jokutyyppi19

Vapaa kuvaus

Aloituksia

91

Kommenttia

3406

  1. Odotan putkassa iltapäivää. Vartijat ovat lähteneet jonkun paenneen perään, joten voisin paeta. En kuitenkaan tee sitä. Ei minua kovin helposti tapeta, joten voin yhtä hyvin roikkua jonkin aikaa hirttosilmukassa.
  2. Kävelen katua pitkin ja heittelen ympärilleni punaisia LSD-lappuja, joissa lukee vihreällä tekstillä: "syö minut!".
    Erotuin jo aiemmin pukuni ja hiusteni ansiosta joukosta. Nyt aurinkolasini vielä lisäävät omituisuutta. Saapuessani ilotalolle, huudan kovaan ääneen: "MINÄ TAPOIN HÄNET!" Nauran äänekkäästi ja jatkan: "Hirttäkää minut ja viiltäkää vatsani auki! Niinhän täällä kuulemma tehdään!"
    Pysähdyn ja hiljennän ääntäni normaalipuheeksi.
    "Jättäkää siihen roikkumaan päiväkausiksi. Keskustassa kuulemma haisee aina mädäntyneelle lihalle."
    Alan hihittää hysteerisesti. Yhtäkkiä vedän aseen esiin ja ammun yhden ohikulkijan.
    "HUOMAATTEKO?! OLEN HULLU!"
    Näen paikalle kävelevä Kurpizzan ja huudan hänelle: "Sinä olet aika nätti. Ota tämä." Heitän aseeni hänelle. "Siinä on vielä viisi luotia. Voit tappaa sillä jonkun vihamiehesi, tai olla nössö ja luovuttaa sen vartijoille.
    Käännyn taas vartijoiden puoleen. "Pidättäkää minut. Antaudun." Kun minua viedään putkaan, alan nauraa ja sanon: "Ihmisliha on muuten aika hyvää. Maistakaa tekin joskus."
  3. Et voi tietää, että murhaaja on vampyyri.
  4. Ehdin sisään juuri ennen aamunkoittoa. "Tule sisään," alkemisti oli sanonut ja melkein kuollut sen takia. Hän kuitenkin osoittautui hyväksi liikekumppaniksi. Hän jopa keksi tehdä minulle aurinkolasit.
    Nyt hän valmistaa LSD:tä ohjeitteni mukaan. Aiomme luonnollisestikin jakaa voitot tasan.
  5. Kerron jo etukäteen, että seuraava, joka tulee huoneeseen, löytää sieltä vain kasan luita, joista osa on asetettu muodostamaan kirjaimet: M, O ja I. Tämä ei tosin ole ajankohtaista, koska seuraava asiakas tulee vasta seuraavana päivänä, mutta ilmoitanpa vaan, kun on tylsää.
    Hahmoni sijaintia ei siis tiedetä, ettekä voi löytää häntä. :)
  6. "Täällähän on hyvät ruoatkin," naureskelen itsekseni. Makaan sängyllä, jonka ympärillä lojuu luita.
    Puolivampyyrien ei ole pakko juoda verta elääkseen, mutta he heikentyvät ilman sitä. Olin suunnitellut kiduttavani ilotyttöä pitkään, mutta seksin jälkeen olin niin janoinen, että iskin hampaani suoraan hänen kurkkuunsa. Söin myös lihan, sillä en ollut syönyt mitään pitkään aikaan.
    Nyt olen väsynyt. Ylensä en tarvitse paljoa unta, mutta alkoholi väsyttää minua. En tosin ihan pienestä määrästä hätkähdä. Se juoma oli kai yllättävän vahvaa... Vaivun sikeään uneen.
  7. Pysähdyn ilotalon kohdalla. Olen menossa sisään, kun huomaan Andrein.
    "Olet seurannut minua baarilta saakka. Mitä haluat? Rahaa?" Heitän hieman rahaa maahan ja menen sisään. Mietin, miksi hän oli ottanut pudottamani henkilöllisyystodistuksen. Eikö hänellä ole omaa?
    Ostan itselleni seuralaisen. Saan kuulemma myös yöpyä täällä.
  8. Käännyn takaisin ja nappaan vartijalta lompakon. Siinä on täkäläistä rahaa ja jokin outo lappu. Pudotan lapun kadulle ja jatkan matkaa, jättäen vartijan kitumaan.
  9. Ulkopuolella huomaan vartijan, joka ahdistelee oudosti pukeutunutta miestä. Seuraan heidän keskusteluaan ja sen päätyttyä vedän aseen esiin ja ammun vartijaa vatsaan. Lähden kävelemään pois päin, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
  10. Juon räiskyliemen yhdellä kulauksella. Huomaan auringon ehtineen jo laskea. Oliko äsken jo auringonlasku? En tiedä, koska pidin silmiä kiinni ulkona ollessani.
    "Minun täytyy nyt lähteä," sanon ja kävelen ovesta ulos.
  11. "Kestän toki. Kiitos."
    Naisella on näköjään jo seuraa. Lakkaan katselemasta häntä.
  12. "Kiitos. Ottaisin mahdollisimman väkevän juoman. Olisi toki plussaa, jos siinä olisi myös paljon sokeria. En tiedä täkäläisistä juomista mitään, joten valitse sinä."
    Puhuessani katselen tyhjään pöytään istunutta naista. Jos hän sattuu huomaamaan, käännän katseeni pois, mutta kuitenkin siten, että hän varmasti huomaa minun katselleen. Hetken päästä aloitan katselun uudestaan.
    "Maailma, josta tulin, oli tätä kehittyneempi. Siellä ei kukaan nähnyt nälkää ja ainoastaan köyhimmät joutuivat tekemään töitä. Hekin hyvin yksinkertaisia huoltohommia. Rikollisuus oli siellä suuri ongelma ja vankilat olivat jatkuvasti täynnä. Ja sitten oli tietysti vampyyrejä, jotka imivät ihmiset kuiviin, tehden heistä kaltaisiaan. Siellä ei ollut kuolemantuomioita, mutta vampyyrit karkotettiin väliulottuvuuteen."
  13. Tervetuloa takaisin Yksinkertainen Tyttö :)

    Istun tuolille odottamaan. Suunnitelmani on katsella tulevia ja meneviä ihmisiä ja lähteä pimeän tultua liikkeelle. Tekee mieli viinaa, mutta rahaa ei ole.
  14. "Olen Efal," sanon. "Tulin tänne toisesta maailmasta, enkä tiedä tästä paikasta mitään."
    En ole varma, ovatko täkäläiset kuulleet toisista maailmoista, mutta luulen, että minua silti uskotaan, sillä tällaisissa paikoissa on ylensä aika taikauskoista kansaa.
    Äkkiä tajuan, että tällaisissa maailmoissa ei varmaankaan olla kuultu huumeista. Saan siis hyvät bisnekset aikaiseksi... Täällä ei myöskään liene vampyyrivainoja... Mitenköhän pääsin sisään tänne kutsumatta? Kai täällä on jonkinlainen tervetulokyltti... Mutta en keskity siihen sen enempää, vaan odotan, mitä soturi vastaa minulle.
  15. Tulen ovesta kadulle. Auringonvalo polttaa silmiäni, joten yritän palata, mutta ovi on kadonnut. Perheenikin on vielä oven toisella puolella, eli väliulottuvuudessa. Sille ei nyt kuitenkaan voi mitään.
    Kuljen kadun reunalla kumarassa. Ihmisiä on aika paljon. Paikka on varmaan oikein mukava yöllä. Nyt on kuitenkin aivan liian valoisaa.
    Kuljettuani jonkin matkaa, saavun tammiovelle ja haistan alkoholin ihanan tuoksun. Täällä on varmaan kapakka. Avaan oven ja menen sisälle.
    Viimeinkin polte lakkaa. Avaan silmäni katsoakseni ympärilleni. Paikka on hämärä ja siellä olevat harvat soihdut eivät haittaa minua, koska vahingoitun vain auringon valosta. Näen, kuinka iso jäinen otus haastaa ritarille riitaa. Odotan innolla tappelua, mutta he menevätkin ulos taistelemaan. Hetken päästä ritari palaa, ilmeisesti voittajana. Menen hänen luokseen.
    "Hei. Voisitko kertoa, missä olen?"
    Vaatteeni ja kirkkaan vihreiksi värjätyt hiukseni todennäköisesti herättävät huomiota näin kehittymättömässä maailmassa. Samoin se, että en tiedä, missä olen. Osaan kuitenkin käyttäytyä hyvin itsevarmasti, joten pidän todennäköisenä, että ritari vastaa minulle.
  16. Siiliö lähti, mutta minä palasin. Moikka vaan kaikille. Oletteko rauhoittuneet?
    En jaksa enää väitellä, sillä kuten siiliö sanoi: teillä on pointit hukassa. Sopikaamme siis tasapeli ja kaikki saavat olla sitä mieltä, mitä ovat.
    Teidän on myös turha tulla tänne haukkumaan aloittajaa, koska hän on selvästikin häipynyt.
    Mitä jos siis antaisimme tämän keskustelun vain olla. Täällä tulee vain kaikille paha mieli.
  17. Nimi: Efal Gordonian Lutch
    Rotu: ihminen
    Sukupuoli: mies
    Ikä: 20v.
    Luonne: ailahteleva, ystävällinen, ilkeä
    Tausta: Johti huumemarkkinoita toisessa maailmassa. Muuttui puolivampyyriksi käytettyään huumeruiskua, jota vampyyri oli hänen tietämättään jo käyttänyt. Efal ja hänen sukunsa karkotettiin väliulottuvuuteen, mistä hän karkasi juuri äsken tähän maailmaan.
    Vahvuudet: Yli-inhimilliset taistelukyvyt. Lähes kuolematon. Ovela. Osaa valmistaa myrkkyjä, vastamyrkkyjä ja tietysti huumeita.
    Heikkoudet: Auringonvalossa lähes sokea. Ei voi tulla taloon kutsumatta. Juoppo.
    Muuta: Lahjottavissa. Nauttii kärsimyksen katselemisesta ja tuottamisesta. Kieroutunut huumorintaju. Tekee järjettömiä asioita huvin vuoksi. Bi. Pitää klassisesta musiikista. Ei ole pitkävihainen ja vaihtaa puolta ja mielipidettä helposti.
  18. En jaksa tätä keskustelua enää. Ajatusmaailmamme ovat niin erilaiset, että todennäköisesti puhumme jopa eri asiasta, emmekä siksi ymmärrä toisiamme.

    p.s. En kannata kuolemantuomiota. Pelastaisin myös siihen tuomitun murhaajan.
  19. Saavun kirkolle. Avaan oven ja huudan Ivanovitšille käännösloitsun avulla venäjäksi: "Nyt voimme puhua. Mistä olet kotoisin?"
  20. Jotain sellaista... Ja tietysti rotu. Luonnettakin voi kuvailla, jos haluaa.
    21. 142 / 171
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt