Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Enpä usko, että Antti Rinne olisi seonnut, vaan ilmeisen älykkäästi hän tuohon nyt reagoi. Kahdessakin mielessä.

    Osoittamalla kantavansa huolta Kainuun työllisyystilanteesta, joka kaivoksen alasajon johdosta tulisi entistäkin kurjemmaksi, hän uskoo saavansa siten lisäkannatusta puolueelleen tuolta perinteiseltä kepualueelta. Saattaa olla siinä oikeassa.

    Toisaalta voihan hän olla ihan aidosti huolestunut noiden ihmisten tilanteesta kuten kaivoksen huonosti hoidetun alasajon aiheuttamista ympäristökatastrofeista. Noinhan tuo Rinne näkyy sanailevan:

    >>Hän muistuttaa, että valtio on tukenut Talvivaaran kaivosta veronmaksajien rahoilla siinä toivossa, että kaivos jonain päivänä tulisi kannattavaksi ja sen toiminta olisi ympäristön näkökulmasta kestävällä pohjalla.

    – Näistä tavoitteista on esitetty eri tahojen toimesta vuosien varrella ristiriitaisia näkemyksiä. Tämän takia SDP on edellyttänyt riippumatonta selvitystä kaivoksen toiminnasta ja kannattavuudesta.

    Rinteen mielestä selvityksen tekeminen ei vieläkään ole työpaikkojen turvaamiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi tarpeeton.

    – Alasajon valmistelun aikana voidaan saada puolueettoman, ulkopuolisen selvityksen kautta elementtejä, jotka luovat näkymää kaivoksen toiminnalliselle tulevaisuudelle.

    Rinne pitää tärkeänä, että ympäristönäkökulmien lisäksi huolehditaan nyt siitä, että Talvivaaran työntekijöiden tarina ei pääty yhtä lohduttomasti kuin kaivoksen näyttää päättyvän.

    – Alasajopäätös toteutuessaan merkitsee työntekijöille ja heidän perheilleen surullisen tarinan surullista loppunäytöstä. Henkilöstö on joutunut elämään pitkään epävarmuuden keskellä ja jaksanut uskoa työpaikkojen säilymiseen ja sitoutunut ponnistelemaan kaivostoiminnan kannattavuuden hyväksi.

    – Hallituksen on pikaisesti käynnistettävä valmistelu, joka tähtää Kainuun alueen työllisyyden ja talouden vahvistamiseen<<

    Ei minulla ole moitittavaa Rinteen sanoman suhteen. Toivottavasti hänen motiivinsa on tuo toiseksi
  2. Sinun kaaviossasi siis 90 % suomalaisista on jo kaupunkilaisia, ja toteat, että sillä 10 %:lla ei ole mitään merkitystä mihinkään tulevaisuuteen. Okei, tuosta jälkimäisestä olen kanssasi samaa mieltä, mutta valitettavasti se merkityksettömien maalaisten määrä on suurempi.

    Jos vedetään halkaisijaltaan 100 km:n levyinen ympyrä Helsingin ympäri, kyllä senkin sisään jää hyvin paljon ihan silkkoja maalaisia. Suomen tuottavimmat maatalousalueetkin, kun ympyrä ulottuisi Tammisaaren, Hämeenlinnan, Lahden ja Kotkankin reunamille. Oikea pääkaupunkialue on halkaisijaltaan vain n. 30 km, ja se sulkisi sisäänsä vain Helsingin, Espoon, Vantaan, Kirkkonummen, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon, ja sillä alueella asuu kai vajaat. 1,5 miljoonaa ihmistä.

    Liian laajat ympyrät vedät myös noiden muiden mainitsemiesi kaupunkien ympärille, niidenkin sisään jää paljon ihan silkkaa maaseutua, jonne keskuskaupungin vaikutus ei suuresti vaikuta.

    Tosiasiallisesti nyt kai meistä suomalaisista asuu vain n. 50 % varsinaisilla kaupunkialueilla. Se on ihan liian vähän, kun ne kaupungit ovat kuitenkin kasvun ja kehityksen lähde ja tarjoavat parhaat mahdollisuudet asukkailleen, niin nuorille kuin vanhoille. Tutkimusten mukaan esim. Ruotsissa kaupunkiväestön osuus on 70 % kansasta, ja Suomea paremminhan Ruotsilla menee.

    Joo, koko maa ei tosiaankaan ole asuttu nytkään, ihan oikein sen toteat, mutta aivan liikaa meillä on vielä väestöä haja-asutusalueilla kaukana kunnon työmahdollisuuksista, kouluista, palveluista ja kaikesta. Kalliiksi se tulee ja estää talouskasvua ja kehitystä. Kaupunkeihin pitäisi satsata nykyistä enemmän kaikin tavoin, mm. siten, että niihin rakennettaisiin enemmän asuntoja, vaikkapa niitä nykyistä korkeampia taloja tehden.
  3. Kivasti on avaukseni herättänyt keskustelua. Ihan asiallisiakin mielipiteitä on esitetty. Lienenkö vielä matkaväsynyt vain onkohan jo tullut vanhuus, kun en ole viitsinyt keskusteluun osallistua. Tuonne ylemmäs on jo jäänyt pari viestiä, joihin haluan sanoa jotakin tässä.

    DV8_Diva näkee kaupunkien kehityksen suurena esteenä kohtuuhintaisten asuntojen puutteen. Tuo kyllä pitää paikkansa eritoten täällä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hinnat kuten vuokratkin ovet nousseet korkeiksi kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Tänne tulijoita kun olisi paljon enemmän kuin mitä heille on asuntoja tarjolla. Varmaan sama ongelma on myös muutamassa muussa kasvukeskuksessa, joskaan ei samassa mitassa kuin täällä. Toisaalta Suomessa on kaupunkejakin, joissa asuntojen neliöhinnat kuten vuokratkin ovat hämmästyttävän halpoja, mutta silti eivät tahdo käydä kaupaksi. Kun paikkakunnalta puuttuu jotain tärkeää, yleensä se tärkeä on työtä, mutta voi olla muutakin.

    On ollut esillä tietoja, joiden mukaan kaavoitus nopeutuisi suuresti täällä Helsingissä ja nyt jo varsin vireä asuntorakentaminen kasvaisi vauhdilla. Ihan oikein DV8 näkee, että pitäisi rakentaa enemmän ylöspäin, ja sellainen näyttäisi olevan myös kaavoittajien tavoitteena. Ihan varma en ole siitä, onko oikea ratkaisu tuo suunniteltu moottoriteiden varsien (Hämeenlinnan, Tuusulan ja Lahden tiet) muuttaminen kaupunkibulevardeiksi, mutta kyllä niiden varsilla olevat varsin laajatkin rakentamattomat alueet pitää rakennuskäyttöön saada.

    No, onneksi Helsingin laajan keskuspuiston saaminen rakennuskäyttöön ei kuulu suunnitelmiin. Myös tämä Paloheinä varmaan säilyy idyllisenä pientaloalueena ainakin minun elinikäni;))

    Oikeassa lienee Pystyyn_kuollut näkemyksessään, ettei fyysisiä etäisyyksiä työn tai palvelujen äärelle pidetä niinkään suurena ongelmana kuin paikasta toiseen siirtymiseen kuluvaa aikaa. Mutta ei täällä Helsingissäkään vielä edes matkoihin kuluva aika ole suurikaan ongelma verrattuna hyvin moniin eurooppalaisiinkin suurkaupunkeihin. Esim. täältä Stadin pohjoisosista Paloheinästä pääsee julkisillakin melkein minne tahansa kaupungissa hieman runsaassa puolessa tunnissa, paitsi pahimpina ruuhka-aikoina aamuin illoin. Helsinki-Vantaan lentokentälle täältä pääsee varttitunnissa.

    Onhan matkan kilometrimääräinen pituus myös kulutekijä, varsinkin, jos sen tekee omalla autolla.

    Oikeassa on Pystyyn_kuollut myös näkemyksessään lähdekritiikin suhteen. Pidän kuitenkin asiallisena, että täälläkin kovin varmoina esitettävissä mielipiteissä käytettäisiin mieluummin edes jotain lähdettä kuin vain oman pään tuottamaa. Siksi minä yleensä otan näkemyksilleni jotain selkänojaa vaikkapa vain lehdistössä esitetystä, jos muuta lähdettä ei ole tarjolla.

    Noissa yli 10 vuoden takaisissa pitkissä esityksissäni käytin paljonkin kirjallisuuslähteitä. Mm. tuossa Kekkostutkielmassani, josta pätkän laitoin alkuviesteihini, ja tietenkin laitoin loppuun lähdeluettelon. Näkyy niissä lähteissä olevan myös Hannu Rautkallion kirjo, mutta enemmän muita, kun lähteitä on yli 30; ne on lueteltu tutkielmani 10.osan (Kekkosen merkitys historiassamme) lopussa, ja sinne pääsette tästä linkistä:

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/1019169/tutkielma-urho-kekkosesta

    Eivätpä nämä palstat enää ottaisi vastaan noin pitkiä esityksiä. jollaisia silloin tein useitakin. Hyvä niin, en enää viitsisi enkä kai jaksaisikaan sellaisia väsätä. Kun olen todella jo niin laiskistunut tai vain kyllästynyt täällä skrivailemiseen, että nytkin täytyi tässä vastata useammalle yhteisesti.
  4. Ehkä Helsingin Sanomat on kuitenkin tuossakin asiassa puolueettomampi ja luotettavampi kuin esim. Suomenmaa. Kannattaa myös huomata, että Kone Oyj on Herlinien omistama firma, ja Herlinit mielletään keskustaa lähellä oleviksi. Kone Oyj:stä valtavan yrityksen luoneen Pekka Herlinin vaimo oli Kustaa Vilkunan tytär ja nykyiset pääomistajat ovat siis Kustaa Vilkunan lapsenlapsia.

    No, ehkä tämä peruste on hieman liian kaukaa haettu, mutta ei sentään niin kaukaa, kuin eräiden kepulaisten tänne jatkuvasti tuomat asiat. Viime sotien jälkeisestä ajasta vasta on kyse. Tuolloin Kustaa Vilkuna oli vahva maalaisliittolainen ja vaikutti kenties ratkaisevasti Kekkosen pääsemiseksi asemiinsa. Tästä todisteeksi tämän jatkona pätkä historian palstalla julkaistusta Kekkostutkielmastani 12 vuoden takaa:

    4. Miten Kekkosesta tuli presidentti?

    Kenraali Jelisei T.Sinitsyn oli korkean tason neuvostoagentti, Stalinin, Berijan ja Zdanovin luotettu. Suomessa hän toimi Jelisejev-nimisenä talvisodan alla ja välirauhan aikana sekä jatkosodan jälkeen tärkeissä salaisissa tehtävissään. Hän on kirjoittanut noista ajoista muistelmansa ”Vaiettu totuus”. Hän oli elämänsä loppuun saakka (kuoli 1998) vakaumuksellinen kommunisti ja hänen kirjassaan ”demokraatteja ja vapauden puolustajia” ovat tietenkin kommunistit ja muut Neuvostoliiton ystävät, joihin hän Kekkosenkin lukee.

    Kirjassaan Sinitsyn kertoo, miten vasta viikon Suomessa oltuaan syksyllä 1944 hänen luokseen pyrki ja pääsi mies, jota hän kutsuu Ahdiksi. Kysymyksessä oli Kekkosen harmaa eminenssi Kustaa Vilkuna, se käy helposti selväksi. Hän esitteli Sinitsynille venäjäksi käännetyn Kekkosen 25.9.44 pitämän radiopuheen tekstin, joka sisälsi ohjelman maan olojen järjestämiseksi rauhansopimusehtojen pohjalta. Tuo puhehan oli äärimmäisen myötämielinen neuvostoliittolaisille, niin mielistelevä, että jo sitä kirjoitettaessa lienee ajateltu puheen myöhempää käyttötarkoitusta, sitä, millä asialla Vilkuna nyt oli. Eli hän suoraan pyysi Neuvostoliiton tukea Kekkoselle tämän pyrkimyksessä päästä valta-asemiin Suomessa.

    Sinitsyn kiikutti tekstin heti Zdanoville, joka aikansa Sinitsyniä tentattuaan otti puhelinyhteyden Staliniin kertoakseen tälle asian. Hän esitteli Stalinille Kekkosen miehenä, johon he voisivat panna toivonsa. Stalin hyväksyi Zdanovin esityksen ja pyysi tätä työskentelemään Kekkosen saamiseksi pääministeriksi. Sinitsyn pantiin asialle kertomaan ilouutinen Vilkunalle.

    Kekkonen ei ollut halukas ryhtymään pääministeriksi, vaan suositti tehtävään Paasikiveä. Sinitsynin kerrottua asian Zdanoville, tämä suhtautui ajatukseen pitkin hampain ja kysyi: ”Entä jos Paasikivi pääministeriksi tultuaan esittää ohjelman, joka on kannaltamme Kekkosen ohjelmaa heikompi; mitä sitten tehdään?” Sinitsyn kertoo vakuuttaneensa, että Paasikivi on paras ehdokas siksi, että hänellä on kansan kannatus toisin kuin Kekkosella. Niinpä Zdanov hyväksyi ajatuksen ja totesi: ”No niin, Paasikiven hallitus on selvä tapaus. Täytyy informoida Stalinia. Haluan kuitenkin lisätä, että Paasikivi ei johda kansaansa sosialismiin”. Näin siis ”muodostettiin” Paasikiven hallitus, takapiruinaan Neuvostoliitto ja sen luottopojaksi päässyt Urho Kekkonen.

    Tästä pääsette lukemaan lisääkin tutkielman lopussa mainittuun kirjallisuuteen perustuvasta tutkielmastani, josta tosin monia osia on poistunut:

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/1019169/tutkielma-urho-kekkosesta
  5. Otin avauksessa esille tätä päivää koskevan asian, ja se ilmeisesti teki sinulle niin kipeää, että täytyi paeta sadan vuoden taakse menneisyyteen. No, kai tuo ”kenraali Kaljusen” tapaus on ollut esimerkkinä tällä palstalla majurina esiintyvälle. Tuollainen käytäntö lienee kuitenkin rajattu vain kepulaisille kuuluvaksi.

    Minä sain 23 vuotta pakertaa sotaväessä ennen kuin kapteeniksi pääsin. Enkä päässyt ihan ilman koulutusta, vaan olin suorittanut vuoden mittaisen rottakoulun, Huoltokoulun talousaliupseerikurssin, esikuntamestarikurssin ja luutnanttikurssin. Tietenkin myös RUK:n. ”Ei sitä muutoin olisi reservin upseeriksi päässyt”, ja reserviupseerit ovat upseeristomme keskeisin osa, totesi kenraali Jaakko Valtanen RUL:n 85-vuotisjuhlassa, kun hänet valittiin liiton 19.kunniajäseneksi.

    Vasta 37 vuotta on siitä, kun minusta tuli kapteeni. Vain 44 vuotta siitäkin, kun olin kuntavaaliehdokkaana. Ja sain ääniä hieman enemmän kuin sanot, 244 ääntä sain. Siis ihan tuoreita asioita.

    Tulihan minusta Valion isännöitsijäkin. Ihmeellistä, kun Valion omistajissa on viisaita kepulaisia ja talon palkkajohdossakin oli muutama, jopa ministerinä ollut. Mutta nuo ajat ovat varmaan mielestäsi aivan liian tuoreita, kun vasta 18 vuotta olen Valiolta eläkkeellä ollut, joten niitä ei kannata käsitellä vielä.

    Kun olette taas päässeet asiaan, ei minun tarvinne enempää jatkaakaan tällä avauksellani. Laitan kohta uutta uudella avauksellani.

    No, laitanpa kuitenkin vielä linkin jo edellisen kepuhallituksen suurimpaan saavutukseen, jota tämä hallitus saa nyt hoitaa:

    http://www.uusisuomi.fi/raha/196240-suomen-teollisuushistorian-suurin-epaonnistuminen-talvivaarasta-tulossa-poyristyttava
  6. On tullut heti asiallinen vastine, ja keneltä muulta se olisi tullutkaan kuin Pystyyn_kuolleelta! Siihen vastasin. On kiva, kun saa vaihtaa ajatuksia sivistyneesti asiapohjalta, vaikkemme poliittisesti samanmielisiä olisikaan. Pystyyn-kuollut kun taitaa olla oikeasti lähempänä kepua kuin tuo, joka on ilmoitellut olevansa keskustaa lähellä;))

    Harmi vain, että siltä suunnalta asiakeskusteluun kyvykkäät tai ainakin halukkaat ovat käyneet kovin vähiin. Eipä niitä liiemmälti ole enää ”toiseltakaan suunnalta”. Puhumattakaan tällaisista kaltaisistani riippumattomista ja roikkumattomista, villeistä ja vapaista. Toiset keskustelijat ovat tulleet monille paljon suuremman mielenkiinnon kohteeksi kuin aiheet, joista täällä edellytetään keskusteltavan. Miksi ihmeessä he täällä kaikkein ahkerimpina roikkuvat? Netistä varmaan löytyisi heillekin mielenkiintoaan paremmin vastaavia palstoja.

    No, onhan tämä kaikille vapaa areena, ja kun täällä ei enää ole mitään kontrollia - jokainen törkyviestikin kun pyöräyttää mainoksia ja kilauttaa palstanpitäjän kassaa samoin kuin asiaviestikin - niin siitä vaan! Siitä vaan, mutta minä en sellaiseen keskusteluun yhdy enempää kuin jo taas hieman lipsahdin tekemään.

    Enkä nyt tänä iltana jatka yhtään tätä enempää muustakaan, kun olen vielä hieman matkaväsynyt noista viimeisistä matkoistani, joista mainitsin. Kun tämä palsta ei ole häivähdellytkään mielessäni pariin viikkoon, en nyt vieläkään jaksa tästä oikein innostua. Joten jo tässä alkuillasta toivottelen hyvät yöt ja ehkäpä huomenaamulla olen pirteämpi jatkaakseni mahdollisesti virinnyttä keskustelua!
  7. Tulinhan minä oikein hyvälle tuulelle tällaisesta avauksesta, jolla haluttiin osoittaa minun olevan merkittävämpi kuin eräs Matti Vanhanen, josta itse avauksen tein. Mutta rajansa nauttimisellakin, eli ehdottomaksi lopuksi puoleltani otan vain esille muutamia asioita:

    Tässäkin on taas noussut pintaan kateus presidentti Halosta kohtaan. Kun tuolla omalla avauksellani KauKes paheksui sitä, että täällä on nähty myös Sipilän tulojen kadehtimista, vastasin hänelle näin:

    >>Kateuden sanotaan olevan ehtymätön voimavara Kepulandiassa. Siitä todistetta olemme saaneet noilla jatkuvilla Halosen eläkkeistä hölöttämisillä. Mutta näkyy sitä samaa voimavaraa olevan muuallakin. Aivan yhtä typerää ja vastenmielistä on myös Sipilän tuloista hölöttäminen.

    Yrittäjä on aina tulonsa ansainnut. Eivät ne ole helpolla tulleet. Sen tiedän lähipiiristänikin. Olisipa meillä vain enemmän niitä suurituloisia, jotka maksavat suuria veroja, joista vähempituloisetkin hyötyvät. Tuomittavana kyllä pidän niiden tulojensa ja veronmaksuvelvollisuutensa peittämistä veroparatiisien avulla. Sellaisesta ei nähdäkseni kukaan ole Sipilää syyttänyt.<<

    Ja kun tuossa tuo eräs, ties kuinka monennen kerran jo, taas antaa minulle pukeutumisneuvoja, niin hänelle haluan vielä vakuuttaa, että en todellakaan tarvitse hänen neuvojaan siinäKÄÄN asiassa. Kun olen kymmenien vuosien ajan liikkunut maailmalla, hyvin erilaisissa paikoissa, maalla, merellä, kaupungeissa ja erämaissakin, varmasti jo sadoilla matkoillani, yli viidessäkymmenessä maassa, kaikissa maanosissa paitsi en Australiassa (vielä toistaiseksi), niin olen taatusti oppinut pukeutumaankin aina asiaankuuluvalla tavalla.

    Kaupungeissakin voi käyttää shortseja ja sandaaleja ihan ilman sukkia, jos ei tarvitse kovin paljon kävellä. Silloin safariliivikään ei ole tarpeen, jos tarpeellinen kannettava mahtuu shortsien taskuihin. Tässä kuvani sellaisesta tilanteesta:

    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/12115451_10153765485524182_719542168611851312_n.jpg?oh=9517dd4afc1b46a8438d6e82af5b2512&oe=57A769D2

    Ja jos on vain hotellialueensa maisemissa, silloin voi olla vielä rennommin, kuten tässä:

    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/t31.0-8/12998216_10154138310864182_113718174620273681_o.jpg
    Mutta jos matkalla mennään ”tukka putkella” ja joudutaan kovin erilaisiin tilanteisiin, vaikkapa talsimaan hiekassa tai mennään tällä tavalla, silloin ovat tarpeen shortsienkin kanssa kunnon kengät sukkineen ja safariliivikin, kuten tässä:

    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/12243332_10153765482229182_7230677829839287875_n.jpg?oh=83714ff2814acbac6f291e4e751180cc&oe=57E099D8

    Mutta sellaisilla lomilla, joilla vain tuo ”pukeutumisneuvoja” lienee muutaman kerran käynyt, riittävät vieläkin vähemmät varusteet, kuten tässä:

    https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/t31.0-8/12240349_10153765482939182_5884470516301435903_o.jpg

    Tästä minut hyvälle tuulelle saaneesta avauksesta kiittäen sanon vain, että tätä enempää minulta ei tänne tipu eikä lirise. Nauttikaa nyt näistä!
  8. On se todella aivan ihmeellistä, suorastaan käsittämätöntä tuo, että olen tullut täällä niin merkittäväksi mieheksi, että Matti Vanhanenkaan ja hänen presidenttiehdokkuutensa ei näy olevan mitään rinnallani! Ja että kaikkein merkittävintä heille on tuo jo ammoinen sotilasurani, josta itselleni on enää merkitystä lähinnä vain siltä - siltäkin - saamani eläkkeen vuoksi.

    Kapteenin arvoon päättyneen sotilasuran merkittävyys varmaan on hyvin suuri sellaisille, joka ei ehkä ole saanut aliupseeriarvoakaan. Niinpä ilmeisesti yksi sellaisista on sitten itse tehnyt itsestään majurin, vaikka hänen kaikista esityksistään päätellen hänen oikea arvonsa lienee ollut saunamajuri.

    Hän kai tuossa edellä luulee, että 80-vuotiaana otetaan kaikki sotilasarvot pois. Olematon on tietämyksensä sotaväestä. Sotilasarvonsa voi menettää vain syyllistymällä johonkin vakavaan rikokseen, josta saamansa tuomion yhteydessä sotilasarvo otetaan häneltä pois. 60-vuotiaana tosin upseeriarvoisetkin poistuvat reservistä, mutta säilyttävät toki sotilasarvonsa.

    Niinpä minäkin siis olen edelleen sotilasarvoltani kapteeni, mutta ei sillä minulle mitään merkitystä ole. Ei ole ollut enää vuosikymmeniin. 50-vuotta täyttäessäni lehti-ilmoituksissani Hesarissa ja Suomen kuvalehdessä tittelinäni oli kapteeni evp, mutta kun Valiolainen-lehdessä oli 60-vuotisilmoitukseni - talo sen lehteen laittoi, en minä - siinä ei sanallakaan mainittu sotilasuraanikaan, keskushallinnon isännöitsijänä minut esiteltiin.

    Sinibaretti-lehti esitti minusta näyttävän 70-vuotisilmoituksen, jossa kuvani alla on esittely ”Barettiveli Jorma Korhonen Helsingistä täyttää 70 vuotta 1.7.2005. Pitkässä tekstissä hieman käsiteltiin sotilasuraanikin mm. mainiten, että ”Jorma kuului siihen neljän toimiupseerin ryhmään, jotka ensimmäisinä puolustusvoimissa ylennettiin kapteeneiksi”. Mutta enemmän tekstissä keskitytään rauhanturvaajauraani, todeten myös, että olen liittomme perustajajäseniä ja liittomme ensimmäisen hallituksen jäsen. Luen nuo nyt lehden numerosta 3/2005, jonka olen tallettanut.

    Kaikissa noissa lehtikuvissa olen siviilipuvussa, merkkipäiväni ajankohdan ikäisenä. 80-vuotispäiväni johdosta ei tainnut enää olla ilmoituksia missään lehdissä.

    Oikaisenpa tuon asian esille ottaneen eräitä muita vääriä käsityksiä. Kyllä minusta reservin upseeri eli vänrikki tuli jo RUK:n suoritettuani. Vaikka en varusmiesaikanani RUK:uun päässyt, olin kehittynyt kokemani ja oppimani myötä - meistä jotkut niin tekevät - ja muutamia vuosia myöhemmin täytin sinne pääsyyn vaaditut edellytykset. Sitten kyllä palvelin vielä aliupseerin palvelusarvoissa vääpelinä, ylivääpelinä ja sotilasmestarina, jossa arvossa palvellessani pääsin ensimmäiselle luutnanttikurssille ja sen päätyttyä minut ylennettiin luutnantiksi. Kaksi vuotta myöhemmin yliluutnantiksi ja 2,5 vuotta sitä myöhemmin kapteeniksi. Ja vain runsaan 1,5 vuoden kuluttua tuosta minusta tuli evp ja lähdin välittömästi lähes 18 vuotta kestäneelle siviilityöuralle, ja siltäkin olen ollut eläkkeellä jo kohta 18 vuotta. Mutta teille eräille olen edelleen sotilas, toimin jossakin esikunnassa, siis johtoportaissa - ja siksi olen aivan erityisesti kadehdittava!

    Vielä oikaisen tuon v. 1972 kuntavaaleissa saamani äänimäärän: 244 ääntä se oli. Varmaan vuoden 2018 presidentinvaaleissa saisin tuon ainakin tuhatkertaisena, kun tuo silloin jo 46 vuotta sitten saamani äänimäärä olisi varmaan tuottanut mahtavasti korkoa, ja olisihan silloin äänestysalueena koko Suomi eikä vain tämä Helsinki;))

    Eköhän tämä riittäne minulle tästä aiheesta, joka teille on se kaikkein merkittävin tällä palstalla, jolla Vanhanen tai kepukaan ei ole mielestänne yhtään mitään rinnallani!
  9. Täytyy nyt itsenikin puuttua tuohon, jossa minua ovat asettamassa presidenttiehdokkaaksi nuo, jotka eivät ole tulleet tuonne kepun presidenttiehdokkaasta tekemälleni avaukselle. No, onhan tosin sielläkin tuo yksi koettanut hakea huomiotani, kuten tekee joka päivä, usein öisinkin omilla avauksillaan.

    Ymmärrän toki, että olen heidän mielestään paljon merkittävämpi kuin joku Matti Vanhanen, mutta en silti taida ehdokkaaksi ryhtyä. Esitin asiasta tuolla omalla avauksellanikin tämän kommentin:

    >>Onhan tuossa ihan omana avauksenaan esitetty minuakin presidenttiehdokkaaksi. Täytyypä miettiä. Ehkä kuitenkin olen jo liian vanha sellaiseen. Olihan Paasikivi tosin jo 80-vuotias voittaessaan presidentinvaalit ylivoimaisesti v. 1950, mutta minä olisin v. 2018 presidentinvaalien aikaan jo kohta 83-vuotias. Ja kun Kekkonen oli dementti jo tässä iässä, en taida ehdokkaaksi suostua. En, vaikka eräille tällä palstalla olenkin hyvin merkittävä mies, eräälle kaikkein merkittävin, josta antaa todistusta nikissäänkin.<<

    Pitäisiköhän minun kuitenkin vielä ajatella asiaa, kun sillä näkyy noin suurta kannatusta olevan? Olisihan minulla jo valmiina kampanjani ydinsanomakin, jossa viimeinen osio rohkaisisi minua ryhtymään vielä vaikka tuollaiseenkin. Tuo kampanjani ydinsanoma aukeaa tästä:

    http://www.suomi24.fi/profiili/kapi_

    Näkyyhän tuossa eräs jo vihjanneen halukkuudestaan vastaehdokkaakseni. Mikäpä siinä, julkistakoon siis hänkin vaalimainoksensa, tietenkin kuviensa kera, sillä ei presidentiksi valita sellaista, joka ei uskalla naamaansa näyttää.

    En nyt kuitenkaan pohdi tuota presidenttiehdokkuusasiaa enempää. Kun täällä Suomen eteläisellä palmurannikolla jatkuu upea kesäsää, lähden taas ulkoilemaan tuonne keskuspuiston pohjoisosan erämaihin. Te eräät ette tietenkään malta poistua koneiltanne, vaan varmaan jatkatte tuon tärkeimmistä tärkeimmän asian käsittelyä.
  10. Vastaan samalla noihin jokaiseen kolmeen viestiisi, jotka ovat tulleet eilisiltaisen palstalta poistumiseni jälkeen:

    Joo, kyllä minunkin mielestäni vakavimmin otettava presidenttiehdokas kepulla olisi Olli Rehn, eli Relli Oon, kuten häntä kuulemma aikoinaan koulupoikaporukoissa Mikkelissä nimitettiin. Mutta miksi vasta vuoden 2024 vaaleissa? Ei hän tosin vielä silloinkaan olisi iältään liian vanha tehtävään, vasta 62-vuotias.

    Toisessa vastineessasi toteat, että presidentinvaaleissa ehdokkailla ei ole ollut tapana nokitella toisiaan. Kyllä joskus aikaisemmin sellaista tapaa heillä on ollut, ei tosin Kekkosen aikaan, ei tietenkään, ymmärrettävistä syistä. Eikä tosiaan Lipponenkaan viime vaaleissa ollut lainkaan yhtä äreä kuin oli pääministeriaikanaan vastaavissa tilanteissa. Sekin mielestäni todistaa, että Lipponen ei tosissaan edes tavoitellut presidentin tehtävää; varmaan tiesi mahdollisuutensa vähäisiksi Niinistöä vastaan.

    Voisikohan Väyrynen olla lähtemättä ehdokkaaksi seuraavissa pressavaaleissa? Väyrysen tuntien en oikein jaksa siihen uskoa. Ei häntä pelota ohjelmallisen pankkinsa tyhjentäminen ennen eduskuntavaaleja, sillä kyllä hän taas nopeasti sen pankkinsa täydentäisi.

    Oletko siis ymmärtänyt niin, että Jutta Urpilainen olisi jättämässä politiikan? En ole tullut ajatelleeksi, että siihen tosiaan voisi viitata tuo hänen lapsenhankintansa ja eduskunnasta nyt ottamansa lapsenhoitoloma. Mutta eiköhän Jutalle tulle taas uutta paloa politiikkaan, kun lapsen saannin ensihurma hieman hälvenee. Ja kyllä hän demareille vahva kandidaatti presidenttiehdokkaaksi olisi.
  11. Ihan asiallisia vastineita on tullut minun katsoessani tuota huippujännittävää matsia, jossa Suomi voitti USA:n 2-1. Hyvä me!

    Älkööt nuo asiallisesti viestitelleet pahastuko, että illan ollessa jo näin pitkällä vastaan heille yhteisesti. Ensiksi nimimerkille A-Celle:

    Yhdyn hänen näkemykseensä niin Lehtomäkeä kuin Vanhastakin koskien. Lehtomäen motiivit olivat todellakin hänen oma etunsa muiden etuja loukkaamatta, mutta Vanhasen motiiveissa on tuomittavampaa se, että hän pyrki tuollakin tavalla toimimaan vain kepulandian hyväksi, jollainen toiminta koko Suomea ajatellen on aina vahingollista.

    Nimimerkille DV8_Diva_XOXO huomauttaisin, että ei Niinistölle käynyt huonosti Halostakaan vastaan, muistaakseni kakkoseksi hän jo silloin pääsi - eli parempaan sijoitukseen kuin Väyrynen viime vaaleissa - ja se oli Niinistölle vasta harjoitusottelu. Viime vaaleissa nähtiin totuus, ja jos Sauli vielä on ehdolla seuraavissa vaaleissa - kuten toivon ja uskon - ihan sama, keitä häntä vastassa on: ei niillä ole mahdollisuuksia.

    Käsitykseesi Väykyn ehdokkuuden perusteista viime vaaleissa yhdyn. Mutta sitä et taida ymmärtää, että Lipponen ei kai todellakaan edes halunnut päästä presidentiksi; jos olisi halunnut, ihan toisella teholla hän olisi kampanjoinut. Taisi haluta keskittyä edelleen vain muistelmiensa kirjoittamiseen. Muistelmiensa ensimmäisen osan julkistamistilaisuudessa Akateemisessa kirjakaupassa jo monta vuotta sitten kysyin häneltä, että eikö hän aio enää tulla mukaan politiikkaan. Siihen Lipponen murahti: ”Ne ajat ovat olleita ja menneitä minun osaltani”.

    Nimimerkille Pressaehdokas antaisin vain tunnustusta siitä, että hyvin ja oikein hän näkee Talvivaaran, sen synnyn ja siihen ”ansioituneet” ja hankkeen tuottamat ”tulokset”. Jos olisi käytetty toisin se siihen hankkeeseen jo syydetty valtava rahamäärä, varmasti sillä olisi saatu aikaan jotain hyvääkin. Se kun on ollut jo kai miljoonia kertoja suurempi kuin täällä eräitä puhuttaneet Halosen eläkkeet, eikä loppua rahanmenolle vielä näy.

    Kun tapanani ei todellakaan ole eräiden muiden tavoin viettää öitäni tällä palstalla, nyt on jo korkea aika lähteä iltapesuille ja vuoteeseen. Hyvää yötä noille hyviä vastineita lähettäneille ja muillekin!