kuvaaja_tku

Vapaa kuvaus

Turkulainen luonnon ja valokuvauksen harrastaja Suosikkibändit/artistit: Eput, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Juice, Van Morrison...levyjä liki tuhat aika moni lajityyppi on edustettuna. Leffat: Noita on myös kertynyt paljon. Hyvä draama kaiketi etusijalla, mutta eihän sitä aina Bergmania jaksa. Vapaa-aikanani: valokuvaus, retkeily, netti Parhaat matkakohteet: Liettua, saaristo, Siviilisääty: Sinkku

Aloituksia

8

Kommenttia

283

  1. 90 mm on kinokoolle loistava, mutta pienemmälle
    kennolle pitkä henkilökuvaukseen.
  2. Itsellä Windowssin käyttö jäi kun uudempi versio ei toiminut M-audion äänikortin kanssa. Ei jaksanut odotella M-audion ajureiden valmistumista. Käsittääkseni musiikin teko Windowssilla vaatii jonkun kolmannen osapuolen ajurit, joilla voi ohittaa Windowssin mikserin. Muistaakseni se resamplaa kaikki äänet ja on soittamiseen liian hidas. Myin M-audion kortin yhdelle basistille ja aikansa yrittettyään totesi, että ei jaksa säätää ja hommasi Macin. Toivottavasti Win ei enää resamplaile ääniä kelvottomiksi.

    TV-kortin kanssa taistelu siirtyi myös Linux-maailmaan. Kyllästyin sinisiin ruutuihin ja en saanut ikinä kuvaa ulos. Linuxissa VDR ei ole ikinä kaatunut tai jättänyt ohjelmaa nauhoittamatta. Hirmuinen helpotus.

    Linux systeemissä musiikin teossa kannattaa käyttää sitä varten käännettyä kerneliä, jotta saa latenssit pieniksi.
  3. D800 on FX kennoinen hurjalla pikselimäärällä. 36,6 miljoonaa pikseliä. 14 bitin pikselitarkkuudella tarvitaan 2 bittiä kuvapistettä kohti. Eli datan kooksi tulee 72 Mpix. Lisäksi tulee esikatselukuva plus muut datat. Yhteensä jotain 75 megaa. Aika paljon per ruutu. 12 bitin tarkkuudella kuvapiste vie 1,5 tavua. D90 oli minulla aikoinaan. Hyvä kamera. Pienemmällä määrällä pärjää. D90 kamerassa riitti 4G muistikortti. Nyt Fujilla ottaa siihen 100 ruutua, mikä aika vähän.
  4. Ei moottoripyörälläkään voi tehdä samoja asioita kuin pakettiautolla. Suomessa tehdään paljon tutkimustyötä Linux alustalla koska sovellusten kehittäminen on edullista. Tutkijat koodaavat paljon omia softia kun jotkut lisenssit voivat maksaa kymmeniä tuhansia. Niihin ei riitä rahat. On myös projekteja olemassa jotka vaativat niin paljon lasketatehoa, että Windows pöytäkone ei siihen pysty. Koko illan Animaatioleffojakin on linuxilla tehty. Jo leffan raakadata alkaa olemaan sitä luokkaa, että Windowsin kyky käsitellä sitä loppuu.
  5. Muistaakseni ViewNx2 oli kamalan hidas. Itse käytän aina muistikortinlukijaa ja tempasen kuvat ihan tiedostonhallinnalla.
  6. Android on Googlen tekemä ja käsittääkseni vakoilee. Jos linuxia ym. käyttää ei vakoilusta pääse eroon - sen tekevät monet nettisovellukset. Vaikka Gmail, facebook. Käyttöjärjestelmien markkinaosuuksia vaikea verrata, koska Windows on esiasennettuna. Jos myöhemmin asennetaan jokin muu tilalle tai rinnalle näkyykö jotenkin tilastoissa. Itse olen käyttänyt Linuxia noin 10 v. ja pärjännyt ilman Windows-systeemiä. Tosin mietin pitäisikö windows asentaa että saisi navigaattorin päivitettyä.

    Puhelimissa Windowssin osuus on pieni. Samoin isoissa koneissa. Pienemmissä palvelimissa Windowssia sentään käytetään. FreeBSD oli joskus kokeilussa. Pitäisi kokeilla uudestaan.

    OpenBSD mainosti aikoinaan tietoturvasta. Nyt on tullut pari takaiskua. Peräti 2 tietoturva-aukkoa on löytynyt oletusasennuksesta. Surullisenkuuluisa XP täyttyi
    haitakkeista jos sen jätti verkkoon asennuksen jälkeen - vaikka ei olisi käyttänyt yhtään. OpenBSD:n kun asentaa on todennäköisyys pieni, että sinne pääsee sisälle.

    Lisätä voisi vaikka Gentoon jonka saa asennettua monelle alustalle ja kaikki ohjelmat asennetaan lähdekoodista. Eipä tule paljoa vakoilusoftaa mukana. Avoimet ohjelmat ovat oikeasti avoimia. Lähdekoodia voi tutkailla. Pitää muistaa, että yleensä suljetun koodin ohjelmissa on valmistajan "takaportti" vikatilanteita ym varten. Tai hallitus vaatii, että salakirjoitus on purettavissa. Esim. kännyköiden salaus on heikko. GSM puhelimet kun tulivat markkinoille kehuttiin niiden salausta, vaikka käytännössä se oli helposti purettavista. Viranomaisten vaatimuksesta.

    Windows on muuttumassa oikeaksi käyttöjärjestelmäksi. XP oli vielä kotikoneiden kiva alusta pelailulle ja toimistotöille. Nyt tukea on tullut isommalle muistille ja isommille levyille. Raid tai muut levyjärjestelmät eivät taida vielä olla tuettuna. Windowsin tuki isommille levyille on ollut heikko. Dos 3.3 osasi tehdä 30 megasia osioita. XP osasi jo muistaakseni 140 G osion. Max muistin määrä oli noin 3G. 64 bittinen XP oli surkea. kun Windows lopulta sai 64 bittisen systeemin ulos Linux käyttäjät olivat jo pitkään saaneet käyttää isompaa muistiavaruutta ja levyjä. Windows 7 ongelma on isommalle levylle asentaminen. Voi kiertää asentamalla pienelle SSD levylle. Huvittaa kun paljon käytetyssä systeemissä ei ole tukea gpt levyille. Itsellä 4G muistikortille mahtuu noin 100 kuvaa. Jos otan muutama sata kuvaa päivässä ja tallennan hieman HD videoa pikkulevy on äkkiä täynnä.
  7. Itsellä käytössä LUbuntu htpc:ssa ja pöytäkoneessa Gentoo. Kinastelu eri jakeluiden välillä on turhaa. Samoin kymmenien eri jakeluiden kokeilu. Parempi opetella käyttämään yhtä. Ubuntun LTS versiot hyviä ja vakaita. Niistä kannattaa aloittaa. Debian myös vakaa, mutta hieman vaikeampi asentaa ja ei vapaiden ohjelmien asentelu hankalampaa. Jos osaamista ja haluaa tutustua Linuxiin syvällisemmin niin Gentoo tai Arch Linux. Mutta vasta muutaman vuoden käytön jälkeen. Itsellä talolaajakaista ja sen päässä reititin. Ongelmia netin kanssa ei ole. Wi-Fi voi olla ongelmallinen uudemmissa koneissa jos tukea ei ole kernelissä ja firmware uupuu. Asennus kannattaa yleensä tehdä ihan piuhan kanssa ja mielellään tikulta. Muovilätyt jo vanhanaikaisia. Minusta Lubuntu ja Xubuntu sopivat hyvin korvaamaan vanhentuneen XP:n. Vanha 62 v tätinikin käyttää sujuvasti Lubuntua jonka asensin XP:n rinnalle. Skypekin toimii ja on melkein kokopäivän auki.
  8. Noihan se on. Pitää opetella käyttämään sitä minkä on hankkinut eikä luulla että kameralla X saisi parempia kuvia. Vastavalokuoja on hyvä hankinta. Itsellä meni kuvia pilalle kun valotuksen lukistus jäi päälle. Vieras kamera itselle enkä tajunnut että sellainen ominaisuus voi olla. Tuossa pitää painaa lukistusnappia toisen kerran ja sittten vasta kamera valottaa taas normaalisti. Sähköisen etsimenkin kuva korjaamaton. Niin en heti huomannut virhettä.
  9. Apperturesta ei kokemuksia. Mahdollisimman paljon dataa kuvatiedostoihin. Kaikki softat osaa skannata metadatan kuvista. Aperture kenties osaa muuntaa xmp tiedostot johonkin sopivampaan muotoon. Muutimia on olemassa. RAW-kuvat ongelma. Samanlaista ei saa toisessa ohjelmassa väännettyä. DigiKam paljon käytetty ilmainen. Muitakin toki on. Hyviä ilmaisia RAW-kuvien editoreita on, mutta tietokannat niissä hankalampia. Ulkoiset asemat voi formatoida uudestaan. Muistaakseni itsellä ei ole yhtään fat-levyä - jos tikkuja ym. ei lasketa. Itsellä nyt xfs käytössä.

    ks. http://www.photocritic.org/articles/apple-aperture-alternatives
    Arviot hyvin suuntaa antavia. DarkTablea käyttäneenä pidän sitä paljon monipuolisempana mitä tuossa annetaan ymmärtää.
  10. Halvemmat kamerat ovat herkkiä sateelle, pudottamiselle ym kolhuille. Muoviset kittilasit ovat heikkoja. Joissakin jopa objektiivin pohja muovia, joka kuluu nopeasti jos vaihtaa usein ja huolimattomasti. Kestää pari lomareissua kaulassa. Ammatilaisten työjuhdat taas kalliita ja painavia. Pelkkä suodinkin nokalle maksaa liki kittilasin hinnan. Harkitse edullista 35 mm objektiivia.
  11. Filmiaikana ei tehty muovisia objektiiveja, jotka hajoavat pienestä. Filmiajan objektiiveista löytyy myös kunnon tarkennusrengas jossa myös terävyysalue asteikko. Koetappa tarkentaa tämänpäivän muovirinkula 2,5 metriin tai äärettömään kuunvalossa, missä kameran tarkennus ei toimi. Monissa
    tarkennusrengas pyörii ympyrää. Dia-kuvien ja nagatiivien kopiontiin hankin 60 mm makron joka menee suoraan 1:1 kuvasuhteeseen. Mutta se vääristää. Nikonin makrot sentään ennen piirsivät viivat suorina. Vanha on parempi, mutta pitää pistää loittaja väliin ja tarkentaa käsin. Nikonin 85 mm vakaajalla varustettu DX kennolle tarkoitettu makro hajosi pienen käytön jälkeen. 80 luvulla hankkimani Tamronin 90 mm SP makro tekee edelleen teräviä kuvia. On kolhuinen ja pudotettu useamman kerran. Tarkennus ja himmennin toimii edelleen - tosin käsin ja sovite vaikeuttaa valottamistakin. Googlella löytää tuosta hyviä esimerkkikuvia. Eka osuma http://www.pentaxforums.com/userreviews/tamron-adaptall-2-sp-90mm-f-2-5-52b.html

    Vanhat prime lasit ovat edelleen ihan köyttökelpoisia. Joitain voi saada edullisesti. Esim http://www.kenrockwell.com/minolta/24.htm
    Tuo oli pitkään suosikkini laajakulmista. Oikein harmittaa kun
    tulin myyneeksi pois halvalla.
  12. Canonista en tiedä kun en ole käyttänyt. Muoviset lelut eivät kestä työkäytössä. Oli sitten Canon tai Nikon. Keveitä kuitenkin kanniskella. Suurimmalle osalle lomalijoita riittää vaikka Nikonin D5200 ja sopiva zoomi. Kuvataan jpg:nä ja kuvia ei juuri koskaan editoida. Tärkeintä saada niitä muistoja. Oma Fujini tekee 33 megasia RAW kuvia. Jos tallentaa lisäksi jpg dataa tulee reissulla helposti paljon. Jos kesällä kuvaa yli 10 000 otosta riittää talveksi editoimista. Nikonin D800 tiedostokoko vielä isompi. Jos noista tekee 16 bittisiä tiff tai png kuvia saa levytilaa kulumaan. Pitää muistaa, että jpg formaatti voi sutata kuvaa enemmän kuin objektiivi. Suuri ISO arvo ja vahva kohinanpoisto voi myös pilata kuvia. Itse en pidä automaattisesti muuttuvasta ISO arvosta. Onhan se hienoa jos kuvat eivät tärähdä mutta jos kamera on nostanut ISO arvoa ja kohinanpoistoa tuloksena on suttuisia kuvia. Parempi vaihtaa se valovoimainen lasi ja vaikka rajata jälkikäteen.

    Pitää muistaa, että monet lasit on suunniteltu niin, että vääristymät korjataan softalla. Kamera vääntää vääristymät suoriksi. Filmiaikana tehtiin parempia laseja. Itse kirosin yhtevä iltana kun se vanha mekaaninen 35 mm ei ollut mukana autossa. Aina tarkennus ei toimi ja silloin vanha kunnon manuaali lasi on lyömätön. Hyvistä laseista on iloa vuosikymmeniksi.
  13. Kittejä haukutaan turhaan. Hyvä kuva koostuu monesta asiasta ja terävyys ei ole niistä tärkein. Kittien kestävyys on toki heikko. Ei objektiivien valmistuksessa ole aikoihin keksitty mitään uutta. Vanhoillakin pärjää hyvin. Olisi kiva nähdä joku kuvapari joka osoittaisi kitin kehnouden ihan normaalina lomapäivänä. Itsellä Nikonin kokemusta 18-55mm VR II, 18-105 ja FX koon 24-85. Rikkihän noi helpommin menee. Siinä on äkkiä loma ja selkä pilalla jos valovoimaisia zoomeja kantaa koko päivän. Tämä ei ole kameralaukun palsta. Kävin tuossa näyttelyssäkin jossa oli hienoja kuvia. Paljon yökuvia hankalassa valaistuksessa. Kuvattu Nikon D5100 ja Nikonin kittilasilla. Kuvia on netissä, mutta ilman lupaa en pistä tähän linkkiä. Itse pidän kiinteistä laseista. Jotain 150 mm makroa ei kyllä helposti zoomilla korvata tai valovoimaista 85 mm lasia. Hankalampaa ja kallimpaa on saada kuva tietyltä alueelta epäteräväksi. Siihen auttaa iso kenno ja valovoimainen prime. Teräviä kuvia saa sitten pienellä kennolla ja huonolla valovoimalla.
  14. Itse tykkään pilvisistä päivistä. Musta veturi on hankala kovassa auringonvalossa. Saa mieluummin vaikka sataa kuin pilvetön
    taivas. Aika hurjia kuvamääriä monilla. Itse viitsin editoida vain muutaman kuvan päivässä. Kennon koolla on merkitystä. Tai filminkoolla. Ison koon filmikameraa ei digi vielä voita.

    Kittizoomeja haukutaan liikaa. Kyllä niillä saa ihan hyviä kuvia. Kestävyys on sitten toinen juttu. Jotkut ns. superzoomit kyllä kelvottomia. Terävyys harvoin kiinni objettiivin laadusta. Itse en juuri huomannut eroa kittizoomin ja Nikonin 35 mm objektiivin piirrossa. Silti joku 35 mm on hyvä hankinta. Minusta vaikka Nikon 24-85mm f/3.5-4.5 AF-S on oikein hyvä objektiivi. Kevyt ja terävä kitti. Isommalla rahalla saa valovoimaa, kestävyyttä ja painoa.

    Pokkareita ei kannata halveksia. Kuvien taso parhailla järkkärin tasoa - ainakin DX koossa. Katselin tuossa Fuji X100 kameralla otettuja kuvia. Isollakin herkkyydellä otetut kuvat, kun niitä katseli HD-TV:stä normaalietäisyydeltä ei kyllä vikoja huomannut. Kinasin saunaillassa asiasta parin harrastajan kanssa. Pokkarilla ei muka saa kuvia hämärässä. Fujin F2 vastaan järkkärin kitti. Tuossa Fuji pääsee voitolle. Toki FX kennoinen prime lasilla on toinen juttu mutta hintakin on melkoinen,
  15. Vastavalon kuvat monesti liikaa editoituja. Tein pari hakua tunnetusta
    julkisesta rakennuksesta. Suurin osa jotain epäluonnllista hdr:ää tai
    muuten dramatisoituja. Kertoo enempi kuvankäsittelyn tasosta. Toki
    monet nähtävyydet hienoimmillaan auringon laskiessa sinä sinisenä hetkenä.
    Joku voi kuitenkin haluta sellaista kuvaa miltä kohde näyttää normaalisti
    päivänvalossa. 50 % kate digitaalisen median myynnistä on kova. Katteen
    ymmärrän kivijalkakaupassa jossa vuokra, myyjä ym. kulut. Villapuserot eri kuin tiedostot kovalevyllä.

    Ainahan voi pistää kilpailevan firman pystyyn. Olen hieman huomautellut
    niitä, joilla on profiilissa tai blogissa jopa vastavalosta napattuja kuvia -
    vesileima selvästi näkyvissä. Jos aikoo saada edes kaluston hinnan
    vastavalosta saa tehdä paljon töitä tai saada se lottovoitto eli napata
    kuva jota myydään suuria määriä.

    Hakuesimerkki vaikka Turun uusi Kirjastosilta. "Hienoja" kuvia paljon.
  16. Saaronniemeen pääsee vain jos on kutsu tai
    maksaa. Nakuillaanko Kuuvassa?
  17. Tuo oli kokeilu ja tarkoitus olisi parantaa... Suurimmasta osasta kuvia on tiedot ylhäällä eli ne on joskus numeroitu ja tiedot mapissa ja osin koneella (vanhalla WP:llä). Ajatus, että ottaisi kuvat pois kehyksestä on mahdoton... jälkityökin on kova jos kuvaa RAW ja editoi joka kuvaa hieman. Skanneri on vaan hidas. Joistain kuvista on senaikainen CD-levy olemassa, mutta kuvien taso on niissä kamala. Katselin yhtä CD:tä jossa Kolin maisemia ja sävyt ihan hirveät. Ihan roskaa on joskus kuluttajille myyty.
  18. Kokeilin dian kuvaamista pc-näyttö "valopöytänä". Jos kuva kiinni ruudussa, niin näytön pisteet näkyvät. Tein pahvista kehykset ja irrotin ruudusta muutaman sentin. Tulos kohtuullinen. Kuvien reunoihin tulee pieni heijastus gepen kehyksestä. Valotusajat turhan pitkiä. Kodachromea en kokeillut. Niiden sävyt voi vaatia useamman valotuksen. Aika hyvin tuntuu tuo kamera heiluvan kun zoomaa näytön maksimille 1:1 suurennussuhteella. Ei sitä voi paljoa töniä. Ehkä pitää kokeilla salamaa. Eli lisää askartelua... Jos kamera on jalustan keskiputkessa kiinni ylosalaisin ei sitä helposti lauota.
  19. Ajattelin kyllä lankalaukasimen korvikkeena. Kuvien siirto älytöntä - siirrän aina muistikortinlukijalla. Jos muutama tuhat diaa, niin kuka jaksaa ne yksitellen tarkentaa ja säätää.
  20. Ei se rohjöttäminen maassa ole kivaa jos on vaikka märkää. Jos vaikka focus stacking toimisi kännykästä niin kiva.
    21. 14 / 15
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt