Venäjältä tuodulla n. 4-vuotiaalla koirallamme on aika kova metsävietti. Muuten se tottelee hienosti, mutta oravan, rusakon, kissan jne. perään se lähtee niin vauhdilla, että vie ulkoiluttajankin mennessään.. Onko tällaista mitenkään mahdollista kitkeä pois vai onko vietti niin voimakas, ettei mitään ole tehtävissä? Asumme taajama-alueella, jossa koira on valvotusti vapaana aitaamattomalla pihalla. Pihalta koira ei lähde oravien perään, mutta pari kertaa on lähtenyt rusakon ja fasaanin perään naapurin pihalle asti, mutta tullut nopeasti takaisin. Koiran rotumixistä ei ole tietenkään tietoa, mutta se painaa 30 kg ja näyttää jonkun verran lyhytkarvaiselta sakemannilta.
Rescuekoiran metsästysvietti
Mörriäinen
5642
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En tiedä mikä on metsä tai metsästys vietti. Koiralla se voi olla saalisvietti tai jäänne siitä, ehkä lähinnä takaaajo ja kiinniotto osa. Harva koira osaa hyödyntää kiinni saamansa saalista.
"Pihalta koira ei lähde oravien perään, mutta pari kertaa on lähtenyt rusakon ja fasaanin perään naapurin pihalle asti,"..tämä voi kertoa myös vartiointi/ vietistä ajaa pois tontilta tai vastaavaa. Voi kertoa myös siitä että tarvitsisi lisä aktiviteetiä.
"Onko tällaista mitenkään mahdollista kitkeä pois vai onko vietti niin voimakas, ettei mitään ole tehtävissä?"...ei voi eikä ole tarpeenkaan, koska tilalle tulee silloin jotain muuta, mutta sitä viettiä/tekemisen tarvetta voidaan kohdentaa ja laimentaa. Tässä tapauksessa kannattaisi tehdä jotain korvaavaa, jossa koira saa tyydytettyä tuota tarvetta.
Minun 8v. kv-parsonrusselilla oli sama juttu. Jänikset, kissat, linnut jne. Tarjosin tilalle kokokumipallolla tehtyä takaa-ajoa, joka demostroi tuota saalisviettiä. Tyhjä tienpätkä tai vastaava tila ja siitä matalaa pallonheittoa jne.
Palautus ja toisto. Nykyisin tuota tehdään n.1-2krt vko eli into hiipuu koiralla kun sitä aluksi säännöllisesti tehdään. Meillä tullee yhdellä heitolla n.100m sivu. ja koiralle sama takaisin. Ei paljon ole kynsiä tarvinnut leikata.
On omasta mielestä parempi että koira saa tehdä ensin sitä mikä kiinnostaa eli takaa-ajoa ennen kuin lähdetään sitä sammuttamaan. Tekisin siitä vain aika rankkaa koiralle eli nopeatahtista. Omalla koiralla tehtiin. Pidin koiran kiireisenä. Koira hiipui aika nopeasti tuosta tavasta ja nykyisin saa mikä vain varpunen tulla vaikka viereen istumaan.
Samaa voi tehdä myös hiekkarinteellä eli sorakuopilla. Jalkapallo/keppi rinnettä alas ja koira perästä. Ylöstulo vaatii hyväkuntoista koiraa ja malttia sen juoksuttamisessa.
Yksi hyvä vaihtoehto on myös sellainen isopallo. n.2xjälkapallo. Siinä koira kyllä viihtyy vaikka kokopäivän. Muutama metri pyöräyttää ja koira perään ja loppu aika menee painiessa tuon pallon kanssa..
Vaikeaa tässä vain on se kun koiran taustaa ei tiedä. Nyt sinun pitää vain etsiä ja soveltaa koiraaasi kiinnostavia juttuja. Tekemällä ja kokeilemalla sen parhaiten saa tietää. Tosin ikäkin kohta taittuu siihen, että kaikki ylimääräinen kohellus jää pois.
"Koiran rotumixistä ei ole tietenkään tietoa"...eikä sillä ole juuti mitää merkitystä. Mahdollisuuksia ja niiden variaatioita on liikaa. Yksilöä voidaan tarkastella käytöksen osalta.
Tämä yleisesti. Yleensä kun ottaa vaikkapa koiran jonka historiaa ei tiedetä niin pitää olla valmiuksia myös vastaamaan siitä mitä koira mahdollisesti tarvitsee, riittävään aktiiviteetti saamiseen ja käytöksessä ilmeneviin haasteisiin. Onneksi näistä selviää tekemällä ja kokeilemalla, eli kyse on vain työpanoksesta minkä mihinkin on valmis uhraamaan.
Ap:lla on asiat hyvin kun koira on muuten asiallinen. Vain pientä hienosäätöä vailla, kuten moni muukin koira. -Omakin
Kiitos vastauksesta!
Koiramme vartioi kovasti reviiriään, eikä varmaan siksi siitä poistukaan.. Vieraiden kanssa saa olla tarkkana, koska sillä kestää todella kauan ennen kuin se hyväksyy ketään vierailemaan kodissamme. Useimmiten koira suljetaan toiseen huoneeseen vierailujen ajaksi, jottei se stressaannu liikaa, eikä pääse sattumaan mitään äksidenttiä. Pihalla se jättää vieraat kuitenkin rauhaan. Omaa laumaa kohtaan koira on kuin ihmisen mieli, tottelee melkein ajatuksesta ja sietää lapsiltakin ihan mitä vaan.
Eli kyseessä saattaa todellakin olla pikemminkin tunkeilijoiden häätö reviiriltä kuin saalistusvietti. Pallon tai keppien perässä se ei jaksa kauaa juosta, vaan into lopahtaa hyvin nopeasti. Koira on muutenkin rauhallinen, eikä kohella koskaan. Se makailee mieluiten suurimman osan ajasta ja vain riemastuttuaan omistajien kotiintulosta saa hepulin ja ryntäilee pitkin pihaa ja taloa ympäri. Muutoin se etupäässä makailee sekä sisällä että ulkona ja tarkkailee ympäristöään. Jos esim. lintu laskeutuu pihalle, se herää salamana horroksestaan ja syöksyy vinttikoiran nopeudella linnun kimppuun. Eilen se saalisti oravan ja toi sen olohuoneeseen näytille *yök*
Toisaalta lenkillä se on täysin pitelemätön, jos huomaa saaliin. Eikä se ole tällöin siis omalla reviirillään. Uidessa se keskittyy vesikirppujen vaanimiseen ja niiden syömiseen. Eli kyllä sillä saalistusviettiäkin on.
Hienoa että nappasi koiran kanssa. Kaikilla ei aina ole yhtä hyvä tuuri.
Nuo lenkkiasiat ja muut hienosäädöt on vain koulutusasia. Voisi helposti olettaa, että koiralla on kova miellyttämisen halu. Tuo kaikki (lenkilläkin) eläimiin huomion kiinnittäminen voi kuitenkin olla lähinnä suojelua teitä kohtaa.
Tuolta koiralta voi helposti jo vaatia, jos sille mitä on opetettu ja se minkä opettaa niin tekee sen kerralla kunnolla ja loppu on vain opetetun vahvistamista. Ei sitten tarvitse samaan palata tai paikkailla jotain muuta piirrettä.
Ei muuta kuin päämäärätietoisesti tavoitteeseen (hihnakävely) ja määrätietoisia otteita (selkeys) koulutukseen ja siitä se lähtee....
P.s "Eilen se saalisti oravan ja toi sen olohuoneeseen näytille *yök*"...itse asiassa tuo on koiralta osoituksena suurin mitä toivoa voi, jos hieman asiaa tarkemmin ajattelet.
Kiitos taas tsempistä!
Koiralla on tosiaankin kova miellyttämisen halu ja se on myös hyvin suojeleva omaa laumaa kohtaan. Koirapuistossa yritin aikoinani käydä sen kanssa, mutta se kävi niin suojelevaksi, etten sitten enää jaksanut jatkaa kokeiluja (koira tuli meille vasta vuosi sitten). Aikuisen koiran sosiaalistaminen on vähän liian haasteellista mulle ;).
Remmirähinän olen kuitenkin saanut kitkettyä siltä pois. Kyllä se vieläkin provosoituu helposti, jos joku toinen koira alkaa rähistä ensin, muttei enää itse aloita ja suurin osa ohituksista sujuu mallikkaasti. Kissojenkin ohi ollaan päästy, jos olen ehtinyt havaita kissan ajoissa ja ehtinyt saada kontaktin koiraan. Koira on luonteeltaan arka ja pelokas, joten ei mikään aivan helpoimmasta päästä. Olen kuitenkin iloinen, että suht. hyvin pärjätään sen kanssa ja koko perhe on aivan hulluna siihen :)