Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
rosaliiin
rosaliiin
rosaliiin
Vapaa kuvaus
https://youtu.be/x1TXMpiqcDI
Aloituksia
13
Kommenttia
3629
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Kumarran "Vanhalle Väärtille" oivasta kannustuksesta.
Yllätys oli melkoinen kun paljastui,
että tämä aika vuodesta on myös kiitoksen aikaa.
Nyt kissa elelee pitkälle kesään saamillaan.
Kauniita sanoja muistelen, kukkia ihailen ja suklaata maiskutan.
Suvi laulaa joulun laulua niin pehmeällä kauniilla äänellä
https://youtu.be/k9G2hXVrEOM
05.12.2015 20:14
Harvoin aloittamista ja lähtemistä katuu, mutta paikoilleen jämähtäminen voi olla kököllekin kova paikka, loppu, lopetus ja perille tulo on jo sitä historiaa...
03.12.2015 07:58
"Luukusta" joulukuun kolmannen hyppäsi Pullea Hiiri.
03.12.2015 07:12
Vällyihin niin mielelläni kietoutuisin ja yli
joulukuun kolmannen nukkuisin...
Paha päivä tänään, tarkastajat taloon tuppaa
yöni mietin, puhki raastoin, pääni vadille valutin
miten polskii projektini, ikioma unelmani
millä herrat hellittelen, pienet miehet pehmittelen
riivin raavin ristiin rastiin, somat sanat suosta seulon
selitellen selvittelen, suuret mokat piiloon peitän
hymyilen kuin hangon keksi, mitään muuta nyt en keksi
hyvät henget kaikki tulkaa, tukijaksi tuomariksi ison avun antajaksi.
https://youtu.be/lThsa-oxrRo
03.12.2015 07:07
Eipä ole yhtään joulukalenteria, jota saisi luukuttaa.
Täytyy itse keksiä mikä sieltä mielikuvituskalenteristani tänään tupsahtaisi.
Tavallinen kalenterikin ihan sekaisin, aamulla nuori musta mies herätti.
Nokisutari tuli suteineen, vaijereineen ja hyvine juttuineen.
"Kalenteristani" siis nokisutari tänään kurkistelee, piipun vieressä korkealla keikkuilee.
02.12.2015 11:43
Joulukuun toisena yönä
sytytin ensi kerran
terassin jouluvalot
pikkiriikkinen lumihiutale
tarrasi vyötäisiltä kaveriaan
ja niin sitä mentiin
alas räystään reunaa
letkaillen ja jenkkaillen.
https://youtu.be/u9EyJ-XYAcE
02.12.2015 07:52
En seuraile, vain sivusilmällä sihtailen ja höpöpöpöä haastelen, mutta
tuo muovisaaste ei ole mitään pieniä purnukoita siellä täällä,
se saattaa olla kohta muinaisen atlantiksen kokoinen muovilaatta, joka seilailee Atlantilla. Se kerää koko ajan itseensä vain lisää tavaraa.
Samanmoisia laattoja sitä tsunamin jälkeen lähti merelle Japanista, oli autoja ja vaikka mitä siinä romukokoelmassa.
Anteeksi kawe, näin asialliseen ja hyvään aloitukseen, en saisi seuraavaa kirjoittaa, mutta nämä näppylät lähtivät laukalle. Yritä ymmärtää. Panen sen sulkuihin.
(Piankos tällaiselle seilailevalle joku yksinäinen saarnipuu sen siemenensä heittäisi, ja vaikkapa joku hortonomi jonkun multapussin ja lepäntaimen sinne kiikuttaisi, kohta siellä olisi kunnon elämää, kun eihän se muovimassa sieltä koskaan mihinkään katoa. Sinne pitää viedä elämää.)
02.12.2015 00:24
Kerran on Jeesus pussannut poskelle ja sitten toiselle.
Lapsi oli portugalissa työharjoittelussa vuosia sitten ja olin siellä pari viikkoisen. Hän vei eräänä päivänä työpaikalleen tutustumaan pomoihinsa. Heti ensimmäinen mies oli Jeesus nimeltään ja oli paljon mustaa tukkaa ja partaa, ei muuta kuin tervehdykset molemmille poskille. Se oli aika järkytys silloin. Huonosti olin maan kulttuurin tutustunut etukäteen kun en ollut ottanut selville, miten ystäviä tervehditään, pussataan molemmille poskille. Seuraava pussaus oli jo helpompi kestää ja kolmas meni jo rutiinilla.
01.12.2015 23:07
Olen nähnyt kun autolla ajelivat hangen kuorilla, vahvat olivat kuoret ja autot varsinaisia peltoautoja kesät talvet pitkin peltoja.
01.12.2015 22:23
Viisaat kertovat, että ihmisellä pitäisi olla hyviä hetkiä plakkarissa. joihin aina palata kun mieli on maassa ja apeus valtaa. Monissa omissa hyvissä hetkissäni on säällä aika iso merkitys. Yksi sellainen...
Keväällä kun hangenkuoret kestävät, säässä on silloin isot vaihtelut, paljon plussaa päivällä ja pakkasta yöllä. Siellä missä ennen asuin on pitkiä peltolämpäreitä, ne alkavat järveltä ja peltojen rippeet riittävät useamman kymmenen km päähän. Silloin saattoi aika vauhdilla hiihdellä nämä matkat ja katsella ihan eri kulmista ympäristöään. Valon määrä häikäisi ja pitkin peltoja pystyi viilettämään aikamoista vauhtia, missään ei upottanut. Joskus hangenkuoret ja pääsiäinen kulkivat samaa matkaa, kuten pajunkissat ja retkieväätkin jossain ladon kupeella.
01.12.2015 21:01
Joulukaljaa olen tehnyt, mutta hyvä idea joulusima, kokeilen.
Jouluna aina janottaa.
01.12.2015 18:18
Surut ja murheet ne mukana kulkee
1 joulukuun iloa ja valoa syliin sulkee.
¤¤¤¤¤
kuin valkoista unta
olisipa maa valkoinen
olisipa pihakoivu valkoinen
olisipa järven kansi valkoinen
taivaan kansi kuultava sininen
ota minut kuiskasi valkoinen pellava
pienin pistoin saat silmät siniset
hopeisin langoin sidot hiukseni
kultaisen seitin sädekehäkseni
valkoinen enkelisi olisin
ota minut jouluusi
kuin valkoista lunta
https://youtu.be/PVKBBuSs6WU
01.12.2015 17:25
Arpi kuin leima elämänkokemuksesta
niin rinnassa kuin sielussa.
Avoin haava täynnä tuskaa ja ahdistusta
niin omassa kuin läheisten elämässä.
¤¤¤
leijona vie viereltä ystävän
lohdun avun rinnalla kulkijan
peto kynsii sielua uurtaa
julmana herkän mielesi murtaa
aamusta iltaan leijona omaansa vaatii
juuressa jalan riehuu, armotta ahnehtii
leijona muovipullossa, ananaslaitit pöydän alla
mitä pakenet ketä pelkäät, unelmaasiko näin huokaat
tuoreet tarinat kirjan sivuille pian tulkaa
luovuus tuska malja yhdessä juokaa
oljenkorteni sinä, muusani jaksa sinä
älä mene, älä jätä, älä sano https://youtu.be/reqLHJYDKKA
01.12.2015 10:05
Heti huomispäivänä kokeilen,
kiuaspiipun vanhoilla verhoilla eristän,
sanokoon direktiivit mitä tahansa.
30.11.2015 23:03
Tai ehkä näin, enpä vie vanhaa ateriaani mäkkäriin mutta vanhan sitikkani voin viedä autokauppaan ja vähän rupatella mimmonen tukko pitää panna lisää, että heidän edustamansa pirssi matkaani lähtee. Viimeksi ratkaisin asian niin, että sukuni isoin korsto oli matkassa kysymässä ne viisaat kysymykset ja minä ne hupiosaston kysymykset. Hyvin siitä selvittiin ja uuden auton kanssa lähdettiin.
Siinä olet tosi oikeassa, että en kyllä tiedä tietokoneesta mitään kun sitä menen ostamaan. Jo kauppiaan käyttämät sanat ja termit pyörryttävät ja saavat uskomaan ihan mitä vain. Viimeksi ennen kauppaan menoa oikein alleviivasin netistä ja muka vertailin, pahkeinen, kun yhdestä merkistä ja tyypistä on sen seitsemän versiota. Sitten vielä ne vertaansa vailla olevat huoltopaketit ne myydään naisihmiselle ihan varmasti, ainakin minulle. Kolmen vuoden huoltopaketti viimeksi myytiin ja asennukset ja vuosihuollot päälle. Nyt on yksi kolmesta vuodesta mennyt ja hyvin on toiminut. Joskus tosin ihmettelen, että mitähän hienouksia nuokin tuossa työpöydällä oikein ovat, yks kolmasosa työpöydästä täyttyy vaikka minkälaisista kuvakkeista, en ole koskaan tarvinnut, siinähän vaan iloisen värisinä keikkuvat.
Se rautakaupan myyjä saattoi olla se firman supermyyjä, joka monena keväänä on kuitannut bonuksensa kanarian saarilla. Mistä sitä tietää.
30.11.2015 22:26
Mietipä sitä... Luvista ja muista naisista en toki osaa mitään sanoa, mutta itse annan mennä pilan päiten, huvin vuoksi hullutellen, niitä näitä rupatellen.
30.11.2015 21:20
Pankissa ei tarvitse käydä, rautakauppaan menen suorastaan mielelläni, jututtamaan nuoria miehiä, yleensä vaadin palvelua, kaikki mitä olen ostamassa pitää esitellä ja kunnolla. Lataan liudan kysymyksiä, koskaan en edes häpeä esittää tyhmiä jonninjoutavia kysymyksiä. Hauskaa katsella ilmeitä ja kuunnella hyviä vastauksia. Läheisellä sahalla ja puufirmassa saan aina todella hyvää palvelua, kyselevät "mitäs rouva nyt rakentaa". Kylän bensa-asemalla kun tankin viereen ajat niin heti, pestäänkö ikkunat.
Oikeastaan ainoa paikka missä olen joskus ikäni ja sukupuoleni takia saanut erittäin huonoa palvelua on autokauppa , kaikissa sai odottaa puolipäivää ennen kuin joku edes huomasi ja tervehti. Mutta kun älysin ylimielisyyden, niin jos nyt menisin niin heti ensimmäisen kaksilahkeisen kimppuun vaan, muu ei auta jos auton meinaa saada.
30.11.2015 19:41
Täällä kun kirjoittelee niin melkein kuin tuttuja kaikki olisivat, vaikkei tiedä yhdenkään etunimeä edes. Vakinikkien on kuitenkin nähnyt täällä pyörivän. Täällä on kielenkäyttö kohtuullisessa kunnossa, mutta jos menee muille palstoille ,niin siellä saattaa sataa niskaan, vaikkei aina omaan niin joskus tuntuu kurjalta jos toisenkin tuntemattoman niskaan sataa kaikkea, kaikkea kurjaa kuraa. Ihan kun ihmisiltä loppuisi sanat, jotain öykkimöykkiä vaan.
Kerropa kuule, hyvä palsta, jos tiedät, missä käy porukkaa ja mis siivosti laijast laitaan rupatellaan, sellaisesta minä tykkään.
Taitaa sullakin joku suosikkipalsta olla.
29.11.2015 23:54
iiks, tämän piti sattua "kenellä on oikeus arvostella..."juttuun,
mutta ohi meni.
29.11.2015 23:13
On niin mukavaa sanoa, aina se viimeinen sana, napata toranjyvä
voi hieman röyhistellä rintaansa, nokkela, viisas ihminen, minä.
Tarinastasi tuli mieleeni kohtaaminen keskiviivalla vuosien takaa
tai oikeastaan tuo utelias Poro aamulla siitä jo ensi kerran muistutti
kaksi keltaista viivaa vierekkäin, jossain hyrynsalmen tuolla puolen
viivojen välissä tallusteli sarvipääporo, ei sillä ollut silloin mihinkään kiire,
ei minullakaan, ylämäen ja alamäen se siinä raahusti kuin vanhamies reppu selässä
jotain yksinäisyyden alakuloa ja surua sen olemuksessa oli, harmauttakin
tänään mietin mahtoiko se tuokin alakuloinen poro silloin muinoin
jonkin savusaunan nurkkaan hakeutua lämpöön ja turvaan
ja muuttua lopulta vain varjoksi.
Meille ihmisille voi käydä ihan samoin
lämpöä ja syliä etsimme ja muutumme vain varjoksi.
Surullista, mutta joskus totta.
Mahtoikohan se laahustava yksinäinen poro
tai aamun utelias olla koskaan elämässään,
oikein tulisesti rakastunut, kirmata vauhdilla
pitkin lumisia vaaran rinteitä, riemu ja roihu
sydämessään, nuoruus rinnassaan, kyllä varmasti,
siksi se yhä osasi kaivata lämpöä lähelleen.
(Tämä loppulause on se ikivanha vitsi porosta,
joka rakastuu ja palaa poroksi, silti osaa palata taas poroksi.)
https://youtu.be/B0YuD1wSEs4
29.11.2015 23:09
150 / 182