Sähkömopotempaus

http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2011-07-23/index.htm

Kiitos heille, jotka tämän tempauksen järjestivät ja tekivät yleisesti tutuksi tätä mainiota liikuntarajoitteisen liikkumisvälinettä hämeenlinnan torilla.
Sähköpyörätuolia ei niinkään enää tuijotella ihmeissään, mikä se tuo on.
Koska niitä on jo ollut sen aikaa, että ihmiset ovat alkaneet viimein tajuta mitä ne ovat.

Sähköskootteria sen sijaan, jotkut ovat saattaneet jäädä vielä tapittamaan ihmeissään ja ilkeimmät, jopa hiukan pilkanneetkin naureskellen.
Tietysti tälläiset vammautuneiden ja heidän apuvälineiden pilkkaajat pitää jättää omaan arvoonsa.
Vaikka se tekisi itse vammautuneelle, vammansa lisäksi entistä alakuloisemman mielen.
Sekin jo lohduttaa, kun ajattelee toisilla olevan vikaa päässä, jos itsellä se vika on jaloissa.
Aina kuitenkin jaksaa ihmetyttää, että tälläisiä aikuisia vammaisuuteen sopeutumattomia ihmisiä ja nuoria keskuudessamme on lainkaan.

Lisää siis tarvittaisiin valistusta terveille ihmisille, vammaisten elämästä ja apuvälineistä.
Jospa se valistaminen johtaisi viimeinkin sivistyneempään käytökseen,
ettei töllötellä toisista poikkeavia ihmisiä suut auki ja seläntakana supatellen.
Sillä koskaan ei tiedä, koska itse ollaan se supattelun ja kiusallisen töllötyksen ja ivan kohde.

Sitä sopii joidenkin miettiä, miltähän tuntuisi olla silmätikkuna.
Olisiko mukavaa jäädä neljänseinän sisään häpeilemään itseään?
Heidän, joiden vammautuneisiin/vammaisiin suhtautuminen on nurjaa ja sivistymätöntä.
Kannattaisi siis todellakin tutustua vammaisten elämään lähemmin.