JarmoEklund

Vapaa kuvaus

www.pelastussanoma.fi

Aloituksia

91

Kommenttia

2401

  1. Aloittaisin ketjuun uudemman aiheen, joka on suoraan johdannaista lauseeseen synnin anteeksianto, siis pelastusvarmuus. Kertokaa missä koette pelastusvarmuutenne ja mitä se on kun se ilmenee meissä uskovissa?
    Minä tunnen äärimmäistä iloa ja rauhaa pelastusvarmuudesta. Voin puhua mistä tahansa pelkäämättä mitään mistä puhun. Osaan tunnustaa itseni sellaisena kuin olen, enkä esitä olevani mitään sen enempää mitä kerron teille. Mikäli te ette usko mitä sanon olevani, niin sen ei ole minulta pois, vaan teidän uskottomuuttanne suhteessa minuun.
    Uskovan ihmisen pitäisi uskoa toisen uskovan sanat heti ensimmäisellä, eikä epäillä, koska Jumalan pelko on pelastusvarmuuden toinen kolikon puoli. Uskovalla ei ole varaa valehdella Pyhän Hengen kustannuksella, kuten Safira ja Ananias teki.
    Uskossa pelastusvarmuus tulee siis siinä etten pelkää puhua avoimesti mistään, vaan voin vilpittömästi kertoa sen totuuden minkä sydämessäni koen. Epäillä toki saa ja luulla kakkea, mutta se ei tarkoita että silloin olet totuudessa kiinni.
  2. Nyt aloit puhua sellaisesta mikä vaatii valtavasti ihmistuntemista. Täytyy olla äärimmäisen varovainen kun alkaa vihjailla toisen mielen ja sydämen sovituksesta Herrassamme. Se ei ole meidän asiamme. Meidän on turha lähteä tuomitsemaan toisiamme ja siksi minäkin heitän niitä melko retoriseen sävyyn, jotten joutuisi syypääksi toisen lyömiseen, enkä edes toisen harhaan johtamiseen eli syntiin johtamiseen. (Matteus 24:45-49)
    Ei suusanallista "musta tuntuu nyt että..." heittoa voi kenellekään tehdä sillä perusteella että epäilee toisen vilpittömyyttä nöyryydessä. Se on täysin Jumalan ja ihmisen välinen juttu.
    Emmekä me ole täydellisiä, joten lause "Täydellinen se joka hallitsee kielensä" ei ole ihmiselle mahdollista. Siihen pätee vain yksi sananlaskujen viisaus, "autuaat ovat hiljaiset". Eli jos meidän täytyy tehdä kutsumustyötämme, eikä haudata leiviskää, niin se myös tarkoiottaa suun avaamista tai tätä näpyttelyä. Kukaan ei voi olla täydellinen, koska elämme syntisessä maailmassa ja synti on välikappale joka puolella vaikuttajana.
    Tuota syntisyyttä voidaan veivata kumpaan suuntaan haluaa. Voisin minäkin julistaa synnittömyyttäni mutta se ei ole totuus, joten haluan puhua vain sen mikä on totta. Siksi olen heikko ja syntinen, vailla armoa, jota kuitenkin joka päivä saan. Siihen minä luotan!
  3. Kerro Mikko palvelenko minä mielestäsi saatanaa? ...kun siis samaan aikaan tunnustan Jeesuksen veressä syntisyyteni, hänet Herrakseni ja anon anteeksiantoa ja armoa joka päivä heikkoudessani.
  4. Olen alkanut huomata että MIkossa on tuomitsijan henki. Hän elää niin voimakkaasti tekojensa ympärillä ettei näe muuta kuin ne. Siksi kysynkin suoraan:
    Tunnustatko sinä Mikko syntisyytesi? Ja kerro hyvistä teoistasi, tai älä kerrokaan etten minä johdattaisi sinua syntiin. Tää oli kompa.
  5. Tulipa tänään tämmönen huumorikuva vastaan:
    http://kuvaton.com/kuvei/i_feel_a_little_safer_now.jpg
  6. Tuohan kuulostaa jo ihan skentologialta.
  7. Suuri syvä huokaus!
    Mikä erottaa lauseen tarkoituksen "mikä tahansa ei kelpaa" --- näistä "jännistä" selkeästi identifioivista numeroista 111 tai 111144477
    ??? XD
  8. Ihminen on syntinen ja siksi Jumala antoi pojallensa perinnön, johon me olemme oksastettuja.
    Jumala oli antanut sanansa, tulkoon valkeus ja valkeus tuli, sekä eläköön maa, lisääntyköön se ja tulkoon se täyteen elämää ja niin tapahtui. Sitten Jumala myös sanoi että jos ihminen tekee syntiä, syö tuosta puusta, hän kuolemalla kuolkoon ja niin tapahtui.
    Jumalaa erottaa muusta luomakunnasta yksi asia, hän ei voi perua sanojaan. Hän ei voinut sanoa Adamille että "noh, hyvä on poju, saat anteeksi tämän kerran" vaan siitä hetkestä koko luomakunta vaipui synnin orjaksi.
    Synti tuli siis maailmaan syntiinlankeemuksen seurauksena jota Jumala ei voinut ottaa poiskaan. Silloin ihmisen yhteys Jumalaan katkesi ja ihmisestä tuli kuoleman oma ja kadotustuomion alainen. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä. Siitä on tunnusmerkkinä joka paikassa valtavat hautausmaat risteineen ja kivineen. Yksikään ihminen ei ole kuolemaa väistänyt, eli synnittömänä elämästä selvinnyt. (Room. 5:12) Tämän yhden ensimmäisen ihmisen ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion (Room. 5:18)
    Jokainen ihminen on syntynyt syntiseksi, perisynti asuu meissä jokaisessa: "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun." (Ps. 51:7) …vaan sen tekee minussa asuva synti. (Room. 7:17, 20) …sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta (Room. 3:23) Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. (1. Joh. 1:8)
    Ihminen ei voi itse omilla hyvillä teoillaan sovittaa syntiään, paitsi helvetin tuomion kautta. Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla.
    Lain tehtäväksi muodostuikin opettaa tuntemaan, mitä synti on, eikä niinkään olemaan meidän mittarimme, koska kukaan sitä ei kyennyt pitämään. (Room. 3:20) Kuin saastaa me olemme olleet, kuin tahrainen riepu on koko meidän vanhurskautemme. Me kaikki olemme kuin kuihtuneita lehtiä, ja syyllisyytemme pyyhkäisee meidät pois kuin tuuli. (Jes. 64:5) Jos toisin sinulle teurasuhrin, se ei sinua miellytä, polttouhriakaan et huoli. Murtunut mieli on minun uhrini, särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala. (Ps. 51:18-19)
    Jeesuksen määritelmä synnistä: Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun. (Joh. 16:9) Jeesus oli se ratkaiseva asia, koska hän piti käskyt. Hän kuoli syntisen maailman puolesta, joten synti ei saanut häneen otetta. Hän ei ollut Jumalan sanan mukaisesti kelpaava kuolemaan, vaan siinä hän voitti samalla kertaa synnin, kuoleman ja tuonelan. Hän lunasti perintöoikeuden tuhanneksi vuodeksi maahan ja hänen sanansa onkin siis uusi Jumalan sana. Hän on takuumiehemme Jumalan ja meidän turmeltuneisuuden välissä. Siksi Jeesus kuoli ja siksi olemme hänelle niin paljosta kiitolliset.
    Älkäämme siis missään nimessä luulko että me olemme uskoon tultuamme teoissamme nyt tulleet jollain kummalla tavalla Jumalan edessä kelpaaviksi, vaan nyt me olemme saaneet nähdä mitä laki on ja kuinka sen pitäminen meidän lihassamme on mahdotonta. Olemme havainneet myös sen että hengessämme ajatuksien tasolla lain pitäminen on vielä monin veroin lihallista lain pitämistä vaikeampaa, meille täysin mahdotonta. Hengellinen syntimme näkyy mm. uskomme heikkouden syntinä Jumalaa, luojaamme kohtaan, puhumattakaan rakkaudettomuuden synnistämme tai muista hengellisen syntisyytemme ongelmista, joita me emme juuri koskaan edes ajattele olevankaan syntiä Jumalaa vastaan.
    Rukoilkaamme siis nöyryyttä nähdä syntimme käärmeenä sauvassamme ja pukekaamme säkkipuku päällemme. Polvistukaamme Jeesuksen Kristuksen vapahtajamme eteen ja nöyrästi hänen ylitsevuotavaista armoa pyytäen joka päivä ja joka ilta kun menemme levolle. Me tarvitsemme sen veren joka hetkessä elämämme karikoissa, kunnes täydellisyys saapuu ja vajavuus muuttuu kirkkaudeksi ja synti poistuu meistä lopullisesti.
  9. Just niin... amen!
  10. Aivan! Sitäpä minä olen ihmetellyt kun moni uskova rukoilee esim. Suomeen työpaikkoja, rauhaa, kakautta ja hyvinvointia sen sijaan että rukoilisi tälle kansalle kääntymystä ja juuri sitä, JUMALAN PELKOA.
    Pelkääminen Jumalan tuomiota estää vääryydet, joita tämä kansa tekee repimällä Raamattua, sekulaarisuuttaan sekä rikkomalla vanhaa kristillistä avioliittokysymystä. Nämä nyt päällimmäisenä.
    Tuo vertaus Elian rukouksesta on oikein hyvä esimerkki meille. Jumalan tahto on tuoda ihmiset synnintuntoon ja sitä kautta Hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen armotalouden piiriin. Se on paljon parempi taloustasapaino kuin Nokian talous tai Kelan talous.
  11. Mä olen kans rukoillu kahta asiaa erityisesti. Juuri tuota samaa mitä "armo" rukoili, etten pääsisi helpolla, koska se olisi sama kuin että Jumala minut hylkäisi. Mutta toinen asia mitä olen pyytänyt on nöyryyttä ja jos vielä voisin, niin haluaisin vielä enemmän nöyryyttä, koska tiedän että se on henkinen voima, jossa näkyy Kristuksen kirkkaus.
  12. Tuossa asia oli hyvin kiteytetty. Uskovan elämä on peruskoulua ja sitten tuhatvuotiskausi ammattikoulua. Amen!
  13. Olen tuntenut kerran Mikko Ainasojan kaltaisen uskovan, jonka usko oli vasta muutaman vuoden ikäinen. Hän ei ollut vielä kasvanut Kristittynä, vaan kiipesi omin teoin jalustalleen ja luuli olevansa nyt hyvä ja Jumalalle kelpaava.
    Jumala Rakasti kuitenkin tätä henkilöä niin paljon ettei halunnut jättää tätä omavoimaiseen olotilaan, vaan eräänä päivänä pudotti tämän jalustaltaan äärimmäisen karulla tavalla, tämä oman helmasynnin kautta huomaamaan, ettei hän kykene yksin mihinkään. Muistan sen nöyryytyksen, jota jouduin katselemaan, se kasvatti uskovaa veljeä mutta samalla puki tälle omavoimaiselle uskovalle säkkipuvun päälle.

    Muistutan ja varoitan kaikkia niitä, joille käskyjen pitäminen on taivaspaikan edellytys, että Jumala on antanut ihmisen jo kokeilla Abrahamin kautta sitä kovaa tekojen tietä.
    Jumala valitsi hurskaan suvun Abrahamin jälkeläiselle päämiehen, Mooseksen kun kansa oli jo suuri ja antoi tälle kymmenen vaatimatonta käskyä pitää edes ne vain lihallisessa muodossa. Jumala ei vaatinut pitää niitä täydellisesti edes, kuten Jeesus ne piti sillä kovuudella minkä hän vuorisaarnassaan puhui.
    Israelin kansan ei tarvinnut hallita noita käskyjä ajatuksen tasolla, vaan pelkästään teoin. Heidän ei tarvinnut pelätä tekevänsä syntiä mielessään himoiten katsoa toisen omaa, tai suutuspäissään mielessään aikovan tehdä väkivaltaa. Kukaan heistä ei tarvinnut pelätä tekevänsä syntiä jos mielensä pahoittaa ja toivoo toiselle pahaa tai on mielessään jollekulle kateellinen. Jumalaa kohtaan on kivitaulujen toinen puolisko, jona ajatuksen tasolla oleva syntiä. Tämä ei heille ollut syntiä, vaan me tiedämme että kaikki tämä silti syntiä ajatuksiemme tasolla, sen Raamattu uudessa testamentissa kertoo selvin sanoin Jeesuksen omin sanoin, "hakkaa se pois ja heitä luotasi".

    Kompastus tulee nuoren uskovan jalkaan siinä, ettei kykene erottamaan syntisyyttä synnin tekemisestä, vaan luullaan että syntinen tekee syntiä määrätietoisesti, tahtotilassa ja tahallaan. Siksi Jeesus opetti meitä rukoilemaan että "älä saata minua kiusaukseen, vaan päästä minut pahasta". Tämä pahasta päästäminen on nimenomaan sitä syntisen maailman vuorovaikutusta, jossa jokainen joutuu synnin kanssa tekemisiin, voimatta välttää joutumasta itse siihen mukaan. Teit niin tai näin, teit aina syntiä. Siitä meitä opetettiin rukoilemaan poispääsyä.

    Karttakaamme siis kaikkea syntiä kaikessa lihamme voimassa ja rajoissa. Henki olisi altis mutta liha heikko mutta tärkeintä on tunnustaa syntisyytemme ja ottaa jokapäiväinen veriuhrimme, Jeesus Kristus kantamaan sen minkä itse emme kykene kantamaan.
  14. Kehoitatko sinä tappamaan itseni vai? MIten itse elät, kytketkö itsesi johonkin tajuttomuuden tilaan päiviksi...? nä tää oli vitsi mutta kun sinä teet nytkin syntiä itse sitä ymmärtämättä. Tuomitset minut jostain teoista, joita en edes tietoisesti tee. Minä vain tiedän eläväni synnissä ja sinä polonen luulet ettet elä.
  15. Tämä Ainasoja on näköjään suhteellisen toivoton tapaus. Hän tekee nytkin syntiä koko olemuksellaan ja tuomitsee minut pahan palvelijaksi tietämättä minusta mitään.
    On eräs kamala asia mikä on koko Raamatun kerrontaa seurannut, fariseukset ja hurskaat. Niitä varten Jeesus ei tullut maan päälle, he tekevät portaansa Taivaaseen omin neuvoin ilman armon oikeutta.
    Sen sijaan, Herrani Jeesus Kristus, anna minulle armosi osakseni, sillä minä olen syntinen.
  16. Onko trollaaminen "työtänne" ??? Voi elämä tätä hommaa!!!
    Hämmästellen ihmettelen enekeliä taivaan...
  17. Nyt alkaa löytyä pikkuhiljaa totuuden lähde mutta ei omassa voimassa, vaan Kristuksen tekojen kautta. Me olisimme ilman häntä aivan tuuliajolla. Me tarvitsemme Kristuksemme armoa niin tänään, eilen kuin huomennakin. Kehuminen ja brassailu omilla teoillaan ja tekemättä jättämisellä, eli hyvillä teoilla tai synnintekemisen jättämisellä, me emme saavuta rauhaa Jeesuksessa Kristuksessa, vaan ruokimme siten lihaamme omavoimaisuuteen.
    Synnin jättäminen, kuten sanoin on kokonaisvaltaista antautumista Jeesukselle Kristukselle, eikä sillä ole tekemisiemme ja olemisiemme kanssa painoarvoa, koska ne tekemiset ja olemiset tulevat itsestään kuuluessamme Kristukselle. Sydämemme alkaa vieroksumaan syntisyyttämme ja karttaa syntä.
    Ainasoja ei näe tätä pientä eroa kahden näkemyksen välissä. Oletko synnittömäksi armahdettu, vai armahdettu synnitön. Suosittelen jälkimmäistä, koska silloin puet säkkipukua päällesi ja tunnustat eläväsi synnin keskellä ollen siinä itse mukana langenneessa maailmassa ja osallistut tavalla tai toisella koko ajan syntiin. Siksi tarvitsemme Kristuksen veren armon joka ilta kun panemme levolle.
  18. Aivan loistohomma, jos niin on... :D
  19. Minä olen siis -jarmo- nimimerkillä täällä esiintynyt ja tuota etuosan erikoismerkkiä kun ei enää saa käyttää, niin rekisteröin omalla nimelläni nimimerkin.
  20. Kukaan ei voi palvella kahta herraa... jos palvelemme Jeesusta Kristusta ja olemme luovuttaneet hänen käsiinsä koko elämämme, niin meitä ei voi syyttää kahden herran palvelusta, vaikka tunnustamme syntisyytemme, koska se on nöyryyttä, säkkipuvun päällepanemista. Älkäämme kruunatko itseämme vielä liiana aikaisin, niinhän Jeesuskin sanoi kun ihmiset olivat lyömässä häntä kuninkaakseen. Jeesus kieltäytyi ja sanoi ettei aika ole vielä tullut. Samoin meidän aikamme tulee vasta kun täydellisyys saapuu ja vajavaisuus poistuu.
    21. 119 / 121
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt