Adoptio oikeus terapian käyneellä?

Et kerro minkä sairauden takia terapiaa KELA on myöntänyt, ihan itsensä kehityksen takia ei KELA tue kolmea vuotta psykoterapiaa.....

Sen, että olet hoitanut itsesi ja selvinnyt jostakin elämän kriisistä ei tarvitse olla este adoptiolle. Tietysti en tiedä asian yksityiskohtia, mutta positiivisenahan sen voi nähdä, että olet hakenut itsellesi apua, kun olet sitä tarvinut. Ei adoptiovanhempien tarvitse olla mitään robotteja. Focus on joka tapauksessa tässä päivässä, kuinka voit nyt. Ei menneisyydessä. Ole yhteydessä palveluntarjoajaan, heillä on tietoa.

Itse ole noin kakskymppisenä sairastanut psykoosin, ollut mielisairaalassa, syönyt lääkkeitä, käynyt Kelan terapian, mutta toipunut sairaudestani. Nyt yli nelikymppisenä minulla on kaksi adoptoitua lasta. Neuvonnassa olen avoimesti puhunut vanhasta sairaudestani. Silloin ennen ensimmäistä adoptiota tarvitsin psykiatrin lausunnon sen hetkisestä psyykkisestä tilastani. Jossain maissa vanhatkin sairaudet voivat olla este.

Pelalla on tiukka kurssitus ja seula kenelle lapsia annetaan.
Jos olet narsistinen luonne, tuo terapia tuskin asiaan vaikuttaa mutta jos omaat inhimillisiä piirteitä muita ihmisiä kohtaan , empatiaa, niin unohda adoptiot.
Näin lapsen oikeuksien päivänä uhratkaa muutama inhimillinen ajatus myös lapsille.

Ihminen kehittyy koko elämänsä ajan. Onneksi elämä on länsimaissa keskimäärin pitkä niin voi saada apua, hoitoa, voi korjata, ymmärtää, parantua ym. Kyllä kriisin aikanaan läpikäynyt ihminen voi olla adoptiolapselle aivan erityisen oivallinen vanhempi. Älä pelkää yrittää!