rosaliiin

Vapaa kuvaus




https://youtu.be/x1TXMpiqcDI

Aloituksia

13

Kommenttia

3629

  1. Kumarran "Vanhalle Väärtille" oivasta kannustuksesta.
    Yllätys oli melkoinen kun paljastui,
    että tämä aika vuodesta on myös kiitoksen aikaa.
    Nyt kissa elelee pitkälle kesään saamillaan.
    Kauniita sanoja muistelen, kukkia ihailen ja suklaata maiskutan.

    Suvi laulaa joulun laulua niin pehmeällä kauniilla äänellä
    https://youtu.be/k9G2hXVrEOM
  2. Harvoin aloittamista ja lähtemistä katuu, mutta paikoilleen jämähtäminen voi olla kököllekin kova paikka, loppu, lopetus ja perille tulo on jo sitä historiaa...
  3. "Luukusta" joulukuun kolmannen hyppäsi Pullea Hiiri.
  4. Vällyihin niin mielelläni kietoutuisin ja yli
    joulukuun kolmannen nukkuisin...
    Paha päivä tänään, tarkastajat taloon tuppaa
    yöni mietin, puhki raastoin, pääni vadille valutin
    miten polskii projektini, ikioma unelmani
    millä herrat hellittelen, pienet miehet pehmittelen
    riivin raavin ristiin rastiin, somat sanat suosta seulon
    selitellen selvittelen, suuret mokat piiloon peitän
    hymyilen kuin hangon keksi, mitään muuta nyt en keksi
    hyvät henget kaikki tulkaa, tukijaksi tuomariksi ison avun antajaksi.
    https://youtu.be/lThsa-oxrRo
  5. Eipä ole yhtään joulukalenteria, jota saisi luukuttaa.
    Täytyy itse keksiä mikä sieltä mielikuvituskalenteristani tänään tupsahtaisi.
    Tavallinen kalenterikin ihan sekaisin, aamulla nuori musta mies herätti.
    Nokisutari tuli suteineen, vaijereineen ja hyvine juttuineen.
    "Kalenteristani" siis nokisutari tänään kurkistelee, piipun vieressä korkealla keikkuilee.
  6. Joulukuun toisena yönä
    sytytin ensi kerran
    terassin jouluvalot
    pikkiriikkinen lumihiutale
    tarrasi vyötäisiltä kaveriaan
    ja niin sitä mentiin
    alas räystään reunaa
    letkaillen ja jenkkaillen.
    https://youtu.be/u9EyJ-XYAcE
  7. En seuraile, vain sivusilmällä sihtailen ja höpöpöpöä haastelen, mutta
    tuo muovisaaste ei ole mitään pieniä purnukoita siellä täällä,
    se saattaa olla kohta muinaisen atlantiksen kokoinen muovilaatta, joka seilailee Atlantilla. Se kerää koko ajan itseensä vain lisää tavaraa.
    Samanmoisia laattoja sitä tsunamin jälkeen lähti merelle Japanista, oli autoja ja vaikka mitä siinä romukokoelmassa.

    Anteeksi kawe, näin asialliseen ja hyvään aloitukseen, en saisi seuraavaa kirjoittaa, mutta nämä näppylät lähtivät laukalle. Yritä ymmärtää. Panen sen sulkuihin.
    (Piankos tällaiselle seilailevalle joku yksinäinen saarnipuu sen siemenensä heittäisi, ja vaikkapa joku hortonomi jonkun multapussin ja lepäntaimen sinne kiikuttaisi, kohta siellä olisi kunnon elämää, kun eihän se muovimassa sieltä koskaan mihinkään katoa. Sinne pitää viedä elämää.)
  8. Kerran on Jeesus pussannut poskelle ja sitten toiselle.
    Lapsi oli portugalissa työharjoittelussa vuosia sitten ja olin siellä pari viikkoisen. Hän vei eräänä päivänä työpaikalleen tutustumaan pomoihinsa. Heti ensimmäinen mies oli Jeesus nimeltään ja oli paljon mustaa tukkaa ja partaa, ei muuta kuin tervehdykset molemmille poskille. Se oli aika järkytys silloin. Huonosti olin maan kulttuurin tutustunut etukäteen kun en ollut ottanut selville, miten ystäviä tervehditään, pussataan molemmille poskille. Seuraava pussaus oli jo helpompi kestää ja kolmas meni jo rutiinilla.
  9. Olen nähnyt kun autolla ajelivat hangen kuorilla, vahvat olivat kuoret ja autot varsinaisia peltoautoja kesät talvet pitkin peltoja.
  10. Viisaat kertovat, että ihmisellä pitäisi olla hyviä hetkiä plakkarissa. joihin aina palata kun mieli on maassa ja apeus valtaa. Monissa omissa hyvissä hetkissäni on säällä aika iso merkitys. Yksi sellainen...
    Keväällä kun hangenkuoret kestävät, säässä on silloin isot vaihtelut, paljon plussaa päivällä ja pakkasta yöllä. Siellä missä ennen asuin on pitkiä peltolämpäreitä, ne alkavat järveltä ja peltojen rippeet riittävät useamman kymmenen km päähän. Silloin saattoi aika vauhdilla hiihdellä nämä matkat ja katsella ihan eri kulmista ympäristöään. Valon määrä häikäisi ja pitkin peltoja pystyi viilettämään aikamoista vauhtia, missään ei upottanut. Joskus hangenkuoret ja pääsiäinen kulkivat samaa matkaa, kuten pajunkissat ja retkieväätkin jossain ladon kupeella.
  11. Joulukaljaa olen tehnyt, mutta hyvä idea joulusima, kokeilen.
    Jouluna aina janottaa.
  12. Surut ja murheet ne mukana kulkee
    1 joulukuun iloa ja valoa syliin sulkee.
    ¤¤¤¤¤
    kuin valkoista unta
    olisipa maa valkoinen
    olisipa pihakoivu valkoinen
    olisipa järven kansi valkoinen
    taivaan kansi kuultava sininen
    ota minut kuiskasi valkoinen pellava
    pienin pistoin saat silmät siniset
    hopeisin langoin sidot hiukseni
    kultaisen seitin sädekehäkseni
    valkoinen enkelisi olisin
    ota minut jouluusi
    kuin valkoista lunta
    https://youtu.be/PVKBBuSs6WU
  13. Arpi kuin leima elämänkokemuksesta
    niin rinnassa kuin sielussa.
    Avoin haava täynnä tuskaa ja ahdistusta
    niin omassa kuin läheisten elämässä.
    ¤¤¤
    leijona vie viereltä ystävän
    lohdun avun rinnalla kulkijan
    peto kynsii sielua uurtaa
    julmana herkän mielesi murtaa
    aamusta iltaan leijona omaansa vaatii
    juuressa jalan riehuu, armotta ahnehtii
    leijona muovipullossa, ananaslaitit pöydän alla
    mitä pakenet ketä pelkäät, unelmaasiko näin huokaat
    tuoreet tarinat kirjan sivuille pian tulkaa
    luovuus tuska malja yhdessä juokaa
    oljenkorteni sinä, muusani jaksa sinä
    älä mene, älä jätä, älä sano https://youtu.be/reqLHJYDKKA
  14. Heti huomispäivänä kokeilen,
    kiuaspiipun vanhoilla verhoilla eristän,
    sanokoon direktiivit mitä tahansa.
  15. Tai ehkä näin, enpä vie vanhaa ateriaani mäkkäriin mutta vanhan sitikkani voin viedä autokauppaan ja vähän rupatella mimmonen tukko pitää panna lisää, että heidän edustamansa pirssi matkaani lähtee. Viimeksi ratkaisin asian niin, että sukuni isoin korsto oli matkassa kysymässä ne viisaat kysymykset ja minä ne hupiosaston kysymykset. Hyvin siitä selvittiin ja uuden auton kanssa lähdettiin.

    Siinä olet tosi oikeassa, että en kyllä tiedä tietokoneesta mitään kun sitä menen ostamaan. Jo kauppiaan käyttämät sanat ja termit pyörryttävät ja saavat uskomaan ihan mitä vain. Viimeksi ennen kauppaan menoa oikein alleviivasin netistä ja muka vertailin, pahkeinen, kun yhdestä merkistä ja tyypistä on sen seitsemän versiota. Sitten vielä ne vertaansa vailla olevat huoltopaketit ne myydään naisihmiselle ihan varmasti, ainakin minulle. Kolmen vuoden huoltopaketti viimeksi myytiin ja asennukset ja vuosihuollot päälle. Nyt on yksi kolmesta vuodesta mennyt ja hyvin on toiminut. Joskus tosin ihmettelen, että mitähän hienouksia nuokin tuossa työpöydällä oikein ovat, yks kolmasosa työpöydästä täyttyy vaikka minkälaisista kuvakkeista, en ole koskaan tarvinnut, siinähän vaan iloisen värisinä keikkuvat.

    Se rautakaupan myyjä saattoi olla se firman supermyyjä, joka monena keväänä on kuitannut bonuksensa kanarian saarilla. Mistä sitä tietää.
  16. Mietipä sitä... Luvista ja muista naisista en toki osaa mitään sanoa, mutta itse annan mennä pilan päiten, huvin vuoksi hullutellen, niitä näitä rupatellen.
  17. Pankissa ei tarvitse käydä, rautakauppaan menen suorastaan mielelläni, jututtamaan nuoria miehiä, yleensä vaadin palvelua, kaikki mitä olen ostamassa pitää esitellä ja kunnolla. Lataan liudan kysymyksiä, koskaan en edes häpeä esittää tyhmiä jonninjoutavia kysymyksiä. Hauskaa katsella ilmeitä ja kuunnella hyviä vastauksia. Läheisellä sahalla ja puufirmassa saan aina todella hyvää palvelua, kyselevät "mitäs rouva nyt rakentaa". Kylän bensa-asemalla kun tankin viereen ajat niin heti, pestäänkö ikkunat.
    Oikeastaan ainoa paikka missä olen joskus ikäni ja sukupuoleni takia saanut erittäin huonoa palvelua on autokauppa , kaikissa sai odottaa puolipäivää ennen kuin joku edes huomasi ja tervehti. Mutta kun älysin ylimielisyyden, niin jos nyt menisin niin heti ensimmäisen kaksilahkeisen kimppuun vaan, muu ei auta jos auton meinaa saada.
  18. Täällä kun kirjoittelee niin melkein kuin tuttuja kaikki olisivat, vaikkei tiedä yhdenkään etunimeä edes. Vakinikkien on kuitenkin nähnyt täällä pyörivän. Täällä on kielenkäyttö kohtuullisessa kunnossa, mutta jos menee muille palstoille ,niin siellä saattaa sataa niskaan, vaikkei aina omaan niin joskus tuntuu kurjalta jos toisenkin tuntemattoman niskaan sataa kaikkea, kaikkea kurjaa kuraa. Ihan kun ihmisiltä loppuisi sanat, jotain öykkimöykkiä vaan.

    Kerropa kuule, hyvä palsta, jos tiedät, missä käy porukkaa ja mis siivosti laijast laitaan rupatellaan, sellaisesta minä tykkään.
    Taitaa sullakin joku suosikkipalsta olla.
  19. iiks, tämän piti sattua "kenellä on oikeus arvostella..."juttuun,
    mutta ohi meni.
  20. On niin mukavaa sanoa, aina se viimeinen sana, napata toranjyvä
    voi hieman röyhistellä rintaansa, nokkela, viisas ihminen, minä.
    Tarinastasi tuli mieleeni kohtaaminen keskiviivalla vuosien takaa
    tai oikeastaan tuo utelias Poro aamulla siitä jo ensi kerran muistutti
    kaksi keltaista viivaa vierekkäin, jossain hyrynsalmen tuolla puolen
    viivojen välissä tallusteli sarvipääporo, ei sillä ollut silloin mihinkään kiire,
    ei minullakaan, ylämäen ja alamäen se siinä raahusti kuin vanhamies reppu selässä
    jotain yksinäisyyden alakuloa ja surua sen olemuksessa oli, harmauttakin
    tänään mietin mahtoiko se tuokin alakuloinen poro silloin muinoin
    jonkin savusaunan nurkkaan hakeutua lämpöön ja turvaan
    ja muuttua lopulta vain varjoksi.
    Meille ihmisille voi käydä ihan samoin
    lämpöä ja syliä etsimme ja muutumme vain varjoksi.
    Surullista, mutta joskus totta.
    Mahtoikohan se laahustava yksinäinen poro
    tai aamun utelias olla koskaan elämässään,
    oikein tulisesti rakastunut, kirmata vauhdilla
    pitkin lumisia vaaran rinteitä, riemu ja roihu
    sydämessään, nuoruus rinnassaan, kyllä varmasti,
    siksi se yhä osasi kaivata lämpöä lähelleen.
    (Tämä loppulause on se ikivanha vitsi porosta,
    joka rakastuu ja palaa poroksi, silti osaa palata taas poroksi.)
    https://youtu.be/B0YuD1wSEs4
    21. 150 / 182
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt