Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

439

Kommenttia

6661

  1. Avasin nyt palstan ekakertaa toissapäivän jälkeen, ja huomaan tämän avaukseni hieman ärsyttäneen eräitä. Olen tosiaankin tässä käsitellyt juuri käytyjä vaaleja vain Helsingin osalta ja helsinkiläisestä näkökulmasta. Sen pitäisi mielestäni olla sallittavaa helsinkiläiselle, sillä maalaisnäkökulmaa tänne tulee runsaammin. Ymmärrettävää toki, sillä onhan tämä kepun palsta.

    Ja vaikka tällä avauksellani keskityn kotikaupungissani Helsingissä tapahtuneeseen, en minä niin juuttunut ole stadilaisuuteeni, etten mitään tietäisi maaseudusta. Olen siellä paljonkin liikkunut ja liikun jonkin verran edelleen, ja siellä on minulla myös sukua ja ystäviä. Kaikkea hyvää toivon maaseudullekin. Mutta en ole ollenkaan varma, että puolueista nimenomaan kepu pystyisi sitä parhaiten tarjoamaan. Onhan se siellä muita puolueita enemmän paikallisvallassa ja on ollut usein myös valtiollisessa vallassa, mutta ilmeisesti se ei ole saanut siellä aikaan toivottua muutosta, kun tyytymättömyyden aiheita siellä näkyy riittävän.

    Mutta ihan puolueista riippumatta siellä maaseudulla on myös paljon hyvää, stadilaisellekin mieluista, ihmisissä ja monessa muussa. Kaikkialla Suomessa on hyvää, mieltymystensä mukaan kullekin. Oikein hyvää on myös Tampereella, joka kyllä onkin ihan oikea kaupunki, toisin kuin jokin Alajärvi, Kuhmo, Suonenjoki ja monet muut Suomen nykyisistä ”kaupungeista”. Sinne Tampereelle kohta lähden ajelemaan. Huomenna siellä on yhdet syntymäpäiväjuhlat, joihin osallistun naisystäväni kanssa.

    Maanantaina palatessani naisystäväni tulee tänne mukanani ja hän viipyy täällä Vapun yli. Varmaan vietämme vappua asianmukaisilla ”vappueväillä”, ja aattona käynemme myös jossakin vappuriehassa kaupungilla. Vappuaamuna menemme minulle jo pitkältä aikaa perinteeksi tulleeseen tapaan Etelä-Haagaan Huopalahden kirkonmäelle, jossa on oikein kivaa vappuohjelmaa kohokohtana siniristin vetäminen lippusalkoon ja lippulaulun kajauttaminen torvisekstetin säestäessä!

    Asiain näin ollen en enää tässä kuussa palstalla käy, joten pahoittelen taas tuottamaani pitkää ikävää palstan alakerran väelle, jolle näyn olevan tällä palstalla suurimman kiinnostuksen kohde, paljon kiinnostavampi kuin kepu. Oman huomionsa ansaitsee tuo kellarikerroksen yksinäinen asukki, joka tällä ainoalla henkireiällään ulkomaailmaan elää vain minusta ja minulle, hyvään veljeyteenikin pyrkien. Hän ei joutune ikävään, sillä poissa ollessani hän aina näkee minut jossakussa toisessa. Toivottavasti hän tunnollisessa palstapäivystyksessään näkee paljon kapeja vielä ennen vappuakin!

    Ja Oikein Hauskaa Vappua asiakeskeiselle palstan yläkerran väelle! Varmaan relaatte vappuna juhlapäivää asianmukaisesti viettäen. Vappuhan on ollut perinteisesti ylioppilaiden ja duunareiden juhla, mutta jo kauan sitä ovat juhlineet kaikki muutkin. Eivät kai enää maanviljelijätkään aja vappuna sontaa pelloilleen, kun muiden puolueiden tavoin vappua juhlii kepukin. Joten vielä kaikille yhteisesti vappulaulu (näkyy nimetyn vuodelle 2012, mutta käy se myös tälle vuodelle):

    https://www.youtube.com/watch?v=OCr-UNcbsmw
  2. Ovatkohan nuo Helsinkiä koskevat lukemat kauttaaltaan ihan oikeita? Hieman sitä epäilen. Oikeat luvut löytyisivät netissä surffaamalla, mutta tuskinpa viitsin niin tehdä sitä enempää kun jo tein. Lähinnä kiinnosti tämä oma alueeni.

    Paloheinän ihmiset taas täyttivät kansalaisvelvollisuutensa erinomaisen hyvin, yli 87 prosentilla. Naapurissamme Pakilassa oltiin vielä hieman paremmin velvollisuudentuntuisia, sillä äänestysprosentti oli 88,2 %. Eivätköhän nuo Pakilan kuten Paloheinänkin lukemat kuulune Suomen kärkilukemiin.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/280998-pakila-ja-paloheina-ahkerasti-uurnilla-katso-missa-laiskoteltiin-kotona

    Paloheinä ei ole äänestyskäyttäytymisessä kovin ”vihreä”, ei ilmeisesti tarvitse olla sellainen, kun täällä on vihreyttä luonnossakin. Kokoomus tietysti oli kannatetuin puolue täälläkin, 44,1 % kannatuksella, mutta demaritkin 14,1 % kannatuksella kiilasi täällä 12,9 % kannatuksen saaneiden vihreiden edelle.

    Paloheinä saattoi olla jopa Helsingin kepulaisin äänestysalue, sillä kepu sai täällä peräti 10,2 % kannatuksen ja ajoi 8,5 % kannatuksen saaneiden persujen edelle. Paloheinään on viime vaalikaudellakin vielä rakennettu paljon, vanhoja suuria omakotitalotontteja on tiivistetty lisärakentamisella. Noihin uusiin taloihin on muuttanut paljon maaseudulta tulleita, eivätkä he vielä ole ymmärtäneet luopua kepulaisuudestaan. Mutta kyllä se siitä…

    Helsingissä ovat kyllä myös Suomen punavihreimmät alueet. Sellaiset ovat Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Kalliossa, Vallilassa ja Alppilassa vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu ääniosuus oli noin 50 prosenttia ja paikoin ylikin. Kallio D-alueella vihreitä äänesti 33,4 prosenttia äänestäneistä ja vasemmistoliittoa 21,9 prosenttia

    http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015042019551772_eb.shtml

    Tuo kehumasi Jussi Pellisen kolumni ei aukea linkistäsi.
  3. En minä vain pitäisi tollona sellaista, jolta vastausta kinuaisin; en minä olisi kiinnostunut tollon mielipiteestä. En usko sinunkaan olevan sellainen tollo, että niin epäjohdonmukaisesti käyttäytyisit. Todellisuudessa, itsellesi rehellisenä pitänet minua hyvinkin viisaana ja mielipiteitäni arvostat. Tuollainen tapa nimitellä kertoo vain sivistymättömyydestäsi, ei välttämättä tyhmyydestäsi. Tuon huomioon ottaen annan sinulle hieman vastaustani, kun sellaista niin suuresti arvostat:

    Pisararata koki hallituksessa saman kohtalon kuin monet muutkin hallituksen hankkeet, eli se ei mennyt maaliin. Mutta hanketta ei suinkaan keskeytetty, vaan hallitus päätti siirtää asian käsittelyn eduskuntavaalien yli. Ratasuunnitelman tekoon tämä ei vaikuta, sen tuottamisen määrärahoista on päätetty jo aiemmin. Pääministeri Stubb vakuutti hankkeen etenevän ja ilmoitti hallituksen päättäneen hakea Pisararadalle EU:n liikennehankkeille suunnattua TEN-T-tukea. Pysyneekö tämä kepujohtoinen hallitus hankkeen takana, vai voittaako siinä perikepulainen Helsinki-vihamielisyys, jää nähtäväksi.

    Pisararata on todella tärkeä hanke Helsingille ja Vantaalle ja koko Suomellekin. Rata mahdollistaisi noin 50 000 asukkaan asuntoalueiden rakentamisen tulevina vuosikymmeninä. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän kehäradan varteen noin 60 000. Rata helpottaisi lentomatkustajien liikkumista; matkustajia on nyt vuosittain n. 12 miljoonaa, radan suunnitelman mukaisen valmistumisen aikaan niitä arvioidaan olevan noin 17 miljoonaa.

    Mutta, kuten sanoin, eduskunnassa lähinnä vain kepuedustajien taholta ilmennyt vastenmielisyys pääkaupunkiseudulle todella tärkeää hanketta vastaan on vain yksi esimerkki kepun lukuisista muista Helsinki-vihamielisistä näytöistä. Ei tällä palstalla kepulaisten taholta jatkuvasti nähtävä Helsinki-vihamielisyys pysyisi niin voimissaan, elleivät nuo sitä jatkuvasti näyttävät tietäisi kannattamansa puolueen olevan heidän näkemystensä tukena.

    Onhan kepun Helsinki-vihamielisyyden myöntänyt todeksi myös kepun helsinkiläinen kansanedustaja Terhi Peltokorpi. Hän jo Matti Vanhasen hallituksen aikana totesi, että ”Pohjanmaalta tai Savosta tullut kansanedustaja voi puolustaa omaa aluettaan ilman, että hänet leimataan nurkkakuntaiseksi. Jos helsinkiläinen puolustaa Helsinkiä, sen nähdään pahana”. Peltokorven ei tarvinnut sanoa, millä taholla sellainen nähdään pahana, kun se tiedetään yleisesti.
  4. Sanot:

    >>Ymmärrän toki, että käytät sitä tässä lähinnä provosoivassa mielessä, sillä eiköhän puolustusvoimien palveluksessa ollut mies ole tutustunut jo työnsäkin puolesta väestötilastoinnin käsitteisiin sen verran, että tietää, mitä sanalla täsmällisesti tarkoitetaan.<<

    Et ehkä ihan oikein ymmärrä sitä tarkoittamaasi. Helsinkiläisen näkökulmasta tuo koko laaja lande on kyllä lähinnä haja-asutusaluetta. Ei käsitystäni muuta muuksi se, että kyllä tosiaan jo puolustusvoimain palveluksessa ollessani tuollaisiinkin asioihin tutustuin - palvelinhan myös esikunnissa - ja arvostin suuresti sitä, että suuri osa varusmiehistämme ja sitä kautta reservistämmekin oli sen haja-asutusalueen tuottamaa. Eikä käsitykseni muuttunut muuksi valiolaisellakaan urallani, jonka aikana arvostin suuresti noita haja-asutusalueita siksikin, kun työnantajani koko alkutuotanto tuli sieltä haja-asutusalueilta.

    Ymmärrän hyvin senkin, että noilla haja-asutusalueilla ja muuallakin maanviljelijät ja muut talonpojat kannattavat kepua, monien yrittäjienkin kepun kannatuksen ymmärrän hyvin. Mutta sitä en oikein ymmärrä, miksi niillä haja-asutusalueilla myös ne ”pieneläjät” kannattavat kepua, sillä pitäisihän heidän ymmärtää, että ei kepu voi heidän tilannettaan siellä juuri muuksi muuttaa. Jos he kadehtivat meitä helsinkiläisiä, tulisivat tänne, jossa hekin pääsisivät osallisiksi tästä ihanuudesta. Tai jos uskovat kadehtimaansa saavansa sinne jonkin poliittisen puolueen avulla, heidän pitäisi kannattaa niitä puolueita, jotka heidän ilmeisen uskonsa mukaan ovat sitä hyvää tuoneet tänne Stadiin ja muuallekin rintamaille.

    Juhani Ahon ”Rautatiessä” nuo Matti ja Liisa jo paljon aikaisemmin junalla matkustivat, ja Lapinlahdelta hekin matkalleen lähtivät. Hauskaa luettavaa kertomus siitäkin oli. Veikko Huovisen tuotantoa olen lukenut paljon, luullakseni kaiken hänen merkittävimmästään tuotannosta, mutta tuota linkissäsi kerrottua en ole lukenut. Täytynee etsiä jostakin käsiinsä ja lukea, sillä kaikki Huovisen kirjoittama on lukemisen arvoista hauskaa.

    Ilta on mennyt näin pitkälle katsoessani vähintään toisella silmälläni tuota tv 2:lta tulevaa Bayern Munchen-Porto - futismatsia. Siinä kyllä Porto on ollut samanlaisessa asemassa kuin kepu oli taas näissä vaaleissa Helsingissä; Bayen Munchen johtaa nyt 6-1, kun ottelu on juuri päättymäisillään.

    Hyvää yötä!
  5. OHO! Olipa sitten mahtava voitto kepulle täällä Helsingissä! Jonkin Piraattipuolueen voitto taisi kyllä olla sitä huomattavasti suurempi, nostivat kannatustaan monta sataa prosenttia.

    Kyllä tuollakin nosteella kepu nousee vuosisadan loppuun mennessä kannatetuimmaksi puolueeksi täälläkin. Mutta tuskinpa kuitenkaan Suomi jää poikkeukselliseksi ilmiöksi siinä kansojen yhteisössä, johon kuulumme? Todennäköisemmin tämä sytytykseltään ehkä hidas kansa alkaa kuitenkin ajan oloon suuntautua samoin kuin muutkin meihin vertautuvat maat. Millainen onkaan kepumme sisarpuolueen kannatus lähinaapurissamme Ruotsissa? Taisi jäädä jo alle viiden prosentin siellä viime vaaleissa.

    Kepun Helsinki-vihamielisyydestä on vuosien ajalta niin paljon esimerkkejä, että tulisi liian pitkä juttu, jos alkaisin niitä luetella. Miksipä niin tekisinkään vastineessani sinulle, säästän sen vaivan esitykseeni jollekulle sitä epäilevälle sinua vakavammin otettavalle. No, todetaan nyt kuitenkin tuo vaalitaistelussakin esille tullut kepun vastahakoisuus pisararataa kohtaan; sille ei kepun mielestä ainakaan antaa valtion tukea. Ymmärränhän minä, ettei hankkeella ole merkitystä kepulle, jolle ainoa tärkeä paikka Helsingissä on Etu-Töölössä, Apollonkadulla, ei sinne ratayhteyttä tarvita.

    Muuten, minä en nimittele sinua tolloksi. Sellainen on sivistymätöntä käytöstä. Vähemmänkin sivistyneistä tuollaiseen nimittelyyn turvautuu vain sellainen, joka tietää muuten jäävänsä vastustajalleen häviölle. Mutta tuonkin uskallat tehdä vain sieltä puskapiilostasi. Millaisena onkaan pidettävä sellaista ”miestä”?
  6. Sanot: >>Tuo kulttuuriväen huuhaa näyttää uppoavan kaltaiseesi hölmöön höppänään, ei muihin.<< Sinähän se tollo ja hölmö höppänä olet, kun et ymmärrä lukemaasi. Minä nimittäin sanon tuossa näin:

    >>Nuo kulttuurihenkilöt eivät siis tunne sellaista Suomea, jollaisena se vaalituloksen perusteella näyttäytyy. Minä ilmeisesti tunnen Suomen heitä paremmin. Ei minua ihmetytä persujen taas saavuttama hyvä vaalimenestys. Persujen kannattajiksi on liukunut hyvin paljon työväkeä ja muuta pienituloista joukkoa, jotka ovat aikaisemmin kannattaneet demareita ja vasureita ja pettyneet niihin, kun ne eivät ole saaneet heidän osaansa parannusta.<<

    Mutta ymmärränhän minä, että sanomani jää sinulta huomaamatta, kun minä olen sinulle kiinnostavampi kuin mikään muu asia. Siksipä et huomannut sitäkään, kun sanoin ymmärtäväni kepun kannatuksen perusteita. Tarkoituksella varmaan jätät vaille huomiotasi seuraavan, jonka perusteet sinäkin tietysti ymmärrät hyvin:

    >>Vähintään yhtä luonnollista kuin kepun menestys laajalla maaseudulla on sen menestymättömyys täällä Helsingissä. Vaikka Helsinki on väkilukunsa suhteessa suurin kepun laajojen kannatusalueiden avustaja - siitä on hiljattain näytetty tilastoja täälläkin - kepu ei suinkaan tunne siitä kiitollisuutta Helsinkiä kohtaan. Selvästi se on vihamielinen Helsinkiä kohtaan, puolueistamme ainoana. Olisihan ihme, jos me emme täällä välittäisi hiukkaakaan omasta edustamme ja kannattaisimme kepua!<<
  7. Joukko kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikkoja ja muita kulttuurivaikuttajia ihmettelee tänäisessä Hesarissa vaalitulosta. He eivät sano tuntevansa sellaista Suomea, jollaisena maa vaalituloksen perusteella esiintyy. Näyttelijä Krista Kosonen päätteleekin elävänsä kulttuurikuplassa, ja perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Krista Kososelle vastatessaan näkyy arvelevan tämän päättelyn oikeaksi:

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/80769-nyt-vastaa-perussuomalainen-sebastian-tynkkynen-asumme-samassa-suomessa-krista-kosonen

    Meillä on todellakin olemassa kaksi hyvin erilaista Suomea. Mutta ei niinkään persujen kuin kepun määrittämänä.

    Alueellisesti ylivoimaisesti suurimmassa osassa Suomea kepu oli kannatetuin puolue. Eteläisen Suomen väkirikkaammilla alueilla kepu ei tainnut missään maalaiskunnissakaan nousta kannatetuimmaksi puolueeksi, ja suurissa väestökeskuksissa se jäi lähes marginaaliin. Erityisen selvä tuo ilmiö oli täällä Helsingissä, jossa valituista 22 kansanedustajista kepu sai vain yhden, joka sekin on enemmän kuin kepun täällä saama 3 % kannatus. Persut saivat täältä sentään kolme edustajaa, ja puolueen saama äänimäärä taisi olla enemmän kuin kolminkertainen kepun saamaan äänimäärään nähden. Persujen alapuolelle edustajamäärässä jäivät kepun lisäksi myös vasurit ja ruotsalaiset. Ja krisitlliset, jotka eivät saaneet täältä yhtään edustajaa - niin jumalatonta porukkaa me helsinkiläiset olemme.

    Laitetaan nyt tähän vielä Helsingistä valittujen edustajien määrät puolueittain:

    kokoomus 6
    vihreät 5
    sdp 4
    ps 3
    vas 2
    ruots 1
    kesk 1

    Nuo kulttuurihenkilöt eivät siis tunne sellaista Suomea, jollaisena se vaalituloksen perusteella näyttäytyy. Minä ilmeisesti tunnen Suomen heitä paremmin.

    Ei minua ihmetytä persujen taas saavuttama hyvä vaalimenestys. Persujen kannattajiksi on liukunut hyvin paljon työväkeä ja muuta pienituloista joukkoa, jotka ovat aikaisemmin kannattaneet demareita ja vasureita ja pettyneet niihin, kun ne eivät ole saaneet heidän osaansa parannusta. Luultavasti tulevat pettymään persuihinkin; nähtäneen aikanaan.

    Enemmän minua ihmetyttää kepun saavutus. Maanviljelijöille ja muille ns. talonpojille kepu on luonnollinen valinta, sillä pitäähän se puolueista eniten esillä heidän asiaansa. Ymmärrän myös hyvin sen, että kepu saa nyt vahvaa kannatusta yrittäjiltä, kun puolueen puheenjohtajana on yrittäjätaustainen mies, ja ehdokkaiden joukossa oli muitakin samanlaisia, mm. Anne Berner, joka keräsikin Uudeltamaalta äänipotin, jonka suuruutta en ihmettele lainkaan. Mutta eihän kepu tuohon suuruuteen nousisi millään, vaikka se saisi kaikki Suomen talonpoikain ja yrittäjäin äänet. Mistä se suuri lisä tuli?

    No, sehän tulee maamme laajojen haja-asutusalueiden ihmisiltä. Siellä eräissä kunnissa kepun kannatus oli jopa yli 50 %. Ihan aiheellisesti nuo ihmiset siellä ovat elämäänsä tyytymättömiä, ja heihin on mennyt täydestä kepun propaganda, jossa se lupaa tarjota siellä työtä kaikille ja rakentaa asfalttitiet jokaiseen syrjäkylään. Eivät ole kovin hyvällä ymmärryksellä varustettuja, kun sellaiseen uskovat. Vaikka Sipilä pystyisi ihmeisiinkin, mahdottomuuksiin hänkään ei pysty.

    Nuo edellä esille tuomani asioihin vaikuttajat ymmärtäen ei tarvitse tuon kulttuuriväen tavoin ihmetellä, miksi meillä on kaksi niin erilaista Suomea. Vähintään yhtä luonnollista kuin kepun menestys laajalla maaseudulla on sen menestymättömyyssuurissa täällä Helsingissä. Vaikka Helsinki on väkilukunsa suhteessa suurin kepun laajojen kannatusalueiden avustaja - siitä on hiljattain näytetty tilastoja täälläkin - kepu ei suinkaan tunne siitä kiitollisuutta Helsinkiä kohtaan. Selvästi se on vihamielinen Helsinkiä kohtaan, puolueistamme ainoana. Olisihan ihme, jos me emme täällä välittäisi hiukkaakaan omasta edustamme ja kannattaisimme kepua! Kepun nyt saama kolmen prosentin kannatus lienee suurimmalta osaltaan tunnustusta Olli Rehnille hänen ihan hyvästä europarlamentaarikon työstään.
  8. Persujen kannatuksen vakiintuneen kasvun vaikutun näet varmasti oikein, siitä puhui myös Pystyyn_kuollut edellä ja totesinhan tuon itsekin jo avauksellanikin. Oikein näet myös kepun vaalivoiton ikävän seurauksen pääkaupunkiseudulle. On sillä tosin se hyväkin puoli, että kepun kannatus ei täällä kasva, kun tänne maalta muuttaneet ennen kepua kannattaneetkin oman etunsa ymmärtäessään heti luopuvat kepun kannatuksesta.

    Arvokonservatismia tulevassa hallituksessa kasvattaa tietysti menneeseen haikaileva kepu, eikä persujakaan voida pitää kovin arvoliberaaleina. Mutta jos hallitukseen menee myös kokoomus, pikemmin arvoliberalismia kuin -konservatismia se sinne tuo. Ja saattavathan sinne mennä myös vihreät, kun Ville Niinistö jo ilmeisesti ministeriksi mielivänä totesi eilen illalla, että vaikka vihreillä ja kepulla on toisistaan poikkeaviakin näkemyksiä, on myös yhteneviä, esim. biotaloudesta. Kyllä kai vihreät sitä arvoliberalismia hallitukseen toisivat.

    Enpä tiedä, pystyvätkö tai haluavatko vasemmistopuolueet liikkua politiikassaan arvoliberaalisempaan suuntaan. Antti Rinne näkyy tänään nettilehti Uuden Suomen mukaan ilmoittavan pyrkimyksekseen palauttaa demaripuolue juurilleen, joilta sen näkee liian kauas loitonneen. Miten kauas ”juurilleen” Rinne haluaisi puolueensa palauttaa, ei käy jutusta ilmi. Toivottavasti ei ainakaan vuosisadan takaiseksi. Uskoakseni demarit tekivät virheen vaihtaessaan Urpilaisen Rinteeseen. Puolueen nousun mahdollisuudet lienevät todellakin uusissa nousevissa kyvyissä, joista tuo Sanna Marin varmasti on hyvä.

    Alex Stubb ansaitsee mitä suurimman arvostuksen huippukyvykkäänä ihmisenä, mutta poliitikkona hän ei ole yhtä hyvä. Mieluummin minäkin olisin nähnyt Vapaavuoren kuin hänet puolueen johdossa, ja uskon, että silloin puolueen vaalitulos olisi ollut nyt paljon parempi. Varmaan myös pääkaupunkiseudun asiat ovat Vapaavuorella poliittisella agendallaan tärkeämmässä asemassa kuin kosmopoliitti Stubbilla.

    Minäkin olin jo melko kauankin siinä uskossa, että punamultaa meille pukkaa, eikä se vieläkään ole täysin poissuljettu, tietäen niin kepun kuin demarien historialliset mieltymykset siihen. En kuitenkaan enäöä oikein jaksa uskoa sellaisen tuloon. Mahdollisen ministeripaikan houkutuksista huolimatta Rinne pystynee ajattelemaan myös puolueensa parasta, sen kannatuksen kasvua, ja ainoa mahdollisuus sille on oppositioon jääminen, sikäli kuin sekään enää auttaa.