Voiko nyt kuolleen mummon tilit tutkia perunkirjoituksia varten, kun on epäilys että olisi jättänyt ilmoittamatta vuonna 1992 kuolleen puolisonsa perunkirjoituksissa yhden tilinsä. Jos käy ilmi, että hänellä on ollut v.-92 tili jonka on "putsannut" silloin ja tuhlannut rahat niin onko kyseessä kavallus? Jos mummo on ollut varakkaampi v. -92 kuin puolisonsa niin miten ositus menee (ei avioehtoa)? Vaikka kyseessä on melkein 20 v. vanha asia niin voiko asialle enää tehdä mitään? Kavallus lienee vanhentunut? Tiliä ei ole voitu aiemmin tutkia, koska mummo ei antanut lupaa, vaikka pesänselvittäjä siitä pyysi. Poliisikaan tuskin olisi alkanut tutkia tällaista. Onko siis nyt liian myöhäistä tehdä enää mitään. Tällaistähän voisi siis tehdä itsekkin? Unohtaa ilmoittamatta tilejä ja varoja perunkirjoituksessa ja mitä sitten vaikka joskus syytettäisikin kavalluksesta, kun olisi jo kuollut ja kuopattu.
Kuinka selvittää vanhoja asioita?
Hyeenat liikkeellä
8701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
>>Hyeenat liikkeellä>Jos käy ilmi, että hänellä on ollut v.-92 tili jonka on "putsannut" silloin ja tuhlannut rahat niin onko kyseessä kavallus?>Jos mummo on ollut varakkaampi v. -92 kuin puolisonsa niin miten ositus menee (ei avioehtoa)? // Tiliä ei ole voitu aiemmin tutkia, koska mummo ei antanut lupaa, vaikka pesänselvittäjä siitä pyysi.
Eikö siis puolison kuoltua perunkirjoihin pidä laittaa molempien omaisuus ja sen mukaan tehdään tasitus? Mitä jos varakkaampi osapuoli, joka on jäänyt leskeksi ei perunkirjoihin "muista" laittaa tiliään missä olisi huomattavsti rahaa vaan käy sen tyhjentämässä ja tuhlaa vuosien saatossa. Ymmärrän, että omat rahat saa tuhlata. Kyseisestä pesästä on jaettu rahaa 400 000 mk. Sitä en tiedä onko mummo saanut mitään. Nuo rahat ainakin jaettiin kahden lapsen kesken.
Mummo on myös tyhjentänyt puolisonsa tilit omalle tililleen heti kun puoliso on kuollut. Kuinka pankki voi niin tehdä?
Pesää on jotenkin selvitelty vuosia perunkirjojen tekemisen jälkeen, mutta kysymys mihin haluaisin vastauksen on se, että nyt kun mummo on kuollut niin saako hänen kaikki olemmassa olleet tilit v. -92 tutkia, kun kymmenisen vuotta sitten mummo siihen ei antanut lupaa.
Lisättäköön vielä että itse en ole saamassa mitään, mutta mielenkiinnosta seuraan tilannetta.
Eloonjääneen puolison ei tarvitse antaa osituksessa tasinkoa kuolleen puolison perillisille, vaikka hän olisi ollut varakkaampi puolisoista. On siis samantekevää, oliko mummolla satatuhatta vai miljoona euroa. Vaarin kuollessa mummon omat rahat jäävät joka tapauksessa mummolle.
Tilien tyhjentäminen on sitten eri juttu, enkä minäkään ymmärrä miten sellainen olisi ollut mahdollista ilman vaarin perillisten lupaa. Itse asiassa epäilen onko sellaista tapahtunutkaan.
Pesän osakkaat saavat vainajan elinaikaiset pankkitiedot, mutta vain kaikkien osakkaiden suostumuksella.
Syytä varautua siihen, että pankki veloittaa asian selvittelystä monta rahaa. Kyse on kuitenkin lähes 20 vuotta vanhoista tiedoista, joita ei todellakaan saada enää tietokoneelta vain yhtä nappia painamalla. Edes tositteita ei pankissa ole velvollisuutta säilyttää noin kauaa, viimeistään 10 vuoden jälkeen tuhotaan. Mikrofilmeiltä löytynee tietoja, mutta niiden selaaminen on käsityötä (hidasta sellaista).
Oletko aivan satavarma tietojen saannista? Lakimieheni ei saanut äitini eläessään touhuamia pankkijuttuja tietoon. Äitini kuoltua kysyimme ko.tietoja. Annettiin vain kuolinpäivän saldot ja tiedot tileistä,mitkä oli sillä hetkellä voimassa. Ei mitään tarkempoia nostoja ja käyttelyjä ...jokaisella on oma pankkisalaisuus.
KAIKKIEN KUOLINPESÄN OSAKKAIDEN YHTEISELLÄ SUOSTUMUKSELLA saadaan pankkitiedot myös kuolemaa edeltävältä ajalta.
Totta, pankkisalaisuus on vainajallakin, ja ajatus on juuri se, että kuolemaa edeltävät asiat ovat silloin vielä hengissä olleen henkilön yksityisasioita.
Pankin ei tarvitse edes muuten säilyttää kuolleen tilitietoja kun yhden vuoden kuolemasta.Sen jälkeen kaikki tiedot tuhotaan paitsi jäähän niitä jäljelle mikrofilmille ja esimerkiksi yhden tilitapahtuman hakeminen yli 10 vuotta vanhasta laskusta maksoi tutulle 470€.Eli jos haluaisi koko tilin historiikin saa pulittaa kymmeniä tuhansia ennen kun näkee niitä.
Kaikilla pankeilla käytännössä tilitiedot on 'ikuisia', niitä löytyy vanhoilta tilikirjoilta, mikrofilmeiltä, nauhakopioista ja levykopioista. Etsiminen kuitenkin maksaa, se on tuntityötä ja kallista