kuvaaja_tku
Turkulainen luonnon ja valokuvauksen harrastaja
Suosikkibändit/artistit: Eput, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Juice, Van Morrison...levyjä liki tuhat aika moni lajityyppi on edustettuna.
Leffat: Noita on myös kertynyt paljon. Hyvä draama kaiketi etusijalla, mutta eihän sitä aina Bergmania jaksa.
Vapaa-aikanani: valokuvaus, retkeily, netti
Parhaat matkakohteet: Liettua, saaristo,
Siviilisääty: Sinkku
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia8 aloitusta · 283 kommenttia
- Sulla kai hyvä kamera kun tulee hyviä kuvia.. eihän sitä osaamista tarvita.
Miksi kuvia pitää editoida. En ole moisesta kuullutkaan. En minä tee kuville mitään. Miksi siihen menee niin paljon aikaa? Miksi kuvia ei saa heti?
Miksi sä kannat kameralaukkua mukana? Jätä tohon nurmikolle kyl noi voi vahtia laukun arvo yli 6 000 - Upeita kuvia. D4 on hämäräkuva hirmu, mutta luulin että D800 pikselimäärällään ei pärjäisi. Onhan noilla jo ikää, mutta huppuluokan kameroita. Helppo kehua kun itselläni ollut useampia Nikoneita ja on vieläkin. Fuji vähän kiinnostaa keveytensä vuoksi. Pokkarina on jo kaksi. Tykkäsin niin, että päivitin uudempaan.
Jokaisella omat tavoitteensa. Karhulle luonnossa raskaan putken kanssa ottaisin kyllä peilillisen. Katukuvaukseen peilittömän. Kevyt runko ja pieni 35 tai 50 mm mieluinen itselle. - Valokuvaus on melko laaja alue. Monelle riittää kännykkä muistikuvien ottoon. Ottaa kuvia sitten kuiteista tai jääkaapin sisällöstä. Kirjahyllystäkin voi ottaa kuvan. Voi katsoa onko se kirja kotona tai sitten mökillä hyllyssä. Softalla voi jäljitellä kameraa sumentamalla taustan.
Objektiivien kehityksessä ei ole vuosiin tapahtunut mitään mullistavaa. Itselläni on Petzval joka tehty 1800-luvulla kehitetyn Petzval objektiivin mallin mukaan joka paransi muotokuvausta aikoinaan. Objektiivin ei tarvitse olla edes kovin hyvä, jos filmi jolle kuva tallennetaan on iso. Jos tarvitaan kuva jossa kuusen neulasetkin ovat teräviä niin ison koon filmikamera on siihen vieläkin edullinen vaihtoehto. Toki tarvitaan sitä ammattitaitoa. Kännykkäkuvaaja tuskin ottaa kuusikosta kuvan jossa valo on hienosti ja terävyyttä riittää vaikka tapetiksi. Filmille kun saa satoja megoja "pikseleitä"
Yksi Voguen kansi on kuvattu kenkälaatikolla. Tosin siinä oli 36 studiosalamaa kun lootan valovoima oli heikko. Suurin "kamera" on ollut eräs lentokonehalli jonka seinä toimi neulanreikäkamerana. Valokuvaus on siis valon tallentamista filmille tai sille digikameran kennolle. Kuvia voi ottaa ilman kameraakin. Silloin puhutaan fotogrammeista.
Nykyaikainen järjestelmäkamera on hieno. Erilaisia lisälaitteita saa paljon. Osaa ohjata studiosalamoita langattomasti. Toki erillinen lähetin tekee työskentelystä helpompaa. Voi säätää helpommin salmoiden tehoa. Kännykälläkin saa studiosalaman laukeamaan orjalla - pitää vaan teippailla kännyn salama niin että valo suuntautuu orjakennoon. Kuvista saa kyllä melko hyviä, mutta työskentely hankalaa. Valokuvaus kun on valon tallentamista. Ammattimainen kuvaus on sitä valon hallintaa. Ilman hyvää valoa ei millään vehkeellä saa hyvää kuvaa.
Monesti olen kuullut, että saat varmaan hyviä kuvia kun sulla on toi hyvä kamera. Suututtaa. Meneppä sanomaan kirvesmiehelle, että tulee hyvä aita, kun on noin hieno vasarakin. Toki taitaa naulain olla käytössä nykyisin ja vasara varalla.
Itseä ei niin kiinnosta terävyys enää vaan valon tuoma tietty tunnelma. Pieni virhe kuvassa antaa mielikuvitukselle ja tulkinnalle tilaa. Pienilläkin yksityiskohdilla voi muuttaa kuvan sisältöä. Ja miten tarkennuksen ja syvyysterävyyden säätää. Jos käytössä joku f1.2 tai f1.4 objektiivi isolle kennolle on terävyysalueen säätämisessä eri mahdollisuudet. Valovoima ja iso kenno auttaa niissä tähti ja revontulikuvissakin.
Moni ammattilainenkin kuvaa lomakuvia kännyllä tai pokkarilla. Itsellä Fuji x100f . Loma on lomaa ja ajatus kameralaukun kantamisesta ei huokuta enää. Usein autoon kannan monta laukkua ja päälle jalustat, softboxit ym. joillakin on ihan peräkärryllinen tavaraa. On valoja, savuja, tuulikone, ... kun mennään vaikka bändin promokuvat ottamaan. Kelpo runko ja 35, 50, 85 primet riittää siinä pitkälle. Toki kameralla osuutensa on, mutta suurimmat harmit tulee valoista ja sitten niistä ihmisistä jotka luulevat tietävänsä paremmin mistä tulee hyvä kuva. Kun sulla on niin hyvä kamerakin kyllä sä tästä kuvan saat.... Ei laskua kehtaisi kirjoittaa jos menisi vain kännyn kanssa räpsimään. - 4 kpl 85 mm joista 2 kpl manuaaleja taiteellisempaan potrettiin ja taustan sumentamiseen. Yksi on oikeastaan 90 mm vanha makro jolla vähän sama käyttötarkoistus. 50 mm laseja myös kaksi. Toinen automaatti ja toinen f1.2 manuaali taiteellisempiin kuviin. Löytyy myös 35 mm f1.4 Sigman art. Samalta valmistajalta 150 mm makro perhosille. 70-200 Nikkor f2.8 tapahtumakuvaukseen jos ei pääse lähelle. Tähtitaivaalle 14-24 Nikkor laajakulzoomi. Kaapista löytyy vielä lisääkin.
Kovassa auringossa heijastin on halpa ja hyvä. Helppo tehdä ns. pihtivalo eli kuvataan liki vastavaloon ja heijastimella tasataan varjoa. Sattuu kyllä helposti mallin silmiin. Tehokas akkusalama myös kiva, mutta ei kiva kanniskeltava. Ulkona auringonvalossa tehoa mielellään vähintään 400Ws tai 600 Ws. Ulkona varsinkin heijastin tarvii assarin mielellään. Lähtee lentoon helposti. - Kun saa uuden lelun into kuvaamiseen voi kasvaa. Riippuu mitä kuvaa onko mitään hyötyä. D3400 on hyvä kamera. Tosin hieman heppoinen verrattuna D600, D610 tai D750 jotka itselle tutumpia. Saa olla melko iso printti kunnes eron näkee.
- Korteissa isoja laatueroja. Joillakin korteilla on ohjelmia joita halukkaat voivat kokeilla. Joillakin jopa viruksia. Halvoissa Kiina korteissa usein tilaa vähemmän mitä mainoslauseissa luvataan. Osta kunnollinen kortti ja alusta kamerassa. Kestää vuosia harrastajakäytössä. 5200 kuulostaa isolta luvulta. Itselläni ei mahdu noin paljon kuvia kortille. hyvä jos puolet tuosta. Harvoin kuvaan liki 1000 ruutua päivässä.
- Fujilla on kannattajansa. Näpeissä on pidetty ja kivalta vaikutti. Joillakin on kuumentunut videokuvauksessa. Tiedä sitten onko yksilövikoja. Onko jollain jo moinen hankittuna? Köyhien Leica. Monien mielestä yksi parhaista pokkareista.
- "Ei lopu vuosiin. Ei mulla ole ainakaan loppunut vaikka kuvailen useasti. Ilmaista tilaa on 15 gt verran ja se riittää kyllä jos välillä lataa tiedot tietokoneelle kuten normaalisti kuuluisikin tehdä sillä puhelin ja Google kuvat eivät ole pidempiaikaiseen säilytykseen ellei sitten osta maksullista tallennustilaa Googlelta."
Saan helposti 32 GB kortin täyteen päivässä järkkärillä. Jos lisäksi videota niin 32 gt ei riitä. Puhelimen jpg kuville Googlen palvelu ihan kiva. Ja esikatselukuville. Oikean kameran kuvatiedostot ovat isoja. Nykyisin järkkärit pakkaa RAW-kuvat suunnilleen samalla algoritmilla kuin tiff (häviötön). Sarjakuvauksessa tiedoston koko on yksi pullonkaula. - Mikähän on työnkulkusi? Yleensä RAW-kuvat "kehitetään" RAW editorilla kuten LR joka sisältää myös kuvienhallinnan. Toki voi käyttää kameran mukana tullutta muunninta tai jotain monista hyvistä - ilmaisistakin. Kuva tallennetaan häviöttömässä muodossa kuten tiff ja tätä editoidaan lisää jos tarpeen. Yleensä LR tuottaa tarpeeksi hyvät kuvat ja ne tallenetaan jpg:nä vaikka instassa näytettäviksi. Toki metadata pitää poistaa. PS elements itselle vieras. Kai siinäkin voi tehdä kamerakohtaisia presettejä. Värinhallinta laaja alue, mutta jos astukset kunnossa kuvienkatselin ja editori pitäisi näyttää kuva samanvärisenä jos molemmat tukee värienhallintaa. Käytettävä väriprofiili riippuu vähän siitä millä kuvia katsotaan tai tulostetaan. Nykykameroiden dynamiikka on siinä 14 ev:tä ja harvan näyttö siihen kykenee. Jpg kuvan väriavaruus on suppeampi. Eli yksinkertaisesti PS ei ole raw-editori. RAW-kuva sisältää myös esikatselukuvan - mikä näytetään kameran takanäytölle. Monet kuvienkatseluohjelmat näyttävän sen RAW-kuvasta. Siitä se ilo, että siitä saadaan kameran metadata luettua.
- Paikalla ei niin väliä jos valomaalaa illalla. toki jos auton saa lähelle merenrantaa tai jotain melko aukeaa paikkaa. Turussa olen kuvannut usein sataman läheisyydessä. Enää autoa ei saa tosin nosturin alle, mutta taustalle saa.
- Google kuvat palvelussa voi valita pakataanko vai ei. Jos ei anna pakata loppuu tila melko nopeasti ja kuvia rajallinen määrä. Googlella on melko hyvä oma pakkausalgoritmi jolla saa kuvat pienempään kokoon ja kuvia mahtuu silloin rajattomasti. Jpg kuva on aina pakattu. Jo 2000x3000 pikselin potretti on aika möhkäle häviöttömästi pakattuna 8 bittisenä. Jos 16 bitin värisyvyys niin koko kasvaa melkoisesti. Tuollaiset pistän Google Driveen tai vastaavaan palveluun kun eivät mahdu spostin liitteeksi.
Itsellä vähän nakkisormet. Puhelimen muistikortti pikkanen jos vertaa isokoon CF-korttiin. Luku ja kirjoitusnopeuksissa iso ero jos vertaa yli 100 eur ammattilaisen korttiin.
Isoäidin kuvat voin siirtää jos osaa kertoa missä laitteessa ne kuvat on. - Ärsyttävän pieniä noi puhelimen muistikortit. Jos puhelimessa raw-kuvia, videoita ym paljon dataa piuha puhelimesta tai muistikortinlukija paras datan siirtoon. Useimpia puhelimia pystyy lukemaan ihan tiedostonhallinnalla. Yhtä puhelinmallia varten piti bluetooth hommata. Mitään puhelimen valmistajan softia ei tarvitse yleensä asentaa. Google kuvat pakkaa kuvia, mutta parempi kuin ei mitään. Itselle kännykkä lähinnä muistiinpanoväline. Kuvat kuvaan kameralla.
Standardiksi on yleistymässä USB C mikä hyvä jos Apple alkaisi käyttämään myös. - Olipas pitkä ketju turhanpäiväistä juttua. Kuvaaja usein naimisissa tietyn merkin kanssa jos paljon lasia kertynyt vuosien mittaan samaan bajonettiin. Itsellä 4 kpl 85 mm objektiiveja. Valovoimaiset lasit melko kalliita ja painaviakin. Nikkorin f1.8 on hyvä peruslasi. Kevyt ja näppärä, mutta tylsä. Valovoimaisemmat mielenkiintoisemmat alkaa olla kilon punnuksia ja tuottavat toisenlaista kuvaa.
Nikonin väreissä en ole huomannut vikaa. Käytän kyllä kamerakohtaisia asetuksia editorissa - monet puhuvat preseteistä. Aihe on laaja ja värinhallinta monimutkainen juttu. IG, FB tarvitsevat oman korjauksensa kuvia lähetettäessä. Puhelimet näyttävät kuvan yleensä liian tummana.
Nikon D750 on monen hääkuvaajan kamera. Monet tähtikuvaajatkin sitä käyttävät. D850 on hyvä kamera, mutta pidän sitä vähän studiokuvaajan työkaluna kun tarvitaan mainoskuviin isoja tarkkuuksia. Pikseleitä on paljon ja käsivaralla joutuu suljinaikoja lyhentämään jos terävää kuvaa aikoo saada.
Vähälle huomiolle on jäänyt Nikon Df jonka kenno kohtuukokoinen ja muistaakseni sama kuin Df:ssä. Itseäni on alkanut kiinnostamaan tuo kakkosrungoksi.
Kyllä ne suurimmat ongelmat edelleen ovat käyttäjässä. Hämärä on aloittelijoiden ongelma tai tapahtumakuvaajan ongelma. Ammattilainen osaa valaista ja pistää niin monta valoa pystyyn kuin tarvitaan. Jos oikein iso kohde niin käytetään valomaalausta. Yleensä 400Ws riittää. Kovassa auringonvalossa pitää olla enemmän tehoa varjojen tasoittamiseen, 600Ws tai enemmän riittää jo melko isoon boxiin. Jos noita useampia kyllä saa kivoja ruutuja.
D500 varmaan hyvä, mutta ei omaa kokemusta. Juoksevat koirat, hevoset, urheilu ei minun alaani johon tuo sopinee parhaiten. - Nikon D3100 ihan hyvä kamera ja siinä hyvä kenno. Kerran yhdessä kuvaumiitissä ammattilainen valotti taivaan potrettikuvissa ja sanoi ettei sillä välilä. Kuvattava katsoo vain itseään eikä välitä muusta ja puhkipalaneet kohdat voi värittää jälkikäsittelyssä. Ylivalottuneisiin kohdiin ei saa millään yksityiskohtia. Alivalottamisessa ei järkeä kun kohina kasvaa kun korjaa jälkikäsittelyssä. Kannattaa se pääkohde valottaa oikein. Toisen kuvan voi ottaa reilulla alivalotuksella jos vaikka puhkipalaneen ikkunan haluaa syvätä jälkikäsittelyssä. vaatii vähän näpertelyä. Hienot sisustuskuvat otetaan niin. Kuvat pariin tasoon editorissa ja oikein valotetut ikkunat ja lamput otetaan toisesta kuvasta. Vaikea on vaikka pimeä kirkko jossa alttaritaulun kohdalla ikkuna aurinkoisena päivänä. Dynamiikka ei riitä. Ruutuja pakko ottaa useampi.
- Eipäs haukuta Fujia ja sen X100 sarjaa...
Potretteihin olen miettinyt Nikonin 85 mm f1.4 hankintaa vaikka F1.8 on. Ei ne kaikki lasit piirrä huonosti täydellä aukolla. Joskus taas sellainen pehmeämpi piirto on etu. Nikonin 35 mm f1.8 DX on loistava lasi hintaansa nähden. Jokaisella on oma kuvaustyylinsä. 50 mm F1.8 kiva potrettilasi pikkukennolle. - Leican käyttöliittymä on kiva. Ei turhia nappeja tai valikoita. Itsellä menee aikaa missäs valikossa joku säätö oli... Laadun tuntee. Yksi parhaista tarkentaa manuaalisesti. Leica Q voisi olla harkinnan arvoinen - noita löytynee kun päivitetään uudempaan. Leicaa vertaisin Fujin X100F malliin joka on hyvä kamera.
https://www.apotelyt.com/compare-camera/fujifilm-x100f-vs-leica-q2
Fujilta tulossa tuosta uudempi malli. Fujin X100S oli oikeastaan kivampi. Vähemmän nappuloita ja valikoita. Miinusta vaikka kyljessä olevasta tarkennustavan valinnasta - siirtyy helposti vahingossa. Fuji tekee kauniin värisiä kuvia. Tunnen kyllä yhden joka vaihtoi Fujin Leicaan. Järkkäri vaihtui Nikon D800 Fujin peilittömään..
Itselle riittää Fuji. Leica hieman laajakulmainen itselle ja salama on kiva. Joskus pitää napata kuva vaikka vesimittarista joka pimeässä kellarissa. Täytevalonakin hyvä. - Pörriäinen kukassa on lähikuvausta. Kuva kärpäsen jalasta vaatii oman tekniikkansa. Kun suurennus on iso ja pinotaan kasa kuvia melko pieni tärinä näkyy kuvissa. Ongelma on myös kohteen siirtämimen. ks vaikka http://www.karikuvaa.com/karikuvaa/2019/04/15/edullista-studiomakroilua/
- "Kaksi primea (23 56) painaa vähemmän kun laadukas zoomi"
Kaksi primeä hyvä vaihtoehto, mutta esim festarilla esiintyjät tavoittaa vähän pidemmällä putkella. 24-105 Sigma tai Nikon 24-120 hyviä vaihtoehtoja. Muistin millit hieman väärin kun en omista moista. Nykyään paljon käytössä tuo kolmen biisin sääntö. Aika on rajallinen ottaa bändistä kuvia ja sitä ei käytetä lasin vaihtoon.
Nikonin f/4.0 300 mm on hyvä ja kevyt. Pienikin. Sitä kantaa mieluummin kuin 70-200 zoomia. Usein mietin kumman pistän laukkuun. Zoomi toimii kyllä jatkeellakin kivasti. Hyviä kuvia olen tuolla 300 mm lasilla ottanut konserteissa jos ei kovin lähelle ole päässyt. Yleensä esiintyjät sen mikin takana. Tuolla onnistuu "potretti" kunhan jaksaa kytätä oikeaa hetkeä. Kun Michael Monroe pomppii lavalla ei kuvanvakain auta. Lavalla valot vilkkuu usein tietyssä tahdissa. Voi yrittää säätää kameraa ennakkoon tiettyyn valoon tai yrittää sopia joku hetki ettei bändin taustalla olevat voimakkaat lamput pala. Sellasta vehjettä ei ole joka ottaa hyvän kuvan jos artistin takana on monen tuhannen watin halogeenia vastaava valo - oli se siten led tai mikä tahansa värivalo. - Kameroita on paljon erilaisia. Myös itse tehtyjä. katselin tuossa Rune Snellmanin kuvia. Kuvan voi ottaa vaikka puulaatikolla ja vanhalle venäläiselle paperille ja myydä sen sitten galleriassa. Taidekuvissa harvemmin on merkitystä vakaajalla, pikseleillä ja objektiivin terävyydellä.
Itse olen pitänyt Nikon-rungoista. Bajonettia ei ole juuri muutettu ja lisälaitevalikoima on laaja. Makrokuvissa ei peilittömyydestä juuri etua. Eikä kuvanvakaajasta. Kun iso roska-auto ajaa pihaan koko talo tärisee ja se näkyy kuvissa. Virtaa saa kun pistää akun paikalle adapterin joka ottaa virran seinästä. Kun pinoaa lähikuvia niin kuvamäärät voivat olla huomattavia. Ja tärinä voi pilata sarjan. Isommilla suurennuksilla kohdetta liikutetaan ei objektiivia tai kameraa.
Muotokuvissa suosin 85 mm kiinteää polttoväliä. Minulle on niitä kertynyt peräti 4 kpl. Tietyissä vanhoissa manuaalilaseissa kiva reunoille pehvenevä piirto ja jännä bokeh. Peilittömät kamerat osaavat näyttää terävyysalueen mistä hyötyä. Jos kuvannut tuhansia potretteja Nikonin 85 mm lasilla niin kyllä sen tietää kokemuksesta. Manuaali tuottaa hauskoja yllätyksiä joten varmistus aina Nikonilla jonka järjestä ei yllätyksiä. Nikonin 24-70 ja 70-200 zoomit laadukkaita työkaluja. 24-105 zoomi myös hyvä. Kennot parantuneet ja F4 24-105 riittää tapahtumissa ja koko päivää ei tarvitse rasittaa selkää painavilla laseilla. Tapahtumakuvauksessa ei aina ole aikaa räpeltää kameran kanssa. Jos kortti täyttyy tai akku loppuu vaihdetaan kameraa.
Tapahtumakuvaus jokaiselle harrastajalle tuttua. Harvempi taas kuvannut siten että tehdään kuva. Varsinkin valaistus mietitään etukäteen. Millään kameralla ei saa hyviä kuvia ilman kunnon valoa. Mitä kuvanvakaimesta kunhan kamera ohjaa valoja ja valot toimii luotettavasti. Suhde voi olla 2000 eur kamera ja 10 000 eur valot.
Muistakaa myös että isokennoinen kamera tarvitsee lyhyemmät suljinajat. Kuvat tärähtää helpommin kun on paljon pisteitä. Kuvanvakaimesta ei iloa jos kuvaa tanssivaa hääparia. Valovoima ja kohtuukokoinen herkkä kenno auttaa. - Pari aukkoa suhteellista. f1.5 Helios vaatii enemmän himmentämistä kuin hyvä ammattilasi joka piirtää hyvin täydelläkin aukolla. bokeh, terävyysalueen säätö, polttoväli, filmin/kennon koko. Voit havainnoillistaa ilmiötä camera obscura:lla. Pienentämällä aukkoa valon määrä vähenee, mutta terävyys lisääntyy.