Joo eli ois pari kysymystä eri pystykorva roduista. Mittelistä sen verran, että mahtaakohan mittelin turkin leikkaaminen olla mahdollista, eli siis onko haittaa koiralle, jos ajelisin mittelin turkin lyhyeksi kesällä? Ja toinen mittelistä, mahtaakohan sopia miten hyvin tokoon?
Kolmantena kysymyksenä kysyisin, että mitä mieltä olette suomen pystykorvan käytöstä seurakoirana ja samoin siitä, onko sen turkkia mahdollista ajella lyhyemmäksi?
Kiitos mahd. vastauksista :)
Kolmantena kysymyksenä kysyisin, että mitä mieltä olette suomen pystykorvan käytöstä seurakoirana ja samoin siitä, onko sen turkkia mahdollista ajella lyhyemmäksi?
Kiitos mahd. vastauksista :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pystykorvien turkit ovat melko helppohoitoisia. Ahkeraa harjaamista ne vaativat, mutta minusta siinä ei ole mitään liian vaativaa. Lisäksi ne pysyvät hyvin puhtaina. Itselläni on alaskanmalamuutti, josta kyllä lähtee hirveästi karvaa, mutta en ole ikinä saanut päähäni ajaa sen turkkia lyhyeksi, koska tarvetta sellaiselle en ole huomannut. Enkä ymmärrä, miksi joidenkin pystykorvien turkit ylipäätään lyhyiksi leikataan, kun siitä ei ainakaan minun alaskanmalamuuttini kohdalla olisi mitään hyötyä. Ainakin minun muuttini osaa jo kiertää agilityrataa ympäri minun ohjauksestani. Se pitää agilitysta selvästi, samaten uimisesta ja vetoharrastuksista.
Anteeksi jos vastasin aiheettomana kysymyksiisä, mutta alaskanmalamuuttikin kuuluu pystykorviin ja agility on melkein kuin tokoa, joten päätin nyt esitellä omaa muuttiani :-)
Itselläni pohjanpystykorva, jonka turkki on helppohoitoinen, joskin koira arka. Samoin olettaisin olevan suomenpystykorvankin kanssa.
Pentuna turkki oli helppo hoitaa pehmeällä harjalla, ja siitä koirakin piti. Mutta nyt täysikasvuisena tuli tehtyä monta turhaa ostosta kun koira ei tottunut ostamiini turkinhoitovälineisiin. Koirani siskolle kävi se hansikas jolla voi harjata silittäessä, mutta se ei käynyt meidän koiralle. Omalle koiralleni sopi ainoastaan furminatos (karstan ja kamman yhdistelmä).
Aran koiran kanssa joutuu vähän tasapainottelemaan, aina se ei sovi mikä toiselle. Ja koiralle sopiva turkinhoitotapa löytyy kyllä, enkä todellakaan usko että ainakaan suomenpystykorvan turkkia tarvitsisi lähteä ajelemaan. Meidän koirallekaan ei ole turkkiin tullut takkuja, ainoastaan metsässä pihka on sellainen mikä aiheuttaa tuskaa turkinhoidossa ja silloin olen turvautunut välillä saksiinkin.
lisäksi suomenpystykorva on aika äksy toisinaan, ja olen kuullut että puree varoittamatta. Pohjanpystykorvissa ei tällaista ongelmaa ole tullut vastaan. Siksi minusta pohjis sopii paremmin seurakoiraksi kuin suomenpystykorva. Ja pohjiksen voi opettaa melkein minkälaiseen harrastukseen tahansa.
Oma koirani pitää kovasti esteiden yli hyppimisestä, eli agility ainakin voisi olla mukava harrastus tämänrotuiselle.
Nyt olet saanut suomenpystykorvasta aivan väärän käsityksen. Suomenpystykorva on ystävällinen, rauhalline ja luotettava rotu. Hyvä valinta lapsiperheeseen sekä kerrostaloonkin sopeutuu niin hyvin ettei ala siellä vahtimaan, koska tottuu kyllä vieraisiin ja meluun, kunhan pennusta asti niiden parissa elelee. Olet kuullut nyt sellaisista suomenpystykorvista tarinoita, jotka asustelevat tuolla maalla häkeissä, eivätkä saa mitään liikuntaa eivätkä tiedä kuka on niiden johtaja, eli vallan surkeaa elämänlaatua viettävistä koirista. Suomenpystykorvan kanssa voi harrastaa myös agilitya. Minäkin olen tavannut aggressiivisia pohjanpystykorvia, mutta sinä olet varmaan samaa mieltä siitä kuin minä suomenpystykorvasta, eli olemme tavanneet huonosti kohdeltuja yksilöitä.