kapi_

Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Arviointi siinä missä muutkin esitetyt. Omia mielipiteitähän toivoinkin.

    Toteanpahan vielä, että Orpo ja Rehn olisivat minunkin arvioinnissa kärkikastia, myös Niinistö on osoittautunut paikallaan asialliseksi - vaikka eräässä tv-ohjelmassa vähän turhaan kiukutteli - ja Stubbin posti on tässä tilanteessa varmaan hallituksen vaikein.

    Mutta Vehviläistä ja Rehulaa en nostaisi noin korkealle. Turhan vanhakantaisia ovat näkemyksissään, Rehula mm. alkoholilain uudistuksen suhteen. Enkä jättäisi Soinia luokalleen, en ehkä Lindströmiäkään, sillä vaativa on hänenkin kaksoispostinsa - työministeri ja oikeusministeri - entisen tehdastyöläisen hoidettavaksi.
  2. ”Täällä oikea Osmium 76, kuten varmasti arvaat”. Ei minun tarvitse arvata, kun näen sen rekatusta nikistäsikin. Melkeinpä olisin arvannut ilman nikkiäsikin, sillä ei täällä monikaan noin napakasti esitä mielipiteitään asiasta. Nimenomaan asiasta, sillä useimmathan tässäkin näkyvät esittäneen mielipiteitään vain minusta.

    Onneksi on ollut muutama - toistaiseksi vain Pystyyn_kuollut, tuntemattomatsotilaat ja sinä - joille tuo asia on kiinnostavampi kuin minä. Te jokainen olette myös niin rohkeita, että olette uskaltaneet rekisteröityä. No, Antti Rinne tosin näkyy muutamaa kiinnostaneen; ilmeisesti hän on heidän mielestään hallituksessa tai ainakin johtaa sitä taustalta.

    Ei minulla ole tuohon arviointiisi muuta sanottavaa kuin että arvioijat eivät ilmeisesti halunneet yhdellekään ministerille antaa ”kutosta” huonompaa numeroa. Eli siis Sipiläkin sai ”kutosen”.
  3. Ihan ajatellun tuntuinen arviointi, jolle esität perustelutkin. Hyvä!

    Varmaan nuo numerosi ovat yhtä oikeutettuja kuin Hesarinkin antamat; Hesari antoi parempia numeroita, jokaisen hallituspuolueen ministerille, ehkä siksi, että halusi osoittaa olevansa puolueeton lehti.

    Ei minullakaan ole arviointisi suhteen vastaväitteitä. Orpolle kyllä antaisin paremman numeron - sen totesin avauksessanikin - enkä nostaisi Vehviläistä ja Tiilikaista tuon hallituksen ministereiden parhaimmistoon.
  4. Sanoinkohan selityksen epäselvästi? Tarkoittavat sitä, että avaukseni linkeistä aukeavissa tiedoissa numerot ovat ne, jotka nimen perässä on ensiksi, mutta lehtijutussa kahden kohdalla numero on erilainen, se, jonka laitoin ensimmäisen numeron perään sulkeisiin.

    Selitinköhän nyt ymmärrettävämmin?
  5. On paikallaan laittaa vielä pikku pätkä hallituksen priimusta Petteri Orpoa koskevasta Hesarin raadin arvioinnista:

    >>Hallituksen ehdoton ykkönen on sisäministeri Petteri Orpo, 46. Hän esiintyy selkeästi ja osaa asiansa. Hän on asiallinen ja ”symppis” ministeri, oppositiossakin kehutaan. ”Hän on hoitanut erittäin hienosti sisäministerin pestin”, vasemmistolainen kehuu kokoomusministeriä. Toisen hallituspuolueen edustaja luonnehtii Orpoa ”hallituksen ainoaksi poliitikoksi”.

    Orpon valtti on pragmaattisuus. Hän lähestyy asioita käytännönläheisesti. Orpo kantaa salkkua, jonka painoarvo on noussut päivä päivältä. Maahanmuuttokriisin ratkaisu on tietysti koko hallituksen vastuulla, mutta Orpolla on siinä keskeinen rooli. Orpoon luotetaan yllättävän vahvasti.<<

    Omalta osaltani yhdyn kyllä tuossa sanottuun.
  6. Kummankohan viesteistä näkyykään raivo, sinun vai minun? Kumpihan meistä pyrkiikään toistaan vainoamaan, kumman viesteissä se toinen on useammin esillä?

    Toistelet sitä ”nimen nostelemista” vain siksi, että haluaisivat muiden uskovan, että olisit se Ossi. Minä en sitä usko. Mutta keväällä viimeistään otan selvää, millainen mies se Ossi on, kun siskoni luona Inkeroisissa käyn. Jos olet se Ossi, varmasti myös siskoni ja hänen miehensä hänet tuntevat, vaikkeivät ole vielä kauan Inkeroisissa asuneet; kyllä kylähullun nopeasti kaikki tulevat tuntemaan.
  7. Miksi nyt taas puskasta, kun sinulla on rekisteröity nikkikin? ”Res.maj” olet, ainutlaatuisesta esitystavastasi ei voi erehtyä.

    Minulla ei ole mitään kammoa sinua kohtaan, mutta et enää jaksa huvittaakaan, kun asenteeni sinuun on omaa parastasi ajatellen kääntynyt säälin puolelle. Et ehkä lukenut mitä tuolla ylempänä sinulle sanoin; siksi se toistettakoon:

    >>Kerropa, mikä on tarkoituksesi esiintyessäsi res.majurina? Onko se mielestäsi silti niin hauskaa, vaikka kukaan ei sitä voi uskoakaan? Vai onko sinulla jostakin syystä jotakin kaunaa upseereita kohtaan ja haluat esiintyä majurina muka osoittaaksesi, että majuriksi voi päästä, vaikkei olisi läpäissyt kansa- tai peruskouluakaan? Vai onko kyseessä se kolmas vaihtoehto, kannaltasi huonoin, eli oletko todella niin yksinkertainen, suoraan sanoen hämmästyttävän typerä, että todella kuvittelisit jonkun voivan uskoa, että olisit res.majuri?

    Miksi ihmeessä tuollaisella pelillä nolaat itsesi noin? Jos esiintyisit sellaisena kuin oikeasti olet, omana oikeana itsenäsi kertoilisit noista tekemisistäsikin, varmaan sinut otettaisiin vakavammin, sinua kuunneltaisiinkin ja kanssasi keskusteltaisiin asiallisemmin. Saisit osaksesi sympatioita, nyt saat vain naureskelulla peitettyä halveksuntaa.

    En todellakaan ymmärrä. miksi kenties ihan kunnon mies häpäisee itseään tuollaisella käyttäytymisellään.<<
  8. Usko jo, jumalauta, että MINÄ en ole tuonut tänne sitä Ossi-nimeä, enkä osallistunut niihin keskusteluihin. Minä en voi enkä ainakaan halua uskoa, että olisit hän. Ei sinunlaisesi olisi voinut vähäisimmässäkään toimiupseeritehtävässä toimia, eikä kaltaistasi olisi ainakaan pidetty eläkkeelle asti. Ellet sitten ole seonnut tuollaiseksi vasta eläkeläisenä.

    Ehkä et sittenkään ole trolli, joka vain tekeytyy tuollaiseksi, vaan olet ihan oikeasti niin kaheli, jollaiselta näytätkin. Ja hulluuttasi koetat uskotella olevasi tai ainakin olleesi jonkinlainen johtaja. Sitä samaa sairaan mielikuvituksen tuotetta se kuin nuo nikeissäsikin kertomasi. Hullu sinä olet, ihan mielipuoli, ilman pienintäkään epäilystä!

    Minulla ei ole syytä hävetä itseäni ja luurata laillasi puskissa. MINUN kirjoitukseni tunnistaa siitä, että niiden kirjoittaja on kapi_ värjäytyneenä siten kuin rekisteröity nikki värjäytyy. Vai oletko hulluutesi lisäksi myös värisokea? Mutta onneksi et ole minun ongelmani, etkä kai kenenkään muunkaan, sillä ypöyksinäinen ressukka sinun täytyy olla, et muuten pystyisi tuolla lailla tällä palstalla asumaan.
  9. Saatat olla oikeassa, niin tuon ”majurin” kuin ”johtajankin” suhteen. Tuo ”johtaja” on ilman epäilystä trolli. Hän koettaa uskotella olevansa entinen toimiupseeri, ja siinä tarkoituksessa on luonut itselleen henkilöllisyyden tiettynä Ossina. Hänen jatkuvat muistuttelunsa ”nimen nostamisesta” tähtäävät vain siihen, jotta hänen uskottaisiin olevan tuo Ossi.

    Kyllä hän hyvinkin voi olla myös tuo ”majuri”, sillä joutilaalla turhimuksella on sellaiseenkin aikaa. Hän tarkoituksella huonontaa esitystaitonsa niin, ettei ”majuria” voitaisi häneksi luulla. Trolli joka tapauksessa on tuo ”majurikin”. Ei voi olla oikeasti niin tyhmää ihmistä, joka hänen ”taidoillaan” yrittäisi uskotella majuri olevansa luullen, että joku siihen uskoisikin.

    Samapa tuo, olkoot mitä tahansa. Yksi kuitenkin on varmaa: joutilas turhimus on kyseessä, olkoon heitä yksi tai kaksi.
  10. Nitroja en ole tarvinnut kuin muutaman kerran 1998 talvella, ennen ohitusleikkaustani. Niiden tarvetta minulle ei tuo ainakaan tuo ”majuri” enempää kuin nikissään rakkauttaan minuun ilmoittava ”johtajakaan”.

    Luulenpa, että saatan olla täällä ainoa niitä oikeita ”armeijan heppuja”. Se aika tosin on jo kaukaista menneisyyttäni minulle, vaikka se näkyy olevan ihan tätä päivää noille, jotka ovat luoneet itselleen sotilasuraa mielikuvituksessaan.

    Miksi he muuten ovat niin tehneet? Eivät suinkaan vuokseni, minuun vaikutuksen tehdäkseen? Eivät toki, en minä sentään niin tärkeä liene heille. Selitys sille on varmaan se, jonka Juha Watt Vainio antoi jo kauan sitten tällä:

    https://www.youtube.com/watch?v=KQRDiFeTjKo

    Tämän myötä - Hyvää Yötä!
  11. Ei tuo avaaja olekaan ihan tyhmä! Mutta minä tyhmä en ole oivaltanut, miksi hän tekee minusta avauksiaan ja liittää nikkiinsäkin minut. Minua fiksumpi Pystyyn_kuollut sen on oikein oivaltanut tässä ketjussa jo eilen, kun on näin sanonut:

    >>Johtaja on kovaa vauhtia tekemässä henkilökohtaista ennätystä avaustensa saamien vastineiden määrässä. Veti oikeasta narusta. ;-)<<

    Oikeassa on Pystyyn_kuollut ollut. Avaaja on saanut vedätettyä ketjuunsa jo useamman kerran minutkin, jonka avaaja on ilmeisesti ihan oikein oivaltanut aina merkittävimmäksi tekijäksi siinä, että hän saisi esityksilleen huomiota.

    Vähän minua kyllä harmittaa, että ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota tuo viestini, jossa esitin todisteita siitä, että minä olen onnistunut elämässäni paljon paremmin kuin Paavo Väyrynen. Eli olen päässyt tavoitteisiini, Väyrynen ei ole päässyt. Ehkä tuo viestini ei ole saanut huomiota siksi, kun ei ehkä ole ymmärretty, että olin viestissäni aivan tosissani.

    Kiitän avaajaa siitä, että hän on taas oikein mukavasti kasvattanut huomionarvoisuuttani täällä, mutta vaatimattomasti sanon, että ei olisi tarvinnut, entinenkin huomio olisi minulle hyvin riittänyt.
  12. Voi Hyvä Luoja! Olipa sinulta taas sellainen esitys, jonka lukeminen otti ihan voimille! Ei juuri yhtään virheetöntä lausetta, eikä juonestakaan, tuon tarkoituksestakaan saa juuri selkoa. Ja sitten ilmoitat opiskelleesi ja olleesi korkeakoulukelpoinen! Vielä kerran: Voi Hyvä Luoja!!!

    Enpä usko, että sinun ”esitystaidollasi” olisi kukaan läpäissyt edes sitä ”rottakoulua”. Kaltaisiasi ei ollut ainakaan niillä mestarikursseilla, joilla toimin opettajana ja kurssin johtajanakin. Sinun ”esitystaitosi” omaavaa miestä ei olisi missään tapauksessa joukoista laitettu edes luutnanttikurssin pääsykokeisiin, eihän joukko-osasto olisi halunnut tahrata imagoaan. Ja jos miehen kirjallinen ”sanantaito” on tuollainen, ei suullinenkaan voi olla niin hyvä, että sillä olisi pärjätty edes kenttäkouluttaja-kersanttina.

    Kerropa, mikä on tarkoituksesi esiintyessäsi res.majurina? Onko se mielestäsi silti niin hauskaa, vaikka kukaan ei sitä voi uskoakaan? Vai onko sinulla jostakin syystä jotakin kaunaa upseereita kohtaan ja haluat esiintyä majurina muka osoittaaksesi, että majuriksi voi päästä, vaikkei olisi läpäissyt kansa- tai peruskouluakaan? Vai onko kyseessä se kolmas vaihtoehto, kannaltasi huonoin, eli oletko todella niin yksinkertainen, suoraan sanoen hämmästyttävän typerä, että todella kuvittelisit jonkun voivan uskoa, että olisit res.majuri?

    Miksi ihmeessä tuollaisella pelillä nolaat itsesi noin? Jos esiintyisit sellaisena kuin oikeasti olet, omana oikeana itsenäsi kertoilisit noista tekemisistäsikin, varmaan sinut otettaisiin vakavammin, sinua kuunneltaisiinkin ja kanssasi keskusteltaisiin asiallisemmin. Saisit osaksesi sympatioita, nyt saat vain naureskelulla peitettyä halveksuntaa.

    En todellakaan ymmärrä. miksi kenties ihan kunnon mies häpäisee itseään tuollaisella käyttäytymisellään.
  13. En puhunut saavutuksista, sanoin, että Väykky ei ole päässyt urallaan tavoitteisiinsa, minä olen.

    Väykyn tavoitteena on ollut päästä pääministeriksi ja presidentiksi, mutta monista yrityksistään huolimatta ei hän ole tavoitteisiinsa päässyt.

    Minun tavoitteenani oli sotilasurallani päästä ensiksi sotilasmestariksi, silloin ammatin korkeimpaan arvoon, ja siihen pääsin. Kun sitten tuli korkeimmaksi arvoksi kapteenin arvo, siihenkin pääsin. Tietenkin noihin tavoitteisiin pääseminen edellytti niihin vaadittavan koulutuksellisen pätevyyden saavuttamista ja kuunostautumista aikaisemmissa tehtävissä.

    Valiolle menin konttoripalveluesimieheksi, ja mahdollisimman hyvin hoidin tehtäviäni, jotka laajentuivatkin pian. Tavoitteeni oli nimittäin päästä vielä isännöitsijäksi, ja siinä tarkoituksessa suoritin mm. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa isännöitsijäkurssin ja tutkinnon. Isännöitsijäksi sitten pääsinkin.

    Jos minä olisin ollut mukana politiikassa ja asettanut tavoitteikseni päästä ensin pääministeriksi ja sitten presidentiksi, varmaan olisin tavoitteisiini päässyt. Väykky ei ole päässyt, you know!
  14. Kyllä minä olen hänelle ykkönen ja Väyrynen vasta kakkonen; ei hän Väykkyä nikkiinsä liitä;)) Ymmärrettävää, eihän Väykky ole päässyt urallaan tavoitteisiinsa, minä olen. Ei taida Väykky päästä pitemmälle edes tuon dosentti Bäckmanin avulla, ainakaan Suomessa.


    Kiitos toivotuksistasi! Kyllä se tästä minulla ja varmaan tuolla majurillakin, joka luultavasti kohta nousee everstiksi, yhden turhan arvon yli loikaten;))
  15. Heh heh! Aamupäivällä vastineessani tuolle avaajalle (joka sinua minuksi luulee) totesin kadehtivani sinua taidostasi tiivistää sanottavasi nasevasti. Hyvän esimerkin tuosta taidostasi taas annat! Toivottavasti tuo ottaa ehdotuksesi vakavasti. Hyvä nikki tuo olisi, varmaan totuudenmukaisempikin kuin nuo avaajan käyttämät nikit;))
  16. Ohoh! Kyllä tuolle viimeisellekin avaukselleni reagoi myös aika moni muu, kun taisi lähemmäs sata viestiä sillä olla.

    Ilmeisesti tarkoitat tuolla, että minä olisin myös Pystyyn_kuollut ja Mielipidepankki? Toivottavasti asianomaiset eivät loukkaannu tuosta. Minä ainakin pidän tuota jopa imarteluna. En ole kaikesta samaa mieltä Mielipidepankin kanssa, mutta tietorikas, viisas mies hän on, ja hyvä sanankäyttäjä. Ja jos minua kepulaiseksi joku luulee, mieluiten tulen luulluksi nimenomaan Pystyyn_kuolleeksi - kepun kannattaja hän kai on. Häntäkin voin luonnehtia samoin kuin Mielipidepankkia; mpp:täkin nasevammin Pystyyn_kuollut osaa sanottavansa tiivistää. Kadehdin häntä siitä taidostaan.

    Onneksi kukaan ei sentään luule minua sinuksi! Ei edes tuo majuri/insinööri, jonka kanssa Pystyyn_kuolleella näkyy olleen kivaa keskustelua. Majuri/inssikin on sentään sinua selväpäisempi. Sinun mielenterveytesi tilasta ei liene enää kenelläkään epäselvyyksiä.

    Muutama päivä sitten laitoin sinun minusta tekemääsi avaukseen pitkän vastineen. On paikallaan laittaa tähänkin sen alkusanoja, kun jälleen osoitat minun olleen niissä hyvin oikeassa:

    >>Olet sinä outo! Asut palstalla joka päivä aamusta iltaan, ilmeisesti minä koko ajan mielessäsi. Teet avauksia minusta, puhut minusta muiden avauksilla, nostelet vanhoja viestejäni palstalle, metsästät minua loputtomasti. Olet kuin uskollinen koira isäntänsä kintereillä. Koira ei tosin sekoita isäntäänsä vieraisiin; sinä ”näet” minut lukuisissa sivullisissa. Villiinnyt täysin, kun minä en palstalla käy.

    Pelleilynä tuollainen olisi ihan liian typerää. Mikä sitä siis teettää? Muun tekemisen puute? Lohduton yksinäisyyskö? Noiden nikkiesi voisi uskoa kertovan perverssistä halustasi minua kohtaan. Vai kertooko tuo kaikki sittenkin vain hyvin vakavasta sairaudestasi?<<

    (Et todellakaan voi olla entinen sotilas muuten kuin vain oman mielikuvituksesi luomuksena, kuten tuo res.majurikin. Kenttäkouluttajana olisit kouluttanut koulutettaviasi ampumaan kaikkea liikkuvaa ja pahimmat viholliset olisit nähnyt omien joukkojesi esikunnassa;)))
  17. Vielä lisään kysymyksellä:

    Mitä pirun väliä minun sotilasurallani on teille? Vaikuttaa, että se on tärkeämpi teille kuin itselleni, vaikka koen kyllä olleen sen tärkeän itsellenikin. Kun jo yli 35 vuotta olen siltä sievoista eläkettä nauttinut, kun pääsin siihen asemaan jo niin nuorena. Sittenpä sain tehdä vielä toisenkin työuran, jolta siltäkin olen jo kohta 18 vuotta eläkettä saanut.

    Nuo asiat ovat tietysti tässä vaiheessa tärkeintä työuriltani, vaikka aikoinaan en niitä paljonkaan ajatellut. Ja on noista työuristani toki vieläkin myös muita iloja, mm. toiminnastani entisten työtovereitteni yhdistyksissä ja harrastuksissa.
  18. Kun et näköjään saa sielunrauhaa tuolta tärkeästä asialta, täytyy vielä sanoa sanansa:

    Hieman erikoinen näkemys on sinulla, jos näet tuon toisen minua paremmin urallaan menestyneeksi, kun minä 23 palvelusvuoden jälkeen pääsin ammattikunnan huipulle, kapteeniksi ylennettynä, ja tuo toinen ei päässyt 30 vuodessa yliluutnanttia korkeammalle;))

    Parempaa perustetta näkemyksellesi ei anna sekään, että minä jo 11 palvelusvuoden jälkeen pääsin silloin toiseksi korkeimpaan sotilasarvoon (ylivääpeliksi 1.1.1967) ja tuo toinen siihen hänen aikanaan toiseksi korkeimpaan arvoon, yliluutnantiksi, lienee päässyt vasta pitkälti yli 20 palvelusvuoden jälkeen, vaikka ratkaisevasti paremman vakanssitilanteen vuoksi hänen ei tarvinnut kovin kauan kahlata niissä alemmissa arvoissa.

    Vielä tuosta vakanssitilanteesta:

    Vakanssitilanne oli tosiaan hyvin heikko sotilasurani alkuvaiheissa. Esim. JP2/UudJP:ssä oli yli 60 aliupseeria Oli kolme kiväärikomppaniaa, tukikomppania, esikuntakomppania ja kaikki itsenäisen joukko-osaston tarvitsemat tekniset ja huoltolaitokset (keskuskorjaamo, ruokala ja muonitus, varus-, ase- ja muut varastot, kuljetuspuoli ym.) joihin olimme sijoittuneita. Ja tietysti myös esikunta, jossa aikanani myös meitä aliupseereita oli muutamia.

    Joukko-osastossamme kersantteja oli tietysti eniten, ylikersantteja seuraavaksi eniten, vääpeleitä oli jo selvästi vähemmän, ylivääpeleitä vielä vähemmän, oikeastaan vain komppanioiden vääpelit, sotilasmestareita oli vain kaksi koko pataljoonassa, toinen niistä asemestarina korjaamolla ja toinen esikuntavääpelinä. Lähes kaikki nuo ylemmät aliupseerit olivat jo sodan käyneitä miehiä.

    Mutta 1960-luvun loppupuolella vakanssitilanne parani kaikissa joukoissa, kun liittomme pontevan toiminnan ansiosta tuli lisää ylempiä vakansseja ja kun sodankäyneet miehet eläköityivät, heiltä aukesi vakansseja nuoremmille.

    Joo, henkilöstöhallintoonhan tumpelot joutuvat, kun siellä hoidetaan vain toisarvoisia asioita, kuten ihmisiä koskevia lakeja, asetuksia, sotilaskäskyjä yms., noiden perusteella ihmisten asianmukaisia sijoituksia, heidän palvelusuransa edistymistä näyttöjensä perusteella, heidän etujaan ja oikeuksiaan yms. joutavaa. Joku hölmö menee niihin hommiin jopa halustaan, hakemuksistaan. Minä olin sellainen hölmö. Se lohduttaa, kun tiedän samanlaisia hölmöjä olleen paljon muitakin, mutta onnekseen he eivät niihin hommiin päässeet.

    Jokohan tämä vihdoin riittäisi.
  19. Luultavasti olet vain joku trolli-turhimus ja tarkoituksesi on vain ”vedättää” minua palstalle. No, että edes kerran elämässäsi kokisit jossakin onnistuneesi, niin tulenpa sitten varmasti vihoviimeisen kerran tässä asiassa.

    Miten minun urani olisi kehittynyt heikommin kuin tuon toisen? Pääsin ammattikunnan korkeimmalle mahdolliselle huipulle vajaassa 23 vuodessa, vaikka urani alkuvuosina vakanssitilanne oli heikko, kersantteja ja ylikersantteja oli puolet ammattikunnasta. Ja hieman runsaat 24 vuotta palveltuani jäin 45-vuotiaana täydelle eläkkeelle ja menin varsin haasteellisiin siviilitöihin toista eläkettäni tienaamaan.

    Tuo toinen sai aloittaa hyvin paljon paremmassa vakanssitilanteessa; ylikersantti oli kai alin vakanssi peruskoulutetuille ja pianhan sekin poistui ja vääpeli jäi kai alimmaksi peruskoulutetun arvoksi. Ja sitten hän siinä paljon paremmassa vakanssitilanteessa pakersi 30 vuotta, jona aikana ei päässyt ammattikunnan huipulle. Ilmeisesti pakosta joutui lähtemään säädetyn 55-vuoden eroamisiän tultua täyteen, jolloin ei enää helposti saa siviilitöitä, lieneekö tuo toinen sellaisiin edes pyrkinyt.

    Ne ”avustavat hallintotehtävät” olivat kovin haluttuja ammattikunnan keskuudessa, ja paras aines niihin valikoitui, kun esikuntien korkeat upseerit eivät mitään tumpeloita sinne avukseen halunneet. Varmaankin arvostetuin tehtävä oli ammattikuntamme keskuudessa se, jossa viimeiseksi palvelin, vaikka olin tosin ollut jo toimiupseereista tiettävästi ensimmäisenä myös mestarikurssin johtajana.

    Kyllä kenttäkouluttajan työ on ihan arvostettavaa, se on sitä sotilaan perustyötä, ja siinä me jokainen aloitimme. Mutta jos siihen jäi koko urakseen, ei se kerro hyvää miehen kyvyistä. Duunari millä alalla tahansa haluaa edetä ajan myötä ainakin parempipalkkaisiin tehtäviin ja jos mahdollista, myös tehtäviin, joita alalla pidetään vaativampina ja arvostetuimpina. Sama pätee sotaväessäkin.
  20. Voi Hyvä Luoja! Kovin mitättömäksi ja varmaan aiheellisesti kokee itsensä ihminen, jota minun ammoinen, monien vuosikymmenten takainen sotilasurani kalvaa noin, että sitä täytyy aina tuoda esille ja aina sitä vääristellä. Kerrotaan nyt vielä kerran lyhyesti siitä noiden vuosien osalta:

    Peruskurssille lähtöäni viivytti ensiksi se, että en halunnut sinne vielä silloin kun olisin päässyt, sillä suunnitelmissani oli opiskelu ja ura aivan muulla alalla; olen kai kertonut siitä. Ja kun sitten siirryin UudJP:sta Huoltokouluun, jossa sain kersantti yp:n vakanssin, en heti päässyt sinne ”rottakouluun”, kun talossa oli kaksi minua vanhempaa peruskouluttamatonta kersanttia, joilla oli etuoikeus sinne mennä. Hyvä niin, kun siten sain lisää kokemusta kouluttajana; se varmaan osaltaan auttoi peruskurssilla siihen menestykseen, jonka sain; tiedättehän siitä.

    Kersanttiaikani noista vaiheista johtuen venähti viiden vuoden pituiseksi, joka ei ollut silloin lainkaan pitkä, kun vakanssitilanne joukoissa oli hyvin paljon huonompi kuin 1970-luvun puolen välin jälkeen. Huoltokoulussa myös kanta-aliupseerien talousaliupseerikurssin suoritettuani palasin takaisin UudJP:aan, josta 1.1.1962 sain ylikersantin vakanssin varuskunnan muonittajana. Ylikessuna olin kolme vuotta, ja vääpelin vakanssin sain hakemuksestani tapahtuneen siirron kautta Puolustuslaitoksen Tutkimuskeskuksessa vuoden 1965 alusta. Vääpelinä olin vain pakolliset kaksi vuotta, siitäkin ajasta puolet ylivääpelin arvossa ensimmäisellä YK:n rauhanturvaajareissullani Kyproksella, kun jälleen hakemuksestani 1.1.1967 vuotta sain ylivääpelin toimen Topografikunnassa.

    Ylivääpelinä jouduin olemaan kauan, kuusi vuotta, kun Topografikunnassa ei ollut sitä korkeampia aliupseerivakansseja. Mutta vuonna 1972 sotilaslaitosten vakanssit menivät samaan nippuun, ja nipussa aukesi v. 1973 alussa sotilasmestarin toimi, johon sain nimityksen. Vuoden 1974 alusta aliupseeristo muuttui toimiupseeristoksi, ja toimeenpantiin ensimmäiset luutnanttikurssit, joiden suorittaneet nimitettiin toimiupseeri 2.lk toimeen ja ylennettiin luutnanteiksi. Sain nimityksen ja ylennyksen 39-vuotispäivänäni 1.7.1974, siis 18 vuotta vakinaisena palveltuani. Tuolloin siirryin pyydettynä Esikuntakouluun henkilöstöhallinnon opettajaksi.

    Tuolla vakanssilla ja luutnantin arvossa olin vain pakolliset kaksi vuotta, kun minut nimitettiin tu 1.kl toimeen ja ylennettiin yliluutnantiksi 1.7.1976. Tuolla vakanssilla ja tuossa arvossa ”jouduin” olemaan 2,5 vuotta, kunnes tulivat neljä ensimmäistä tu erik.lk tointa vuoden 1979 alusta, jollaiseen minäkin sain nimityksen ja samalla ylennyksen kapteeniksi silloin YK:n rauhanturvajoukoissa Siinailla palvellessani. Siinailta tulin Pääesikuntaan jossa toimin valtakunnallisten toimiupseeriasioiden hoitajana, jota hommaa pidettiin ammattikunnan arvostettavimpana. Puolustusvoimain palveluksesta erosin 45-vuotiaana täyden eläkeoikeuden saavuttaneena 1.11.1980, jolloin minulle tuli vakinaista palvelusta yhteensä 24 v. 5 kk.

    Ehkä tuo on sittenkin hieman menestyksekkäämpi ura kuin sillä, joka 30 vuotta pakerrettuaan paljon paremman vakanssitilanteen aikana joutuu lähtemään 55-vuotiaana säädetyn eroamisiän saavutettuaan vasta tu 1 lk:aan ja yliluutnantiksi kohonneena. Asiasta ei tarvinne faktojen pohjalta edes keskustella, kummalla on ollut menestyksekkäämpi ura. Jokainen näkee sen itsekin.
    21. 288 / 334
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt