Elias on 4 vee. Elias haluaisi aloittaa jo koulun ja niinpä hänelle onkin hankittu oikein vanhan kunnonajan aapinen. Sieltä Elias tunnistaa jo monta kirjainta ja näin valmentautuu kouluun. Aapisessa on paljon selviä kuvia ja tikkukirjaimin kirjoitettuja esineiden ja asioiden selityksiä. Tökin sormellani, puhumatta mitään, aapisen isoja alkukirjaimia satunnaisessa järjestyksessä.
Aapinen: O niin kuin O-ME-NA , I niin kuin I-SÄ, L niin kuin LE-VY (äänilevy)
Elias: Oo nin kuin omena, Ii niin kuin isä, Äl niin kuin ceedee.
Kerrohan sinäkin!
Aapinen: O niin kuin O-ME-NA , I niin kuin I-SÄ, L niin kuin LE-VY (äänilevy)
Elias: Oo nin kuin omena, Ii niin kuin isä, Äl niin kuin ceedee.
Kerrohan sinäkin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ollin ollessa viisi vuotias hän kiinnostui aivan hurjasti sukulaisistaan. Kuka oli kenenkin serkku mikä seoli nimeltään kuka oli pekan vaimo ja minkä niminen oli eno.
Lopulta Olli oli niin sekaisin, että joutui kysymään, mikä se minun nimi olikaan :)
Kun vieroitin nuorintani tuttipullosta n. 2 vuotiaana, putosi pullo "vahingossa" pyöräretkellä. Pihapuissame oli silloin harakanpesä jossa poikasia.
Tytön kysellessä pulloaan, sanoin harakan varmaan tarvinneen sitä poikasilleen kun ovat niin pieniä. Linnun nähtyään lentelemässä tytär huusi: "Harkka, tuo tuttipulloni takaisin !"
Ja tuli tässsä mieleeni vielä toinenkin juttu. Toinen lapseni 3 v iässä seisoi hellan vieressä (tietysti minun valvonnassani) ja hämmenteli pannussa olevia sipulirenkaita. Aikansa hämmenneltyään totesi: "Äiti, noita nauriksia minä en syö !"
Hoidin joskus vuosia sitten kolmen eri perheen pikkupoikia, joista yksi kulki vanhempiensa matkassa urheilukisoissa pitkin Suomea.
Olen tyypillinen suomalaisnainen eli lyhyehkö, tanakka ja vaalea. Se ei kuitenkaan estänyt yhtä pikkupojista ihastumaan minuun totaalisesti ja päivähoito alkoi aina suuren tunnekuohahduksen kera.
Eräänä arkisena päivänä hääräsin kettiössä lounasta valmistelemasta ja kyseinen pikkupoika katsoi ruokapöydästä minua silmät arvostusta ja rakkautta tuikkien. Tunteellisen huokauksen säestämänä poika katsoi minua niin kuin rakastunut mies vaan voi todeten: tanj a, olet niin Seppo Rädyn näköinen.
Enpä ole ikinä niin suurta ja aitoa kohteliaisuutta elämässäni saanutkaan.