Kun lueskelee täällä kirjoitavia

on kannattaiko joskus harkita sen lemmikin hankkimista vähän järjellä,kun kuitenkin niist täytyy otta se vastuu jopa 10-20 vuotta.

Niin totta!

Kissa on turhan helppo hankkia kun niitä jaellaan ilmaiseksi ja hetken mielijohteesta sellainen sitten kotiin kannetaan kun "se on niin ihqu söpö".

Kissasta on kuitenkin paljon vastuuta, työtä, rahanmenoa ja vielä enemmän rahanmenoa jos se sairastelee.
Kissa ei ole helppo lemmikki, sillä sen ruokinta on vaativampaa kuin koiran joka on sekaravinnon syöjä ja kissan ulkoiluttaminenkin vie oman aikansa ellei sitä kylmästi laske ulos yksinään = heitteille.
Kissan kanssa matkustaminen on hankalampaa kuin koiran, eli monesti lomamatkat ja viikonloppuvisiitit saa unohtaa ellei tiedä vastuullista ja luotettavaa kissanhoitajaa/-hoitopaikkaa.
Kissa valvottaa öisin, kissa jättää karvansa joka paikkaan, kissa raapii huonekaluja ja puupintoja, kissa turhautuessaan heittäytyy aggressiiviseksi, kissa tarvitsee aktivointia, kissa tarvitsisi kissakaverin jotta se olisi onnellisempi jne. jne.

Kissa on vaativa eläin jonka ottamista pitää harkita, harkita ja vielä kerran harkita jotta onko valmis jopa 20 vuoden haasteeseen.

Kissa on tosiaan vaativa eläin ja tarvitsee todella tiukat rajat jo alusta asti. Itse olen koulannut erittäin jästipäisestä kollipojasta mitä hurmaavimman nuoren herran. Aikaa ja vaivaa se on vaatinut. Kissalle täytyy toistaa samat komennot satoja, satoja kertoja. Pitää myös olla koko ajan johdonmukainen eikä "antaa siimaa". Kissa on todella viisas ja hyvämuistinen eläin. Tilaisuuden tullen kissa on valmis rikkomaan sääntöjä, jos vain huomaa, että omistajan on liian lepsulla tuulella.

Tuo ulkoilutus on kaksipiippuinen homma. Itse ulkoilutin kolliamme monta kertaa päivässä tuntikaupalla. Lopulta väsyin totaalisesti, koska kissa halusi alituiseen ulos ja osoitti sisällä ollessaan mieltä. Ajattelin, että kokeilen pysyykö katti tässä lähettyvillä, laitoin pannan kaulaan ja avasin ulko-oven. Herra käveli ovesta ulos, hiippaili tonttia ympäri puolitoista tuntia ja tuli iloisena ikkunalle naukumaan. Tuon ulkoilureissun jälkeen katti on ulkoillut kesät talvet itsekseen tässä omalla tarkasti rajatulla reviirillään ja vahtii reviiriään tarkasti. Tässä meidän tapauksessa oli kaikille helpotus, että kissa päästettiin ulos eikä lähde mihinkään kauemmaksi. Tässä on pari lähinaapuria, jotka pitävät kissasta ja kehuvat, että heidänkin hiiret ja myyrät pysyvät nyt kurissa. Myöskin lähistöllä olevat kaksi koiraa ovat kattiin tottuneet ja näyttää siltä, että eivät ole moksiskaan, vaikka kolli käy niitä muutaman metrin päässä moikkaamassa. Kaikilla ei ole näin asiat. On paljon alueita, joissa kissa ei voi vapaasti ulkoilla.

Kattimme huolehtii itse ruokailunsa näin kesäaikaan, saa sitä ravintoa mikä on hänelle juuri sitä oikeaa. Talviaikaan joudun antamaan lihaa, sydäntä, kieltä yms., kaupan valmisruuat eivät kelpaa. Katti onkin kiiltäväturkkinen, hampaat hyvässä kunnossa ja ennen kaikkea on tasapainoisen oloinen ja tosi herttainen nykyisin.

Jos lähden reissuun, tulee luottohoitaja, joka päästää kissan ulos. Käy välillä katsomassa päivällä ja illalla ottaa katin sisään. Yöajat pidän kissan sisällä. Kissa nukkuu omassa huoneeseen hiiskahtamatta koko yön, ei tarvi yöllä ravata, kun saa päivällä purkaa kaiken energian.

juu ei se katin hoitaminen tosiaan kovin hankalaa ole, maalaisjärjellä pääsee aika pitkälle toki pitää tarkkaan harkita:)
minulla on 3 kissaa ja asuntoni ei ole koolla pilattu, iso lasitettu parveke on onneksi.
kuluuhan siihen aikaa ja rahaa, kissat vaativat jokainen oman osansa huomiosta. yksi vaatii jokapäivä kävelyretkeä pihalle, 14-viikkoinen pentu Koko aikaista huomiota ja leikittäistä ja yksi on yöunien tuhoaja.
sen jälkeen ruokinta rumba... pentu syö penturuokaa, toinen aikuisten märkä ruokaa ja kolmas allerginen oikeastaan kaikelle joten ruoka pitää itse valmistaa kun ei pelkät kuiva nappulatkaan elätä ja maksavat omaisuuden kun pitää erikoisruokaa olla.
mutta sitten kun illalla katsoo kun ne tyytyväisenä nukkuvat ja pesevät toisiaan niin kyllä kaikki vaiva on sen arvoista :)

Niin. Kissa EI OLE helpompi lemmikki kuin koira. Kissa tosin pärjää mitä erikoisimmissa tilanteissa.

Mutta, olisin valmis vaatimaan jonkin näköistä kissakorttia, kun nyt on puhuttu koira-ajokortistakin.

Kissa on periaatteessa erakko, mutta ei ole tarkoitettu huoneeseen yksin odottamaan sitä muutamaa tuntia jonka omistaja suo.

Kesykissa, eli maatiaiset ja rotukissat kaipaavat kaverin, mikäli ovat paljon yksin.

Ns. "navettakissat" ovat hieman itsenäisimpiä. Sopeutuvat kyllä kaupunkielämään, mutta tarvitsevat virikkeitä paljon.

Kaikki kissat tarvitsevat mahdollisimman paljon omistajan huomiota ja virikkeitä.

Virikkeitä tarvitaan koska villikissa on eri kuin kesykissa. Kesykissalla leikki ei lopu, kuten villikissalla n. 4kk:n iässä.

ÄLKÄÄ OTTAKO KESÄKISSAA!

Onneksi koulut alkavat pian ja lapsilla on ainakin päivisin muutakin tekemistä kuin kysellä tyhmiä tai provoilla.