veppenica
Olen kiva ja huumorintajuinen urheiluhullu. Tuutko jutskaa?
Kotieläimet: koira
Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Varattu
Lapset: En ole kiinnostunut lapsista
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia32 aloitusta · 386 kommenttia
- Tässä on selkeä itsepuhelun ja ala-arvoisuuden esimerkki. Itse kysyt ja itsellesi vastaat. Puheenvuorojeni perusteella keksit itsellesi tarinan. No, ainakin todistit olevani oikeassa, että ainakin osalla tämän palstan kirjoittajista on mielenterveysongelmia.
- Voi, tämän keskustelun kommenttien tasoa. Heti niistä näkee, että suurimmalla osalla tämän palstan kirjoittajista on mielenterveysongelmia. En viitsi edes vastata ala-arvoisiin kommenteihin. Täällä kirjoittelee vain muutama nimimerkki, jotka kykenevät keskustelemaan järkevästi. Juttelen vain heidän kanssa.
- Jos ihminen on todella sairas, esim. syntymästään asti tai myöhemmin vammautunut, niin tottakai tällöin valtio hänet elättää. Puhun lähinnä työkykyisistä henkilöistä.
Rahalla - niillä erivärisillä paperilapuilla - ei ole itsessään mitään arvoa. Niillä voi vaikka peppunsa pyyhkiä. Ei niillä paperilapuilla ole WC-paperia enempää arvoa. Arvoa on vain sillä, mitä niillä paperilapuilla saa. Raha ei siis itsessään ole tavoite, vaan se, mitä sillä rahalla saa. - Minäkin nyt olen pidemmällä sairaslomalla raajaleikkauksesta toipumassa, mutta nyt saan edes osan maksamistani veroista takaisin.
- No, se on sinun mielipiteesi. Turha on sitten inistä maailman epäreiluudesta, jos haluaa mielummin elää täysillä kuin raataa niska limassa rahan eteen. Haluat siis elää täysillä ja samalla saada rahaa, mutta kun niin ei vaan tule ikinä käymään. Valitse; joko raha tai täysillä eläminen.
Niin kauhealta kuin se sinusta kuullostaakin, niin raha määrää tässä maailmassa. Raha ei ole minulle itse tavoite, vaan haluan turvata hyvän tulevaisuuden itselleni ja tuleville lapsillenikin. Raha mahdollistaa tämän, eikä kukaan sitä ilmaiseksi jakele paljoakaan, joten pakko on niska limassa raataa mammonan eteen.
Ahne en ole. Haluan tehdä paljon työtä ja saada siitä asianmukaista korvausta. Mitä pahaa tässäkin on? Jos joku tahtoo istua kotona tekemättä mitään, niin se on hänen valinta. Sitä ei kuitenkaan tarvitse minun syykseni laittaa, koska se ei minun syytäni ole. - Tuon sanonnan ovat keksineet köyhät, joilla ei ole halua paiskoa niska limassa töitä menestyäkseen. Siksi he omatuntoaan kohottaakseen haukkuvat hyvin menestyneitä henkilöitä.
- En ole maailman vahvin, enkä fiksuinkaan, mutten vapaamatkustajakaan. Juu, olen nuori, mutten tunne ainuttakaan samanikäistä naista, joka olisi saman kuin minä tähän ikään saavuttanut. Ja tähänhän en pysähdy, vaan eteenpäin liikun koko loppueläni.
Juu, ei todellakaan ole kivaa päivän valoisinta aikaa viettää hikisessä toimistossa, mutta elämässä on tiettyjä pakotteita, joiden kautta voi saavuttaa sen, mitä oikeasti haluaa. - Jos ei senkään vertaa omasta hengestään välitä, ettei ansaitse rahaa terveyspalveluihin, niin miksi minun pitäisi siitä henkilöstä välittää?
- Matkustelen paljon ja juttelen erilaisten ihmisten kanssa, jotka ovat Suomessa asuneet tai asuvat parhaillaan. Todella moni sanoo, että suomalaiset ovat aivan liian pehmosieluisia - eivät oikeasta kurjuudesta ja selviytymisestä tiedä tuon tuostakaan.
Olen myös entisessä kotimaassani käynyt aikuisena. Siellä ei ole mistään sosiaalisista etuuksista mitään tietoa ja kaikki töitä tekevät, sekä yliopistoissa taistellaan henkeen ja vereen parhaista arvosanoista. Porukka ihan oikeasti tekee hommia niska limassa koko elämänsä ajan, eikä vapaamatkustajia juurikaan ole. Korruptiohan siellä rehottaa täysillä, joten jos ei kauheasti rahaa ole, niin selviytymisestään saa todellakin taistella.
Suomessa mistään ei pahemmin taistella, koska valtio paappoo. No, ei se mitään, vaikket opiskelemaan päässyt ja töitä herunut, muttei täällä nälkään sillan alle kukaan kuole. Entisessä kotimaassani paiskotaan töitä niska limassa tai tosi äkkiä sillan alle päädytään. - USA:ssa on reilu ja oikeasti tasapuolinen systeemi. Jokainen tekee töitä ja menestyy työpanoksensa mukaisesti, sekä maksaa vain käyttämistään palveluista. Siellä ei ainakaan yhteiskunnan vapaamatkustajiksi kukaan jää, vaan jos ei ole rahaa, niin muutetaan sillan alle asumaan tai taistellaan henkeen ja vereen karmeimmistakin työpaikoista. Siellä on puhtaimmillan "luonnonlaki" - vahvin voittaa ja syö heikommat.
Suomessa taas aivan liian moni ajattelee, ettei se niin kauheaa työttömänä olla. Varsinkin nuoriso kokee, että välivuosia voi pitää vaikka millä mitalla; istua kotona ja pelata tietokonepelejä. Sitten joskus havahdutaan, hankitaan joku huuhaa-koulutus työkkärin kursseilta ja tehdään jonkun aikaa p*skaduunia, kunnes kyllästytään ja lyödään "hanskat tiskiin" reilusti alle eläkeiän ja taas siirrytään yhteiskunnan vapaamatkustajiksi. USA:ssa taas ei ole varaa pitää välivuosia jonninjoutavia tehden, vaan hommia tehdään vauvasta vaariin tai päädytään sillan alle.
Minä kannatan kapitalismia, vaikka romahtamaan päin se on menossa, koska aivan liian moni ennemmin huutelee kaupungintalon edustalla kuin tekee hommia. Ne, jotka hommia tekevät, eivät kaupungintalolla huutele, vaan takovat rahaa kohtuulliseen tai parempaan elintasoon perheelleen. - Pyysit minua miettimään, miksi se naapurin Pera juo? Kaiken maailman selitykset, kuten huono itsetunto, vaikea elämä tai yhteiskunta polkee maahan, ovat oman saamattomuuden selittelyä. Jos ihminen on valmis tekemään töitä elättääkseen itsensä, niin elämä saa olla kuinka vaikeaa tahansa, mutta tämä henkilö menestyy joka tapauksessa ja saavuttaa tavoitteensa.
Omat vanhempani ovat tästä hyviä esimerkkejä. He saapuivat rutiköyhästä maasta Suomeen 90-luvun laman pahimpina aikoina 30 USA:n dollaria taskussaan, minä muutaman vuoden ikäinen lapsokainen ja tekivät pienipalkkaista työtä, vaikka molemmilla onkin yliopiston paperit taskussa. Mitääs sosiaaliturvaa ei ollut ja kaikesta joutui maksamaan itse, jopa terveydenhuollosta. Ensimmäisen vuoden asuimme koko perhe isän työpaikan varastotiloissa, tämän jälkeen saimme kaupungin vuokra-asunnon. Aikoinaan molemmat vanhempani saivat Suomessa vahvistettua erilaisissa kokeissa yliopistopaperinsa ja työskentelevät nykyäänkin hyvin palkatuissa ammateissa, omistavat omakotitalon, mökin, purjeveneen, auton ja vaikka mitä muuta.
Minäkin teen palkallista työtä 14-vuotiaasta lähtien ja aina omista rahoitani olen kaikki koulumenoni, esim. kirjat, retket, välineet, yms., maksanut. Vaikeaa oli varsinkin lukiossa, jolloin ei päässyt kavereoden kanssa bilettämään, koska oli pakko mennä töihin, jotta pystyi lukion kirjoja ostamaan. Mutta tässä sitä ollaan; hyvä koulutus, hyvä palkka ja omaisuutta riittävästi.
Minä tiedän, miltä tuntuu olla köyhä. Minua kuitenkin suunnattomasti ärsyttävät ihmiset, jotka lamaantuvat köyhyydestään ja selittävät omaa aikaansaamattomuutta milloin milläkin. Suomessa ihmisillä asiat ovat erinomaisen hyvin, mutta ihmiset yrittäisivät entistä enemmän tehdä jotain itse, eikä aina odottaa jonkun hoitavan heidän asiansa, jos olisi todellinen pakko. Harva ihminen mielummin tappaa itsensä kuin alkaa tekemään edes jotain elättääkseen itsensä. Muualla maailmassa asiat ovat ihmisillä ihan oikeasti huonosti ja siellä töitä tehdään mukisematta, eikä keretä miettiä masentumista tai syrjäytymistä tai mitään muutakaan joutavaa. Täällä on asiat aivan liian hyvin, mutta siltikin valitetaan aina jostain. Maailmallakin on tiedossa, ettei suomalaisten nykyinen sukupolvi osaa selviytyä. - Siitä olen samaa mieltä, että kaikki ammatit ovat tarpeellisia. Ei meidän yhteiskunta mitenkään pyörisi ilman lääkäreitä ja siivoojia, yms. ammatteja. Olisi täysin kohtuutonta olettaa, että esim. lääkäri päivystettyään 24h alkaisi vielä kabinettiaan kuuraamaan. Jokaisella ammatilla on omat vastuualueensa ja siksi kaikki tarpeellisia.
Yksityistäminen karsii yhteiskunnasta aika tehokkaasti "vapaamatkustajat" ja lusmut pois. Suomessa elämä on aivan liian turvattua. Vaikka tietoisesti työkkärille pitkät haistattelisit, niin ei sossu ja kela ketään täysin tyhjän päälle jätä. Suomessa on melkeinpä kannattavampaa istua kotona sossun rahoilla kuin tehdä matalapalkkaista työtä. Tällä "tasa-arvolla" ajetaan ihmisiä pois matalapalkkaisista töistä. Jos PerSut pääsevät valtaan ja laittavat mamu-hanan kiini, niin kohta ei ole ketään siivoamssa, koska suomalaisten ei enää kannata tehdä rankkaa työtä naurettavalla palkalla. Kotimaan raksa-alakin on jo menetetty Baltian maille.
Jos taas ei saisikaan mitään yhteiskunnan tukia, niin vaihtoehtoja olisi kaksi; mennä edes jonnekin töihin tai sortua rikollisille teille. Kukin tekisi oman ratkaisunsa, mutta tärkeintä on, että vihdoin pääsisimme vapaamatkustajista eroon. - Mistä ihmeen ahneudesta puhut? Kyse ei mielestäni ole ahneudesta, vaan rahallisen korvauksen saamisesta työstään. Jokainen itse päättää kuinka paljon ja mitä työtä tekee. Joku on tyytyväinen, kun käy töissä viitenä päivänä viikossa istumassa toimistossa 8 tuntia päivässä ja saa siitä keskivertopalkkaa. Toinen taas tekee töitä niska limassa; etsii hyviä sijoituskohteita, perustaa yrityksiä ja keksii muita laillisia keinoja ansaita rahaa, tai kouluttautuu pitkälle hyvin palkattuun ammattiin, muttei saa työstään kunnollista rahallista korvausta kovan verotuksen takia.
Hyvänä esimerkkinä tästä on sukulaiseni, joka on lääkäri. Hän istui 6 vuotta yliopistossa ja sen lisäksi erikoistumiset sun muut koulutukset käynyt. Tekee täyttä työviikkoa 40h/viikko + muutama 24h-päivystys kuukaudessa, mutta verokarhu vie lähes puolet palkasta ja siksi palkka ei paljoakaan enemmän kuin hoitajien palkka ole.
Motivaatiota laskee se, että vaikka kuinka pitkälle kouluttautunut olisit verokarhu pitää huolen siitä, että nettopalkkaero puolet vähemmän kouluja käyneisiin on niin pieni, ettei ylimääräiset koulupenkillä istutut vuodet ole sen arvoisia. Ei siis ole kannattavaa kauhean pitkään koulun penkillä istua opintolainaa kasvattamassa, koska kuitenkin verokarhu pitää huolen siitä, ettet saa paljoakaan enemmän kuin vähemmän koulutetut henkilöt.
Raha on motivaatio ja tässä yhteiskunnassa jonkinlainen menestyksenkin mitta. Verokarhumme ei kuitenkaan anna kenenkään menestyä. Tästäkin syystä moni nuori lähtee Suomesta maailmalle onneaan etsimään.
Myös työttömyyteen suhtaudutaan erilailla kun valtio ei annakaan rahaa. Suomessa kaikki saavat minimitoimeentuloon rahaa. Monissa maissa taas työtön jää oman onnensa nojaan ja jossain vaiheessa on pakko mennä edes jonnekin töihin. Ikinä ei tule olemaan sellaista systeemiä, että kaikkien olisi hyvä olla, mutta mielestäni yksityistämisen malli on se pienempi paha.
Minä vain haluaisin saada työstäni reilun rahallisen korvauksen, enkä maksaa mistään sellaisesta, mitä en käytä. Minunkin veroprosentti on 40% ja toki tästä olen katkera. Koulussa olen vaikka kuinka pitkään istunut ja nytkin paiskon töitä kahta kauheammin, mutta koska naapurin Pera haluaa dokata, eikä tehdä töitä, niin minä joudun maksamaan hänenkin täysin tuloksettomat työkkärikäynnit ja toimeentulotuen. Käytännössä valtio laittaa minut maksumieheksi Peran sössimisiin. Tämä se vasta epäreilua on!
Mielestäni olisi reilumpaa, että Pera saisi itse miettiä, mistä elantonsa hankkii ja kun ei enää rahaa ruokaankaan olisi, niin pohtisi se Perakin tärkeysjärjestystä; ruoka vai viina? - Yliopiston olen käynyt ja työelämässä hyväpalkkaisessa työssä olen. Älä siis tee yksittäisen kirjoituksen perusteella johtopäätöksiä toisten elämänkerrasta. Sinä taas viestistäsi päätellen olet näitä jeesustelijoita ja viherhöpsöjä, joilla ei kauheasti mitään omaisuutta ole, eikä sitä muillekaan soisi.
Suomessa ongelmana on se, että ollaan liian varmoja omasta tulevaisuudestaan, koska valtio ei ketään jätä tyhjän päälle ja myös jälkeläisesi saavat koulutuksen ja turvatun tulevaisuuden. Tästä saamme kiittää erittäin rankkaa verotusta, joka ei anna kenenkään rikastua rehellisellä työllä vaikka kuinka töitä paiskoisi, koska heidän täytyy elättää kaikki yhteiskunnan vähävaraiset, maksaa äitien neuvolakäynnit ja kirjastot, sekä peruskoulut, vaikkei lapsia olisikaan. Tämä vasta sitä epäreiluutta on.
Maissa, joissa verot ovat alhaiset ja sosiaalinen tukikin ja valtion tarjoamat palvelut ovat aika vähissä, ellei täysin olemattomat, ihmiset todella nuorena alkavat miettiä omaa ja jälkeläistensä tulevaisuutta. Töitä tehdään koko elämän ajan kahta kauheammin, maksetaan vain omat menot ja jos on fiksu tyyppi, niin on ihan reaalia kovalla työllä rikastua ja ehkäpä suhteellisen lyhyeessä ajassa ansaita miljoonia.
Ei makseta pakolaisten sopeutumistukia, ei makseta mistään, mitä ei käytä. Kaiken, minkä ansaitsee saa käyttää vain itseensä, eikä tarvitse niin paljon antaa pois kaikenlaisten sosiaalipalveluiden, joita ei edes käytä, ylläpitämiseen.
Jos ei ole varaa tehdä lapsia, niin ei tee heitä. Jos taas tekee lapsia, niin säästää heidänkin elämäänsä rahaa. Elää vain omien taloudellisten varojen mukaan. Suomessa liikaa luotetaan yhteiskuntaan, joka paappoo kaikkia vaikka kuinka elämänsä sössisi.Ihmiset eivät enää pelkää turvatonta tulevaisuutta, joten ei ole motivaatiota hoitaa lainojaan, käydä töissä, opiskella pitkälle tai tehdä yhtään mitään. Kilpailuhenki lakkaa, kun kaikkia väkisin pidetään samalla linjalla, eikä päästetä kunnolla menestymään. - Toisaalta, kun kaikki on yksityistetty eletään omien varojen mukaan ja maksetaan siitä, mitä oikeasti käytetään. Nytkin me veronmaksajat maksamme pakolaisten tuet, kirjastonjen ylläpidon, peruskoulut ja vaikka mitä kaikkea muuta, vaikkei meillä edes lapsia ole, eikä kirjastoa käytettäisi.
Jos taas kaikki yksityistettäisiin, niin maksaisimme kouluista vain sen ajan, kun lapsemme siellä opiskelee. Eli kaikesta maksettaisiin vain käytön mukaan. Toisaalta, on väärin, ettei lapsi saa kunnon koulutusta, jos hänen vanhempansa ovat raha-asiansa sössineet, mutta tälläisille lapsille on aivan pakko jättää joitain valtion rahoittamia koulutuspaikkoja.
Itse kannantan yksityistämistä, koska silloin tosiaankin elettäisiin varojemme mukaan ja ei tarvitsisimaksaa siitä, mitä ei käytä. - Pistäkääpä nimeä adressiin ja pistetään loppu tälle törsähtelylle!
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/stop_verorahojen_torsailylle/ - Olenko ainoa, joka pidän eniten hampurilaisista, joissa ei ole tuoreita kasviksia, kuten salaattia ja tomaattia? Vihaan salaattia, joka ei millään pysy sämpylöiden välissä ja tomaatti, sekä liika majoneesi vain muuttaa äkkiä mössöksi koko hampurilaisen. Siksi mielestäni Mäkkärin juustohampurilainen ja Hesen tuplajuusto- ja kippari-hampurilaiset ovat todella hyviä.
Mäkkärin 1955 -kamppanjahampurilainen oli ihana, koska se ei maistunut niin teolliselta kuin muut hampurilaiset. - Se minuakin kiinnostaa, miten muut Suomessa toimivat matkatoimistot toimivat?
- Ai, uskovaisiako pitäisi hallitukseen laittaa? Silloinhan se pedofilia vasta käsiin räjähtäisikin.
- Tälläistä ei saa tapahtua kenellekään. Oliko siellä Aurinkomatkojen tai muiden Suomessa pakettimatkoja myyviä firmoja? Kiinnostaa, miten he ovat toimineen tuossa tilanteessa. Olen paljon huonoa kuullut Finnmatkojen toimista ennalta odottamattomissa tilanteissa, joten ikinä en heiltä mitään varaa. Luotan perinteiseen Aurinkomatkaan, jonka toimia on katseltu ja luotettavaksi todettu.