PASK* ISÄ! - KOMMENTTEJA?

Voi, säälin sinua :( Tuntuu varmasti kauhealta!

Kysy häneltä, miksi hän on tuollainen. Olethan hänen poikansa! Jos et pysty puhumaan, kirjoita vaikka viesti paperille tai jotain, kunhan saat äänesi kuuluville!

Ei hitto, tuli paha olo sun puolesta :( Mulla ei oo samanlaista tilannetta, mut isä alkoholisti ja loukannu mua (ei fyysisesti) monta kertaa sanoillansa. Lisäks se kuvittelee et oon joku, jota voi aina käskee tekeen mitä vaan. Ja vielä, vaikka harrastan tanssia, liikun ja oon kavereitten kans, iskän mielestä oon laiska paska, joka ei tee mitää ja oon kaiken lisäks kuulemma nettiaddikti. Pakko kyl sanoo, et nää jutut tapahtuu yleensä ku se on kännis. Selvinpäin se on tosi jees, mut juovuksis ihan eri ihminen. :(
Vaikka "neuvoa..." yritti auttaa, nii puhuminen, ainaki meillä, useimmiten vaa pahentaa asioita ja sit isä huutaa.
Mut tsemppiä sulle! Koita jaksaa, ja puhu vaikka jollekki, jos voit. :)

Ymmärrän sua kyllä, paremmin kuin luuletkaan.

Mä olen 18 vuotias tyttö ja isäni on käyttäytynyt mua kohtaan tuolla lailla suunnileen siitä asti, kun mulla alkoi murkku-ikä. Totta kai meillä oli ja on edelleenkin sellaista vääntöä, se saarnaa mulle joskus kyllä ihan asiasta ja ne riidat mitä meillä oli joskus, niin ne oli ihan normi riitoja, mitä isän ja tyttären välille tulee. Se on ollut melko tarkka mun menoista ja tekemisistä, se on ihan oikein.

Hassua kuitenkin, että se löytää kyllä aina jotain mistä valittaa, haukkua tai pilkata. Olen mm. ruma ja joskus taas mä olen huora, vaikka en ole koskaan seurustellut, enkä ole ollut poikien kanssa sängyssäkään. Joskus mä olen alkoholisti nuori... kyllä mä olenkin mokaillut, pariin otteeseen niin, että se on tullut sen korviin ja silmiin, mutta ei se musta alkoholistia tee. Niin ja laiska, siksi se jaksaa mua aina haukkua. Vaikka teen kyllä töitä täällä meillä maatilalla, enemmän, kun mun ikäset nuoret tekee... kavereihini nyt vertaan. Ja silti ne mun kaverit on hänen mielestä mallikkaita nuoria ja rehtiä kansalaisia.

Isäni on alkoholisti ja osittain se vaikuttaa hänen käytökseensä... kännissä se on ääliö, enkä kuuntelekaan sitä edes silloin, mutta joskus selvin päin, kun se on ollut hetken aikaa ottamatta ja sitä ärsyttää tai ressaa jokin asia, niin sillä on tapana käyttää mua sylkykuppina, jonne se heittää kaikki vihansa. Tänä kesänä me ollaan tapeltu mielettömästi ja se on käynyt pariin kertaan käsiksi... osittain tosin syytän siitä itseäni, kun provoisoin sitä, mutta ihan oikeasti se on tässä maailmassa niitä ainoita ihmisiä, jotka saa mut niin kiehahtamaan. Kestän sen v*ttuilua liki 10 min. kun mulla jo pimahtaa.

Ei ole helppoa ei, mutta isä se kuitenkin on... koita jaksaa, tiedän miltä tuntuu. Tunnen isän takia oloni liiankin usein nollaksi, niin täydellisen epäonnistuneeksi ihmiseksi, kun vaan voi olla. Tässä oli vielä pientä, mitä mä olen kertonut, mutta kuitenkin.

Ootko tullut ajatelleeksi, mistä isäsi käytös voisi johtua? Koska jokuhan syy siihenkin on... ehkä se ei osaa käyttäytyä murkku-ikäsen kanssa... omasta mielestäni isäs omaa narsistimaisia piirteitä, niin kuin minunkin isäni. Googletappa huvikses, jos et tiedä.

Todella tutulta kuulostaa..

Isällä oli myös toinen lapsi lellikki, jonka kanssa sitten oli mukava kiduttaa minua.

En ihan vieläkään ole ymmärtänyt näitä leikkejä mitä vanhemmat pelaavat lapsillaan. Nuorena on rankkaa kun ei ole pahemmin mitään paikkaa jonne pääsee pakoon tälläistä kohtelua, eikä siihen taida mitkään sanatkaan auttaa, itseäni ei kaduta että olisi jäänyt jotain lapsuudessa sanomatta. Et taida mahtaa asialle mitään, ellei isäsi jotenkin ihmeen kaupalla herää toimiinsa.

Itse yritin aina vain sanoa, että "Isä, miksi teet näin minulle?" Mitään vastausta ei koskaan tullut, paitsi rangaistuksen merkeissä..

En siis itse usko että mikään sanomasi asia voi muuttaa mitään. Enkä tiedä kuinka paha sinun on olla kotona, mutta itse aina sanoin, että "Kun täältä pääsen pois en palaa tänne ikinä, tajuatko että saat tämän aikaan." Naurut tuollaisestakin sai, mutta hymy hyytyi kun en enää 14 vuotiaana palannut kotiin kun hän minut ulos sieltä heitti (koska bussit oli talvella lumen takia myöhässä, ja myöhästyin sen takia n. 10 minuuttia :p).

Sinun ei taida auttaa kuin kestää se, jos koulussa pärjäät niin se on aivan mahtavaa, itse en jaksanut koulua edes miettiä nuoruudessani, lintsasin joskus muutaman kuukauden putkeen yläasteelta, eikä kukaan oikein edes välittänyt. Älä tee samaa virhettä, koulussa voit, jos hyvä säkä käy, niin löytää jonkun opettajan, joka ei poista ongelmaasi, mutta kuuntelee ja jaksaa tukea sen aikaa että oulu menee pois alta, sitten lukioikäisenä voisit jo opintotuellakin ehkä muuttaa yksin asumaan jos omaa rauhaa tarvitsisit, ja ehkä näin isäkin ikävöisi vähän, en tiedä. Itse en voinut käydä ammattikoulua, kun vanhemmat eivät maksaneet elantoa, ja opintotukia en heidän tulojensa takia saanut senttiäkään :\
Onnea elämään, muista, ettei isäsi ole sinun mitta, etsi mitta jostain muualta, ja ehkä isäsi siitä joskus alkaa muuttumaan, ehkä ei, mutta älä anna hänen tuhota sinua. Vaikutat hyvältä tyypiltä, enkä usko sinussa olevan yhtään mitään vikaa, ja jos virheitä teet niin eiköhän niitä tee isäsi ja kaikki muutkin maailman asukit.