Hyvää

Sun aika on haaveilu lopettaa
Järki käteen ja matkaan käy.

Sua täällä odottelen.
Hyvää matkaa toivottelen.

sydämeni on valmistettu
maljakko jo asetettu

kukillesi paikka on
tervetuloa talohon

sinä olet tervetullut
haluttu ja odotettu

vierelleni asumaan
omaksesi minut ottamaan

On vain äänetön aapa

ja kuutamon valaisema jotos

Loisteessa täydenkuun
kotiin voi jo tuu!

Luonto sille antaa
joka kätensä ojentaa

kalliot turvaa tuovat
vuoret unta vartioivat

unta sinun ja minun
siks odotan.









5.12.2010 laudi

Täällä kukkasten mailla,
yksi suuntaa on vailla’
miettii illassa ain,
häntä löydänkö lain.

Jossain ruukut ja vaasit,
ehkä portaatkin jo laasit.
Rikki raastettu sydämeni mun,
haaveissa taas kulkee luoksesi sun.

Sydämesi rikkinäinen
tuntee ja aistii herkemmin.
Sydän ehjä ja kovanlainen
ei tunne tietä hellyyden.

Sä kukat ja sydämes tunteet tuo
mä vastaan otan ja - hellin.
Mun omani vastalahjana suon
sun käsiisi varmoihin helliin.


Mun sydän myös herkkä rikkumaan on
se parsittu on pariin kertaan.
Siksi luotan sun käsiisi sydämenikin
kun tiedän sä tunnet myös sen reitin.

Oman sydämen kokemukset
on tärkeät olla ja tuntee,
niin uskallan luottaa ja
vastaan sut ottaa,
kunhan tulet - ja otat mut
varmoin elkein.

Kohmeessa sydän joka vuotanut on,
ei voi olla silti aivan tunnoton.
Sen pinnalla monta kyynelten vanaa,
tuntenut monta sanomatonta sanaa.

Kun kuulee sanat vain sydämellään,
ne painuvat syvälle pintaan hellään.
Sulata hellästi se turhuuden jäästä,
lämmitä povella ja vierelle päästä.

Arka on sydän särkyneen,
sitä pitele hellästi, varoen.
Tiedän - tiedän, kokenut oon,
mut vain omani tiedän
ja tuntematon
on vielä sun sydämesi suuri.

Uurteet sydämesi
nähdä saatan
vaan en tiedä, uskallatko
uuden enää saada..

Riskin otatko
ja minut päästät,
elämääsi liki
ja sydämesi jäätä,
rakkauden huumalla kun sulatan,
olet saanut varmuuden oikean.

En sua rikkoa saata
nyt, - koskaan en.
Sua pitäisin mä aina vain helliten.

-M.V. 22.7.2011-

Taivaallakin nyt tuhat tulimmaista,
pilvet itkee, ei päivä paista.
Tunteneet kai sen tuskan tumman,
kun päivä päättää ajan kumman.

Sano minulle, että aurinko on tuolla,
että ei päivän tarvi yksin kuolla.
Se nousee vaikka maailman on renki,
kaiken voittaa rakkauden henki.

Rakkaus sulla,
rakkaus mulla,
kohdata ne ei siis saata
kun olemme sittenkin eri maata.

Rakkaus on totta,
se ei muutu!
Mutta näin..
emme kohdata siis saata
sitä omasta armasta,
omaa maata.

Ehkä Luoja jo antais
yön unessa meille,
tavan kohdata
ja lemmityn teille..
hänen kanssaan käydä saisimme
ja ilman huolta rakkauteen astelisimme.

* *
Kauniita unia ja
levollista yötä.

Kyllä tämä päivä jännittikin.. jos olisitkin ollut hän.. ja tunnistanut minun nimikirjaimeni.

* *

Hapuili vain tyhjää kättä,
tietää, yksinäisyyden saa pyytämättä.
Se kulkee rinnalla ajan juoksun,
kätkee muistoihin rakkaan tuoksun.

Nuo lohdutuksen sanat jäivät
kun mietti niitä pitkät päivät.
Ken onnen tahtoo joskus saavuttaa,
pienestä toiveestakaan ei halua luovuttaa.

Haaveet elää,
mieli teettää toiveita,
halu päästä lähelle,
rakkaus sydämen sopukoissa..
Tottahan ne kaikki on!
Ei niistä pääse
elinaikanaan milloinkaan.
Ihanaahan se on..
vaan..
kumpa se tulisi todeksi
hän ja minä.

Samaa toivon sinulle..
hän ja sinä.

Tämä musiikki tuli runostasi mieleen !
Jotenkin niin surumielinen on runosi !

http://www.youtube.com/watch?v=31G6fxYJcJE

Jos hän..
minut haluaisi nostaa,
haluaisi helliä, hyviä..
Ikionnellinen olisin,
pilvissä kuin enkeli
leijaisin.
Vaan miten lähelle pääsen,
tunteeni todeksi saan..
Kaipaus näin suuri
tekee siitä kai
mahdottoman.

*
Kiitos kauniista, hellyttävästä kappaleesta.. haiku-itku siitä tuli.