En jaksa enää..tällä kertaa olin varma että nyt tärppäsi. Nähtävästi toivoin niin kovasti ,että minulla oli aamuisin paha olo yms. Pettymys on ollut aivan valtava. Kaikki ympärilläni sikiävät mutta minä en. Toivo alkaa mennä, tunnen itseni todella surulliseksi ja katkeraksi. Minua inhottaa olla näin itsekäs, mutta kirjaimellisesti maailma pyörii oman navan ympärillä ja aina kuun lopussa tuhoutuu.
maho
kuin laho kanto
4237
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sama täällä....
Kaikki läheiset ympärilläni ilmoittavat yksi toisensa jälkeen olevansa raskaana. Tulee toinen lapsi, kolmas jne, mutta minä en saa edes sitä yhtä. Joka kuukausi pala sydämestäni särkyy ja suru kasvaa. Toki olen onnellinen muiden raskauksista mutta suru viiltää omaa sydäntäni "enkö minä voisi olla seuraava?". Toivon ja rukoilen kunnes huomaan pettyväni. En tunne olevani ehjä. En edes nainen. Tunnen olevani vain suuri pettymys miehelleni ja vanhemmilleni.
mulla oli laskettu aika naaapurin muijan kanssa samana päivänä.. laitoin nettiin jo laskurin .. ja kuinkas kävi.sikiön sydän äänet hävinneet.kolmas kerta. ivf.. ikää liikaa. eli aika surkeat lähtökohdat enää ees toivoon..
AP, Tiedän mitä käyt läpi, ei tunnu mitenkään mukavalta, itse asiassa ihan per***stä. Olen kertonut oman stoorini täällä muutamaan otteeseen, joten voin vain lohduttaa, että joskus löydät oman ratkaisusi ja valoa tunnelin päässä on, eikä se ole se vastaantuleva juna. VOIMIA!!!!
parisuhdekin kärsii..olen niin katkera ja kateellinen.seksistä on täysin maku poissa, se on vain turhaa suorittamista joka päättyy kyyneliin. Minulla on viisivuotias tytärpuoli, mutta tuntuu että se vain lisää tuskaa, kun en omaa saa. Mieheni ex sai juuri vauvan ja tottakai tytärpuoleni on asiasta innoissaan ja kyselee jatkuvasti miksi minulla ei ole vauvaa yms.todella raskasta. Alan olla jopa katkera miehelleni, tunnen olevani yksin lapseton..hänellähän se tytär jo on. Olen melko varma etten jaksa enää kauan.