rosaliiin

Vapaa kuvaus




https://youtu.be/x1TXMpiqcDI

Aloituksia

13

Kommenttia

3629

  1. Eilisen itkut ja naurut, neljätoistatuntia ja kakssataaviiskytkilometriä tuntuu vielä ja työnohjauskin meni ihan persiilleen, ketjua on joskus niin vaikeaa katkaista, vanhoilla maneereilla vaan mentävä....
    Muistokirjoituksissa lainaan usein yhtä Claes Andersonin runoa, joka loppuu näin" ...sitä, jota rakastimme , rakastamme aina." Tuo pitää niin paikkansa. Rakkausrallini jatkuu vaikka inspiraationi on joskus pahasti muruiksi, siruiksi ja säpäleiksi levinnyt pitkin maailmaa... ehkä kuitenkin jonain päivänä löydän jälleen sen kanelipuunoksani ja taas roihuaa... fenikslintu siivilleen...

    https://youtu.be/TI7lS8vBRDI
  2. 1. pakko tehdä listoja ja aikatauluja
    2. aina löytyy korjattavaa
    3. en halua sitoutua
    4. en mikään tiukkapipo
    5. keräilijä
    6. delegoin mielelläni
    7. hemmottelu herkkua
    en, olen huithapeli, oikea taivaanrannan maalari
  3. Vasta kolmas torkku sai tokkuraisen tolpilleen,
    unikin niin tympeää, nuori mies leikkasi vuorimäntyni kasvuja,
    kasvuni katkoja? ei, häntä vain suututtaa ideani, iloni ja riemuni
    onneksi ei leikellyt sydäntäni, sitä paitsi olen koivu
    nyt vain nauramaan nauravien kanssa
    itkemään itkevien kanssa, kenenkään näkemättä
    oman sykkeeni pujotan hiljaa jatkoksi...
    https://youtu.be/TeiW3QCg8ew
  4. Useinkaan ei tule ajatelleeksi, että suopursu on myös alppiruusu, kuin nämä hienoimmat serkkunsa, joita käydään aina ihastelemassa, esim Haagan alppiruusupuistossa kesäkuussa, Rhododendron sukua.
    Tämä alppiruusu on kunnon hikipäähumppa
    https://youtu.be/3Flafs7q4eU
  5. Tokko tuo nyt sen kummempi paikka asua, jos ei parempaa keksi, vähän kolkko, valkoisia seiniä sun muuta.
    Ei ne sairaudet siinä talossa pesi, ihmiset ovat tuoneet ne tullessaan ja jos ei ole hoidot tepsineet niin ovat vieneet ne sitten mennessään.
  6. Sulla on kyllä mahtava ja luonnonläheinen värisilmä. Hoksaat heti sen aitouden.
  7. Just, osaan hyvin olla juovien kavereitten seassa vaikken mitään otakaan, ihan sujuvasti kävellä lasi kädessä ja hengessä mukana. Ei ole kukaan koskaan tuittuillut ja tivannut, että ilon pilaaja kun et ota. Hyvien kavereiden kanssa haluan jakaa juhlan kuin juhlan. Ei se rasita, eihän sitä joka ilta tehdä, jos kerran kahdesti vuodessa. Mistä ne tietää, mitä mulla siinä lasissa, samalla lailla käyn baaritiskiltä tilaamassa alkoholittomani kuin muut alkoholinsa.
  8. Ei ystävyys edellytä, että ystävälle kaikki kerrotaan, ei ystävyys utele vaan kuuntelee mitä haluan kertoa ja jakaa, ei ystävyys mitään likasankkojakamista edellytä. Ainahan ihmisellä on jotain, mitä ei halua kertoa. Minkä kertoo, ehkä myöhemmin tai sitten kun itse on siihen valmis. Molemmin puolin kunnioittavaa suhtautumista. Sellaista ystävyys on.
    Mutta jos olen jonkin arkaluontoisen asian jakanut, niin olen sen tehnyt luottamuksella, joka sekin kuuluu ehdottomasti ystävyyteen. Tuskin sitä kertoessani olisin miettinyt, että jos.... jos... jos... hän ei olekaan silloin ja silloin ystäväni. En ikinä.
    Itse tunnistan ystävyyden siitä, että vaikka pitkänkin ajan takaa tapaa, niin tuntuu aivan siltä, kuin juuri hetki sitten olisi erottu.
    Ystävyys on jotain ihmeellisen arvokasta jatkumoa elämässäni.
  9. Kauniita murrettuja värejä. jotenkin olisin kesään odottanut kirkkaampia ja heleämpiä.
    Sinisiä oli useampia sävyjä punaisen ystävälle burgundi ja coralli vain.
    Värejä voi aina ihailla vaikka oma garderobi menee vanhoilla tutuilla sävyillä.
    Yhtenä päivänä kuljeskelin prismassa ja siellä oli paljon juuri tuota oranssia, jotenkin se näytti likaiselta omaan silmääni, vai olikohan vain silmäni jotenkin huurussa.
    Oranssi ja turkoosi ovat niin kesäisiä värejä.
  10. Ei mikään savon seisoja vaan
    https://youtu.be/q4XLkhtZzp8
  11. Puhuit yleisesti meidän naisten elämästä ja totta on, että joku nainen niitä katselee ja ärsyyntyy moisesta. Harvoin katselen kirkonmenojakaan, yöllä on paras soittoaika, silloin ei häiritse yhtään, oli luurissa sitten ystävä tai vihamies.
  12. Yksi ystävä on, joka osaa joskus ärsyttää toden teolla. Ottaa yhteyttä juuri väärään aikaan kun olen tekemässä elämäni suurinta taideteosta ja valtavassa flow tilassani. Silloin ärsytys saa valtavat mittasuhteet ja innostun kehumaan miinusmerkein. Toisinaan hän on hyvin itsepäinen ja tekee juuri päinvastoin kun haluan ja toivon hänen tekevän, siis yhteistyö on mahdotonta. Hän on varsin kovaääninen, vie tahtonsa läpi vaikka harmaan oven. Meidän ystävyys on pitkäikäistä sorttia ja joskus varsin pitkäpiimäistäkin. Vaistoilla mennään, molemmat, innostamme toisiamme, siis joskus, siis juuri nyt, ystävä makaa jalkojeni juuressa ja huokailee, kun vilkaisenkin häntä, uskolliset silmät eivät irrota katsetta hetkeksikään minusta ja nuo silmät nauravat surumielisen hyväksyvästi, tällekin jutulle.
  13. Niin luulin minäkin kerran, että sokea se mokoma on, mutta sitten hoksasinkin, että hitsi vie, rakkaus näkee enemmän mutta itseasiassa haluaa nähdä vähemmän. Semmoinen rontti se mokoma on.
  14. En mistään takaovista, kuule, ihan istun keskellä ja korvat höröllä yritän kirjoittajia kuunnella ja saada juonen päästä kiinni, välillä saan ja sitten se taas karkaa jonnekin avaruuteen ja tonttuna kuin tallukan mäellä istun ja ihmettelen palstan menoa.
    Onko tämä aika jotenkin muuttunut, maailman menon yleinen levottomuus pyörittää meidän 60+ palstalaistenkin sukkia.
  15. On niin kiva sana tuo "kihelmöintiä" siltä se rakkaus tuntuu, varsinkin jos tuntee vastarakkauden leijailemassa saman oman kihelmöintinsä ympärillä. Kun rakastuu niin se kihelmöinti tuntuu juuri perhosina vatsan seudulla tai jonain vastaavana, mutta se kihelmöinti muuttaa muotoaan, se voi tulla seesteiseksi hyväksi oloksi kun yhdessä tehdään jotain tai vain pidetään hämärä hyssyä hiljaa rössypotun päälle tms. Jatkuva kihelmöinti käy kropan päälle. Yksi hieno asia mikä liittyy rakkauteen on yhteinen nauru. Naura rakkaasi kanssa yhdessä, ei edes tartte samoille asioille nauraa, mutta yhdessä sydämmen pohjasta nauraminen kyllä jatkaa kummasti ikää, molempien.
  16. Niinhän se just meni... rakkauven asiat muistaa aina hyvin, ei ne unhoitu koskaan... ylä tai ala, kokonaisuutena sitä kieputaan... jos alvariinsa vaan ylärekisteriä niin pitkästyy... jos alvariinsa alarekisteriä niin kyllästyy... vai miten se nyt menikään...kultainen keskitie sydämmen kera paras...
  17. Ei ole paras, mutta aika hyvä kuitenkin... parasta en raaski kertoa.
    Teillä on niin somia kaikki täällä, mutta näinkin on rakkaus tunnustettu
    ja tuntui tosi hyvältä.
    "Vittu kun mä rakastan sua, vittu mikä ihme sussa oikein on..."
    vastasin samalla rakkauden mitalla. Se oli tosi rakkautta silloin.
  18. En yleensä jaksa kommentoida näitä aloituksia ja kirjoituksia sinänsä, mutta kun tämän ketjun lukee ja lopulta pääsee tänne loppuun niin jostain syystä ajattelen, että tämä on parhaimmillaan loistava esimerkki tämän päivän 60+ palstasta.
    Täällä on tapahtunut valtava kotoutuminen ja mietin, että mikähän koti- olisin jos sillä kirjoittaisin, ainoaksi vaihtoehdoksi jää tonttu, niin pihalla joskus on...
    koti-tonttu, kuulostaa somalta.
  19. Tämä palsta elämä on tosi rikasta, rönsyt niin vaihtelevia,
    kuoleman jälkeisestä elämästä suoraan cyclocrossiin. Ihanaa.
  20. Prölli, Samoin sinulle, on ihanaa tietää, että joku on lähellä.

    Valitsen elokuvapäivän, joku tveestä ja loput kyyneleet omista hömpistä, olisiko tänään vaikka richard gere päivä, vai ville nousiainen päivä, saas nähdä mihin tämä tästä sujahtaa kun nyt ensin kunnolla heräilee ja lehdet lukee ja värssynsä viuhtoo maailmalle.
    21. 127 / 182
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt