Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

438

Kommenttia

6646

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Hallitus ei ole vielä koossa, mutta hallitusohjelmasta on jo sovittu ja saimme siitä tietoja. Kovia säästökuureja on ohjelmassa. Niitä tarvitaan, mutta kovasti ne kolauttavat monia. Tiukkaa politiikkaa vaatii niiden toteuttaminen. Onnistuukohan se? Ristiriitoja se varmaan tulee tuomaan hallituksen sisälläkin. Sellainen on ainakin persujen vaatimus työperäisenkin maahanmuuton vähentämiseksi joka sotii kokoomuksen ohjelmassa ollutta työntekijöiden määrän kasvattamista vastaan.

    Enpä nyt asiasta enempää ja tuskin sellaiseen tulee aihetta viikonloppuna joten vakiintuneeseen tapaani saan varmaan pysyä tämänkin viikonlopun poissa täältä.

    Laitan nyt tämän tälle avaukselleni, jonka profiilini kautta nostin jostain kaukaa. kun edellinen tälle tullut viesti on pvm:ltä 09.06. Palaan vielä avauksessa esittämääni ennustukseen:

    ”Jos ministereitä on 20 kuten oli Marinin hallituksessa, kokoomus saanee niistä kahdeksan, perussuomalaiset seitsemän, rkp kolme ja kristilliset kaksi. Pääministeri tietysti kokoomuksesta - Orpo -valtiovarainministeri perussuomalaisista - Purra - ja ulkoministeri RKP:sta - Henriksson tai Adlercreutz - nuo tärkeimmät ministerit mainitakseni. Kristillisten Essayahista voi tulla sosiaaliministeri.”

    Ministereitä tähän hallitukseen tulee ”vain” 19, mutta kuinkahan hyvin - tai huonosti - toteutunee tuo puoluekohtaisten ministereiden määrä? Ja ovatko persujen, RKP:n ja kristillisten ministeripaikat nuo ennustamani? Se nähtäneen ennen juhannusta, jos - varmaan kun - Orpo pysyy lupauksessaan.

    Nyt keskityn tv:sta katsomaan stadionilla juuri alkavaa futiksen EM-karsintaottelua Suomi-Slovenia ja toivottelen vain kaikille Oikein Hyvää viikonloppua!
  2. En ole tälläkään viikolla täällä aikaani paljon viettänyt. Maanantaina tein avauksen suomalaisesta supertähdestä - sillä nimellähän Sanna Marinia on nyt maailmalla kutsuttu - ja pari viestiä sille sitten heitin. Nythän tuo supertähtemme näkyy saavan lisää kunnianosoituksia, tänään Brysselissä Women Political Leaders -järjestön myöntämän Trailblazer-palkinnon. En nyt enempää noista asioista vaan palaan avaukseni aiheeseen:

    Petteri Orpo on ilmoittanut, että hallitus on koossa ensiviikon loppuun mennessä. Tähänkin asiaan palaan vasta sitten, kun hallitus on koossa. Viikonloppuisin en enää juuri koskaan täällä käy ja yhä vähemmän käyn viikollakin. Käyntini täällä ovat harventuneet monestakin syystä. Ensiksikin; tämä korkea ikäni tuo minulle politiikkaa kiinnostavampia ja henkilökohtaisesti tärkeämpiä ajattelun aiheita. Toiseksi; kirjallinen esityskykynikin on hiipunut ikäni mukaiseksi. Ja kolmanneksi; keskustelujen aihepiiri ja taso on mennyt sellaiseksi, että se tekee minut haluttomaksi sellaiseen osallistumaan.

    Olen tälläkin viikolla muutamia kertoja avannut palstan ja nähnyt muutamia sellaisiakin avauksia, jotka aiheeltaan ja esitystavaltaan ovat olleet asiallisia, mutta en ole niihin puuttunut, kun niin paljon minua ovat etoneet eräät muut täällä näkemäni. Kuten nuo yhden lauseen avauksillaan vellovat nikki- ja kikki- sotilaat. Ennen ihan asiallisenakin esiintynyt OikeistoSosDem on vajonnut lähes samaan tasoon lauseen mittaisine avauksineen, jotka aina päättää v-alkuiseen hei-huudahdukseen. Yhteen - ilmeisesti ”pankkomajurin” sanomaan kuitenkin puutun. Hän kun sanoo minun olevan syvällisesti vasemmistolainen.

    Joo, olin kyllä kauan sosialidemokraattisen puolueen kannattaja, mutta silloinkin varmaan sen oikealla laidalla. Viimeinen äänestämäni demaripoliitikko on Paavo Lipponen, jota äänestin vielä v. 2003 eduskuntavaaleissa. Sen jälkeen olen kaikissa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa äänestänyt kokoomuslaista ehdokasta. Sellaisen olen nähnyt parhaaksi oman ja muiden minulle tärkeiden etujen kannalta. Tällaisista syistähän puoluepoliittisia kannatuksia vaihdellaan; sellaista on tapahtunut hyvin paljon myös keskustan kannattajissa, kun puolueen kannatus on romahtanut nykyisele tasolleen. Presidentinvaaleissa v. 2000 äänestin Tarja Halosta, kun parantumattomaksi tiedettyä syöpää sairastava vaimoni halusi vielä elinaikanaan nähdä maassamme naispresidentin. V. 2006 valleissa äänestin jo Niinistöä, mutta ei vielä silloin tullut valituksi; paremmalla menestyksellä äänestin sitten häntä myös v. 2012 ja 2018 vaaleissa.

    Vielä toteamus, että jo Sanna Marin olisi ollut nyt ehdokkaana omassa vaalipiirissäni, luultavasti olisin äänestänyt häntä, sillä hieno pääministeri hän oli. Toivottavasti myös Petteri Orposta saamme hienon pääministerin. toivottavasti jo ensi viikolla. Nyt ei aihetta muuhun kuin vain Oikein Hyvän viikonlopun toivotuksiin kaikille!

    .
  3. Kun maanantaina tein tämän avauksen, laitoin sen loppuun tällaisen huomautuksen: ”Tämä ei kuulu varsinaisesti keskustaan ja sen politiikkaan, mutta kun muiden puolueiden palstoilla en koskaan käy, laitan tämän tänne. Kuulunee tännekin sentään paremmin kuin hyvin monet palstalla nytkin vellovat avaukset ja niiden viestit”. Samaa mieltä kanssani on ollut palstojen valvonta, kun avaukseni on saanut pysyä paikallaan.

    Avaukseeni laitoin linkin Hesarin kuukausiliitteen pitkään kirjoitukseen, jossa tuotiin julki Sanna Marinin maailmalta saamaa suurta ihailua. Mielipidepankki täydensi minulta vajaaksi jäänyttä tietoa asiasta. ”Pankkis” heitti Marinille myös verrokin: Anneli Jäätteenmäen. Jäätteenmäellä varmaan oli ”pankkiksen” tarkoittamia hyviä pyrkimyksiä, mutta käytti vääriä keinoja, joiden johdosta pääministeriuransa jäi ennätyksellisen lyhyeksi.

    On tullut muitakin viestejä, joissa tuodaan julki Marinin maailmalta saamaa tunnustusta ja ihailua. Sellainen on mm. tuo eilen klo 06 15 lähetetty, jossa Suomen historian parhaaksi johtajaduoksi nimetään Niinistö ja Marin. Tänä aamuna on yhdessä viestissä todettu: ”On meitä suomalaisia onni potkaisuuttu huopikkaalla, kuin saimme Sanna Marinin pääministeriksi ja valtavalla äänivyöryllä Niinistön!” Yhdyn noihin näkemyksiin, joskin tekisin johtajatrion, johon kolmantena kuuluisi Antti Kaikkonen. Tämä olisi paikallaan nopeassa Natoprosessimme tapahtunutta ajatellen.

    Kirjoittaja, johon edellä ensiksi viittaan, toteaa myös näin: ”Sanna Marin loi johtajuudelle uudet puitteet ja tasot, seuraajilla on kova työ yrittää päästä lähellekään samaa tasoa!”. Maassamme on kyllä ollut vaikeina - sodan ja sotien jälkeisinä - aikoina tehtäviään hienosti hoitaneita pääministereitä, mutta kun silloin elimme presidenttivaltaista aikaa, pääministereillä ei silloin ollut samaa asemaa eikä mahdollisuuksiakaan samaan kuin nyt oli Marinilla, joka hoiti tehtävänsä niin hienosti, että saa tuollaista huomiota lähes koko maailmalta - no, ei sentään Venäjältä;))