Tukia ne on asumistuetkin

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5063

Maatilan asuntorakentaminen

Korkotukea voidaan myöntää maatilan asuinrakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaukseen. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen kohteena olevaa asuntoa käytetään vakinaisena asuntona. Tuettavien asuinrakennusten on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettavalla investoinnilla edistetään hyvää ympäristön laatua, energian säästöä sekä uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä rakentamiseen ja lämmitykseen.

Tukea haetaan samoin periaattein kuin muutkin rakentamisen investoinnin tuet.

Hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärä määritellään investoinnin kohteeseen sovellettavien yksikkökustannusten avulla tai tavanomaisen hintatason mukaan.

Asuntorakentamisen tuen edellytyksenä on, että se sisältää uusiutuvaa energiaa käyttävän lämmitysjärjestelmän.

Katso myös:
http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/investointituet/asuntorakentaminen.html

Kaupunkiin asunnon rakentaminen..

Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden ja tulojen määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on:

1) asunnon osoittaminen perusparannettavassa vuokratalossa asuvalle ruokakunnalle;

2) vuokra-asuntokäytössä olevan talon ylläpidon ja hoidon kannalta välttämätön ruokakunta;

3) ruokakuntien keskinäinen asuntojen vaihtaminen vuokra-asunnosta toiseen;

4) asunnon vaihtaminen saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen;

5) asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 45, 46, 48 tai 88 §:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö; taikka

6) vuokra-asunto, jota koskee aravarajoituslain 3 §:n 1 momentin nojalla kymmenen vuoden rajoitusaika ja vuokraus tapahtuu mainitun kymmenen vuoden aikana; poikkeus voi koskea kuitenkin enintään 15 prosenttia vuokratalon kaikista asunnoista.

Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on sellainen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Asukkaaksi ei kuitenkaan saa valita hakijaruokakuntaa, jonka varallisuus on riittävä tarvetta vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseen. Huomioon otettavasta varallisuudesta voidaan vähentää tavanomaisen oman asunnon arvo.

Vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi voidaan hakija valita vuokra-asuntoon, vaikka hakijaruokakunnan asunnontarpeelle asetetut edellytykset eivät täyty, jos hakijan käytössä oleva vuokra-asunto tällöin vapautuu.

Tuen määrä

Rakentamisinvestointiin ei myönnetä tukea, jos hakemuksen perusteella tuen määrä olisi enintään 5 000 euroa. Muissa toimenpiteissä vastaava määrä on 2 000 euroa.

Tukea voidaan kolmen verovuoden jakson aikana myöntää enintään
500 000 euroa tilaa kohti.

Tuen määrä mainittuna jaksona saa kuitenkin olla enintään 750 000 euroa, kun investoinnin toteuttaa vähintään kaksi maatalousyrittäjää yhdessä tai sellainen maatalousyritys, jossa on kaksi osakasta tai jäsentä, jotka kaikki täyttävät säädetyt yrittäjää koskevat edellytykset.

Tuen määrä saa vastaavasti olla enintään 1 000 000 euroa, kun investoinnin toteuttaa vähintään kolme maatalousyrittäjää yhdessä tai sellainen maatalousyritys, jossa on vähintään kolme osakasta tai jäsentä, jotka kaikki täyttävät säädetyt yrittäjää koskevat edellytykset.

Avio- ja avopuolisoita ei näissä tapauksissa lasketa eri henkilöiksi.

Tuotannonalaa koskeva yksikkökokovaatimus

Tukea tukea keskuksiin

Tukipakettiin kuuluvat myös sopimuskuntiin painotettavat infra-avustukset ja erityisryhmien asuntotuotannon investointiavustus, joka nostettiin 85 miljoonaan vuodessa. Erityisesti eläkevakuutusyhtiöitä kosiskellaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamiseen poistamalla reit-mallin mukaisesti vuokra-asuntoihin sijoittavien kiinteistörahastojen kaksinkertainen verotus.
Valtio sitoutuu rahoittamaan ja toteuttamaan asuntorakentamisen kannalta tärkeitä liikennehankkeita.
Helsingin seudun kunnat sitoutuvat luomaan edellytykset asuntorakentamisen rajulle lisäykselle. Kuntien selvitysten mukaan alueella on mahdollista rakentaa 13 300 asuntoa vuodessa. Kunnat myös pääsivät jo ennen joulua virkamiestasolla sopuun tavoitteen kuntakohtaisesta jakamisesta. Suurin urakka on Helsingillä, joka sitoutuu 5 000 asunnon vuositavoitteeseen. Espoon siivu on 2 500 asuntoa, Vantaan 2 000 asuntoa.
Kunnat sitoutuvat myös siihen, että asunnoista 20 prosenttia on valtion tukemaa vuokratuotantoa.

Valtion rahaa lapioidaan Helsingiin jaaaa jaaa

Nykyhallituksen toimet kohdistuvat Helsingin seudun asuntorakentamisen lisäämiseen ja muu Suomi saa pärjätä ilman suurempia parannuksia. Hallitus käsittelee asuntopolitiikkaa iltakoulussa tämän kuun lopulla.
Helsingin seudun 14 kunnan vuosituotanto yritetään nostaa 12 000-13 000 asuntoon kymmenen vuoden ajaksi. Ensi viikon perjantaina allekirjoitettava valtion ja kuntien välinen sopimus nojaa kolmeen kokonaisuuteen: maapolitiikkaan, asuntotuotannon tukiin ja liikennehankkeisiin. Kaikilla kolmella osa-alueella on valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen mukaan onnistuttava, jotta asuntotuotantoa pystytään lisäämään 40-50 prosenttia. Hän on johtanut asuntopolitiikan virkamiesvalmistelua.
Mielenkiintoinen uutuus on jopa rintamamiestalon kaltaiseksi hittituotteeksi veikkailtu, korkotukilainalla rahoitettava vuokrapientalo, jonka asukas voi lunastaa kahden vuoden vuokrakäytön jälkeen omakseen. Rakentamisen aloittamiseen innostetaan vielä 10 000 euron asuntokohtaisella käynnistysavustuksella. Sen saa myös normaalien korkotukivuokra-asuntojen rakentamiseen. Käynnistysavustus kohdennetaan Helsingin seudun sopimuskuntiin.

Merkittävin varallisuuserä on asunto. Käytännössä lähes kaikki maanviljelijät (98 %)
asuvat omassa talossaan, ja siten maatilojen keskimääräisen asuntovarallisuuden arvo on
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan peräti 80 % suurempi kuin suomalaisten kotitalouksien
keskimäärin. Osittain tämä johtuu myös siitä, että maanviljelijäkotitaloudet ovat
keskimäärin lähes 60 % suurempia kuin kotitaloudet keskimäärin.

Merkittävin varallisuuserä on asunto. Lähes kaikki maanviljelijät asuvat omassa talossaan.
Maatilojen keskimääräisen asuntovarallisuuden arvo on varallisuustutkimuksen
tietojen mukaan yli 40 % suurempi kuin suomalaisten kotitalouksien keskimäärin.
Maanviljelijöillä on kuitenkin myös sijoitusasuntoja keskimääräisiä suomalaisia kotitalouksia
selvästi enemmän,

Näin haet yleistä asumistukea

1. Hae yleistä asumistukea verkossa. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Vaihtoehtoisesti voit täyttää ja tulostaa Yleisen asumistuen hakemuksen (AT 1), jonka voi toimittaa mihin tahansa Kelan toimistoon.

2. Liitä hakemukseen

jäljennös vuokrasopimuksesta,
todistus asunnon perusparantamisesta ja peruskorjauksesta (Kelan lomake AT 2 * tai vastaava todistus) ja
selvitys vuokran tai vastikkeen määrästä**.
* Liitä lomake tai todistus asunnon perusparantamisesta ja peruskorjauksesta hakemukseen, jos taloa on peruskorjattu. Peruskorjaus korottaa hyväksyttävien enimmäisasumismenojen määrää. Talon omistaja, isännöitsijä tai huoltoyhtiön edustaja täyttää ja allekirjoittaa todistuksen.

** Jos vuokran tai vastikkeen eritelty määrä ja erilliset lämmitys- ja vesimaksut eivät selviä muista liitteistä (esim. vuokrasopimuksesta tai maksunkorotusilmoituksesta), liitä hakemukseen maksukuitti, pankkisiirtolomake tai muu maksutosite.

3. Liitä ruokakuntasi tilanteen mukaan hakemukseen lisäksi

palkkatosite
selvitys asuntolainoista
selvitys omaisuudesta, pääomatuloista ja veloista (AT 10)
yhteisöruokakunnan valtuutus ruokakunnan edustajana toimimiseen (AT 5)
kuitti alivuokralaisen maksamasta vuokrasta
starttirahapäätös, jos olet aloittava yrittäjä eikä sinulla ole YEL-vakuutusta
selvitys vanhempainloman, hoitovapaan, varusmies- tai siviilipalveluksen jälkeisestä työhön paluusta tai kotiin jäämisestä
palkkatodistus, jos palaat työhön seuraavien kuuden kuukauden aikana asumislisän myöntämis- tai tarkistusajankohdasta.
Hakuaika

Voit saada asumistukea takautuvasti hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta. Asiointipalvelusta näet, onko hakemuksesi ratkaistu ja koska etuus maksetaan. Käsittelyajat ja tiedustelut -sivulta selviää, kuinka kauan hakemusten käsittely Kelassa yleensä kestää.

Päivitetty 08.06.2011Sivun alkuun
Kerro kaverille
Tulosta