Mieltäni askarruttaa mm. käytettävän hormonikorvaushoidon määrä. Eli kysyisin
1) Minkämerkkistä hormonikorvaushoitoa käytätte ja kuinka paljon, että vointinne pysyy hyvänä (KAIKKI oireet poissa)?
2) Seurantaanko tilannetta verikokein, vai mutu-tuntumalla?
3) Oletteko joutuneet vaihtamaan merkkiä usein ja miksi?
4) Onko vointi pysynyt hyvänä samalla annoksella kuinka pitkään, vai onko sitä pitänyt vaihtaa, ja kuinka usein, eli vaihteleeko vointi/hormonitaso kuitenkin jatkuvasti korvaushoidosta huolimatta?
4) Ja kaikki muukin kokemus on tietysti kiinnostavaa kuulla :)
kyselen koska itselläni seilaa olotila edes takaisin, ja tuntuu ettei mikään riitä... eli onko toivoakaan saada olotilaan jotain normaaliutta :/
1) Minkämerkkistä hormonikorvaushoitoa käytätte ja kuinka paljon, että vointinne pysyy hyvänä (KAIKKI oireet poissa)?
2) Seurantaanko tilannetta verikokein, vai mutu-tuntumalla?
3) Oletteko joutuneet vaihtamaan merkkiä usein ja miksi?
4) Onko vointi pysynyt hyvänä samalla annoksella kuinka pitkään, vai onko sitä pitänyt vaihtaa, ja kuinka usein, eli vaihteleeko vointi/hormonitaso kuitenkin jatkuvasti korvaushoidosta huolimatta?
4) Ja kaikki muukin kokemus on tietysti kiinnostavaa kuulla :)
kyselen koska itselläni seilaa olotila edes takaisin, ja tuntuu ettei mikään riitä... eli onko toivoakaan saada olotilaan jotain normaaliutta :/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei.
1) Estrogel-geeliä ja joka toinen kk Lugesteronia. Geeliä tuntemusten mukaan 25 - 50 mg iltaisin. Puoli vuotta lisäksi ollut LadyCare-magneetti, joka todella hyvä apu.
2) mutu paras
3) Keltarauhahormonia on vaihdettu, Terolutista Lugesteroniin. Terolut aiheutti pahaa masennusta.
4) Vointi ollut useimmiten hyvä, alkuannos 3 v sitten oli 20 mg.
Pois en vaihda, ikinä!
Moikka !
1) Estrogelgeeli pummpupullo 1-2 painallusta ilataisin, vaihdellen olotilan mukaan. Lugesteron joka toinen kk. Olen 53 v ja käyttänyt hormoneja jo 44 v lähtien, jolloin oireet tulivat puskan takaa. Oireeton ja hyvinvoipa, toisinaan tunnen, että tuo keltarauhashormoni aiheuttaa pientä mielivalavaihtelua, ei kovin,mutta huomaan sen joka toinen kk.
2)Keskustelukäynneillä ammatti-ihmisen luona, sekä tarv. irtosolunäytteet 2 v välein jne. Käyn säännöllisesti omalla gynellä, joka Tyksissä päivisin ja PULSSI:ssa yksityisvastaanotto. Kaikki hyvin n. kk sitten ja näillä mennään.
3) Olen vaihdellut hormoneja vuosien varrelle ja tämän hetkiseen hoitoon olen tyytyväinen. Kävin funktionaalisellakin lääkärillä, jonka mielestä tämä hoito on kaikkein luonnollisin.
4) Geeliä käytän vähemmän kuin tableteissa. Geeli imeytyy suoraan ihon läpi ja vaikutus minulla heti hyvä. Oli jossain vaiheessa 2mg Indivinakin. Välillä gyne on ehdottanut hormonikierukan laittoa, epäilen, koska siinä on jatkuva keltarauhashormoni ja tunnen olevani herkkä sille. Voin paremmin ilman tuota keltarauhashormonia, vaikka se menisikin kierukan kautta juuri sinne minne sen kuuluukin vaikuttaa. Välillä tulen kokeilemaan annostusten vähentämistä ja jos tarvetta on, ilman muuta jatkan.
Yleensä kai mikä tahansa lääkehoito aloitetaan pienimmällä mahdollisella pitoisuudella, ja jos se ei tehoa, lääkettä vaihdetaan vahvempaan.
Minulla oli kolme vuotta Femoston 1/10, joka auttoi muutamassa päivässä ja piti oireet kokonaan poissa. Lopetin sen, kun kyllästyin tyhjennysvuotoihin ja halusin myös tarkistaa, vieläkö lääkitystä tarvitsen. Nyt olen vuoden ollut ilman, tosin tänä kesänä aloitin paikallisesti käytettävän estrogenihoidon, mutta sehän ei vaikuta muihin kuin limakalvoihin.
Hoidosta ei ollut muuta ongelmaa kuin ruokahalun lisääntyminen, joka johti siihen, että paino nousi 6 kg ensimmäisen puolen vuoden aikana. Sen jälkeen nousu onneksi tasoittui niin, että kokonaissaldo oli kolmen vuoden jälkeen 8 kg. Valitettavasti lääkkeen lopettaminen ei ole johtanut päinvastaiseen ilmiöön eli laihtumiseen!
Mitään verikokeita ei hormonihoidon seurantaan tarvita, kysehän on ennen kaikkea oireiden poissa pitämisestä, jolloin potilaan tuntemus on ratkaisevin mittari.