestyneet...
  9. Useampi, kuin yksi saatetaan valita. :)
  10. Käytän sulkeissa olevissa teksteissä vajaata kielioppia... (Tämä näyttää jotenkin tyhmältä...)
  11. Sherlock. (kirjoitinko sen oikein?)
  12. Hain luotsiksi. Hakekaa tekin.
  13. *kiinostaisivat*
    Ensimmäinen ja viimeinen kirjoitusvirheeni täällä ever!
  14. Erillisiä osastoja ei ole, mutta vangeilta on seksi kielletty. (ihan kuin säännöt ketään iinostaisivat...)
  15. Nimi: Jorma S. Penttinen
    Tietoa: Vanki, joka sai ylennyksen hoitajaksi keksittyään mahtavan keinon tienata rahaa ja siitä ylihoitajaksi (joita on vain muutama) lahdattuaan yksin sairaalaan hyökänneen zombijoukon (joita ei virallisesti ole ja jotka tappoi puhtaasti vahingossa). Sadistinen. Väitti aiemmin tulleensa toisesta maailmasta ja sukunimensä olevan Lutch, mutta "parannettiin" riippuvuutta ja sekavuutta aiheuttavalla "lääkkeellä".
  16. Entä itse kauhu? Ainakin kauhuelementtejä pitää olla paljon. Hahmojen kärsimyksen kuvaaminen on ainakin hyvä keino.
    Olisi myös hyvä, jos olisi sekä psykologista, että splatterkauhua. Ja hahmojen ei pitäisi olla selkeästi "hyviksiä" ja ainakin uhrien pitää entistä enemmän varoa muchaamista.
  17. Vankimielisairaalana toimiva saari, jossa on erittäin vaarallista, jos ei pysy sisätiloissa ja joskus silloinkin.
  18. Laaja maailma, jossa on sekä alkukantaisia, että huipputeknologisia alueita. Joissakin paikoissa osataan myös magiaa.
    Tai sitten "normaali" maailma.
  19. Kannattaa varoa, ettei JANESI nappaa sinua, kun annat sijaintisikin ilmi.
  20. Vampire hunter D: Bloodlust.
    21. 130 / 171
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt