Suomi24 Keskustelut | ninala

Laitoin totaalisesti suhteet poikki äitiini ja isäpuoleeni reilu puoli vuotta sitten ja itsekästä tai ei, en myöskään kahden alaikäisen lapseni anna isovanhempiin yhtedessä olla. Lapsille olen kantani perustellut ja tapauksia/tarinoita kertonut miksi olen päätökseeni päätynyt.
Olin vahonkolapsi ja se minulle on pienestäpitäen selväksi tehty ja suurimman osan lapsuudestani asuin omilla isovanhemmilla, jotka minusta ovat suhtkoht selväpäisen kasvattaneet. Siskopuoleni syntyi ollessani seitsemän ja siitä lähtien olen saanut tuta miltä tuntuu olla ei toivottu kakkoslapsi. Kaikkein nöyryyttävintä oli kun aikuisiällä asiasta serkkujeni kanssa keskustelin asiasta, he ilmoittivat puolen suvun kanssa tilanteestani puhuneen ja kestävyyttäni ihmetelleen.
Viimeinen tikki oli kun siskoni kertoi olevansa raskaana ja äitini tästä minulle innostuneena soitti ja sanoi:" vihdoinkin saamme---- kanssa yhteisen lapsenlapsen!".
Lapsiani tämä "mummo" on kohdellut samoin kuin minua ja siskoani eli toinen on suosikki aina ollut ja toinen on tavalliseen t-paitaan ja minihameseen pukeutuesssaan kuullut mummon suusta: "vain huorat pukeutuvat tuollaisiin vaatteisiin." Tämä ei ollut ainut lohkaisu mummon suusta, joskin kyllä sieltä rankemmasta päästä...05.09.2014 10:37