Veden

Tuota voi olla hieman hankala laskemalla selvittää, koska ilman tiheys pienenee mitä korkeammalle mennään. Ainakin lähellä maanpintaa korkeuden muutoksesta aiheutuva ilmanpaineen muutos voidaan laskea kaavalla:

'delta'p = 'pro_ilma' * g * 'delta'h,

missä 'delta'p = paine-ero, 'pro_ilma' = ilman tiheys, g = putoamiskiihtyvyys ja 'delta'h = korkeusero. Tuon kaavan mukaan 1000 metrin korkeudessa ilmanpaine on muuttunut 0,11772 bar maan pintaan verrattuna.

Wikipedia-artikkelin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanpaine

mukaan 8 metrin nousu aiheuttaa ilmanpaineen alenemisen 1 mbarilla, joten 1000 metrin matkalla muutosta tulisi täten 0,125 bar.

Erään fysiikan kirjan mukaan 1 torrin (1 torr = 133,293 Pa) paineen muutos aiheuttaa veden kiehumispisteen muuttumisen 1 Celsiuksella. Koska 1 bar = 10 000 Pa, niin täten 1000 metrin korkeudessa veden kiehumispiste alenisi ensiksi esitetyn laskentatavan perusteella 3,15 Celsiusta ja jälkimmäisenä esitetyn laskentatavan perusteella 3,35 Celsiusta. Kiehumispiste olisi 1000 metrin korkeudessa kummankin tavan perusteella siis hieman alle 97 Celsiusta.

Mutta en ole tosiaan varma kuinka nopeasti tuo ilman tiheys muuttuu ylöspäin mentäessä. Maan pinnan tasollahan se on 0,0012 g/cm3.

Korjataan sen verran, että tietenkin 1 bar = 100 000 Pa, niin kuin varmasti kyllä tiesitkin :-)

Ja tosiaan tuohon ilmoittamaani kiehumispisteen arvoon kannattaa suhtautua kriittisesti, koska en tiedä kuinka nopeasti ilman tiheys pienenee ylöspäin mentäessä. Ilmakehän hydrostaattinen paine, ts. ilmanpaine taas ei ilman tiheyden muuttumisen vuoksi muutu suoraan ilmapatsaan korkeuden funktiona. Ilmapatsaan korkeudella tarkoitan tässä ilmakehän korkeimman kohdan ja tarkastelupisteen välistä etäisyyttä.

Mikä se 90 astetta sitten oli..

Eipä muutu veden höyrynpaine minkään kaavan mukaan eikä lineaarisesti.
Taulukkokirjoista löytyvät höyrynpaineet ja ilmanpaineet.