Olo on väsynyt mutta onnellinen, jos kulunutta sanontaa lainaisin. Ja tuskin koskaan uinti on tuntunut sen mukavammalta kun hikimärkänä ja nääntyneenä marjametsästä viiden maissa tulin.
Melkomoisessa kuumuudessa olen kolmena päivänä kerännyt vadelmia, villiä laatua tarkemmin sanoen. Ei siellä meikäkään jaksa kerrallaan kuin neljä tuntia, ja kun meidän metsäraiviot ei ole enää "tuottoisimmassa" vaiheessa niin kaksi kiloa ja risat olen keskimäärin kerännyt. Mutta kovassa ne on, hintaa on turha alkaa laskemaan!
Meillä työnjako menee niin että minä kerään ja puolisko keittää. Nyt on vadelmahilloa tehtynä kaksi keitosta ja yksi odottaa. Voi valtava miten hyvää voi olla hillo itse poimituista vadelmista.
Mustikoita olen kerännyt vasta vähän malliksi, mutta niitäkin on tulossa. Toivottavasti puolukoitakin syssymmällä, ja jos oikein hyvin käy niin karpaloitakin. Lähialueen karpalosuot taitavat kuitenkin olla aika kuivia kun vedenpinnat on alhaalla, joten eipä taida karpaloon päästä.
Onko muita marjaihmisiä? Niin, ja sienet ihan unohtui, entäs se puoli? Minusta tuntuu joskus näin syyskesällä että olen keräilytalousasteella ;-D
Onko muita keräilijöitä?
24
234
Vastaukset
On täällä Saima jo aloituksia marjahommista.
Hän lukee nyt vaan niitä.
H.- s-taka
Voi ystävä hyvä, en todellakaan ole lukenut. Huonosti lienen ehtinyt.
Mutta olkoon, en nyt jaksa alkaa etsiä ... ;-)
Terveisiä vaan. Kunhan tässä huokailen vielä vähän ruoan jälkeen (raikasta salaattia, pottuja sun muita omasta maasta, grillattuja broilerifileitä) niin pistän ehkä pyöräilyksi. Tai sitten se jää väliin. - vinksin vonksin
Marjastaminen on kivaa.Lakat on jo kerätty. Sain kotitarpeiksi, vaikka monta reissua suolla kävelin. Vattuja keräsin eilen jälkiruuaksi ja erittäin harvassa olevia mustikoita. Eivätkä ole vielä kunnolla kypsiäkään.
Mustikoista on todellinen kato käynyt. Tuskin thai- poimijatkaan saavat 100 kg / pv. Oli kuulema aamutv:ssä kerrottu että saavat 10 €/ kg. Täyttä puppua on heidän tietonsa. Hyvässä lykyssä mustikkakilo vaihtelee 1.00 - 1.50 €/ kg.
Metsävadelmien kerääminen käy todellakin työstä. Metsäraiviolla saattaa olla puska siellä toinen täällä ja vain muutama vatunvarsikin, jossa on puolikymmentä vattua. Nekin sitten saattavat olla erittäin laajalla alueella. Kävelemistä riittää puskasta toiseen.- saimaantaka*
Mukavaa se on, olen samaa mieltä. On se muuten jännää että kun metsästä tulee ihan ratirampana takaisin ja kuitenkin jo seuraavana tai sitä seuraavana päivänä pitää päästä uudestaan. Kuntojumpasta tuo käy samalla, todellista hyötyliikuntaa.
Keräisin minäkin mieluusti lakkoja mutta niitä ei ole näille maille suotu. Ei liene Kainuussakaan, olen kuullut, onkohan Lapissakaan? Jos ei ole niin mekin jäädään ilman, meillä on "agentti" näissä lakkahommissa jolta ostamme edellyttäen että on saanut saalista.
Ihme ja kumma meillä päin on mustikoita. Niihin tästä siirryn. Viime kesänä ei ollut yhtään.
Hyvä sinä, laitoin plussan. Vadelmaa en ole löytänyt kuin litran verran ja lakkaa ei sitäkään. Mustikkaa ole poiminut noin 20 l, mutta vielä pitää metsään mennä. Minulle riittää 5 l/kerta, kun en aamusta iltaan jaksa kyykyssä olla.
100 kg (160-170 l) päivässä ei poimi kukaan, vaikka kuinka ripeä thai-tyttö olisi. Hyvä jos kymmenesosan. Jos litra torilla maksaa 5 euroa, tai viiden kilon laatikko 35 euroa ja poimija saa puolet siitä, ei viidenkympin päiväpalkka helppoa rahaa ole.- vinksin vonksin
5:stä mustikkakilosta poimja saa n. 5 - 10 €uroa. Loppu jää välittäjille. Jos on hyvä mustikkavuosi kilohinta on n.1€ poimijalle. Puolukoista jopa alle €uron.
Karpaloiden raakileita näytti olevan joillakin soilla paikkapaikoin kohtalaisesti. Syksyllä sitten näkee onko sato onnistunut. Variksenmarjojakin näytti olevan harvassa.
- demeter
Marjastus, sienestys ja metsässä kulkeminen on mun lempipuuhia. Meillä (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi - miten sen nyt ottaa) on mustikkaa hyvin. Minulla on nyt täältä poimittua 30 litraa, puolisolla on saman verran. Hän on konemiehiä, minä poimin käsin ja samaan tahtiin kuin muutkin: litran tunnissa, kaksi parhaassa.
Vaan tämä helle vie voimat. Aamulla on pakko lähteä liikkeelle, päivällä ei jaksa. Poimisin mieluusti vadelmia, mutta täällä kuivuus on verottanut satoa. Täytynee kuitenkin vielä katsastaa tutut paikat ennen "etelään" lähtöä.
Ai niin. Täytyy tehdä tunnustus. En vieläkään ole päässyt pyörän selkään, vain pieniä matkoja olen tehnyt. Mutta on mulla nyt tää uiminen. On nautinto uida
puhdasvetisessä järvessä kaikkien ruskolevävesien jälkeen. Voi että, arvasinhan että joitakuita samanhenkisiä on. Tsemppiä teille, jatketaan, vielä on kesää jäljellä ;-D
Tämä päivä on mennyt huilaillessa ja ostosretkillä. Kävin moikkaamassa vanhoja "kollegoita" ja samantien jatkoin ale-ostosreissulle kun kerran kaupungissa olin. Minä kun aina olen alennusmyynneissä jälkijunassa, jos ollenkaan. Löysin kuitenkin ihan oikeat hyvät pyöräilyhousut sopuhintaan, ja jotain muutakin liikuntaan liittyvää vaatetusta. Tuttuja kivoja kauppiaita pitää tässä myös kiittää! On mukavaa asioida kun saa ystävällistä ja asiallista palvelua ihmisiltä joiden asiantuntemukseen ja makuunkin voi luottaa.
Siltikin pitää ensin saada vähän mustikoita ennenkuin jatkan pyöräilyä tositoimin. Ei näillä helteillä kenenkään ole pakko mitään, ei näitä liian kanssa Suomen korkeuksilla ole !!!
Olen samanlainen käsin-räpeltäjä kuin Demeterkin; hitaasti mutta varmasti. Jotenkin ajattelen niinkin että on metsän ja sen antimien kunnioittamista poimia käsin, ei riipiä erinäisillä vehkeillä kuin teollisuudessa ikään.
Toisaalta, olen myös helkutin aamu-uninen, myönnän että se on paha mutta kun illalla on niin kiva kuikoilla ylhäällä kun on viileää ja kaikinpuolin mukavaa sekä ulkona että sisällä.- meeriamanda
Kyllä sitä marjastusta ja sienestystä on ihan nuoresta asti harrastettu. No..jaa, silloin nuorempana se oli pakollista , siksi vastenmielistäkin vaan aikuisempana halulla metsään menin. Keräilimme myös erään vanhahkon parin viinimarjapensaista marjoja melkeinpä mitätöntä korvausta vastaan, he eivät huolineet enempää vaikkakin tarjosimme.
Mehuja , hilloja ym.. oli kellarissa talvenvaralle piisalle asti.
Nyt ei enää tiedä mihin menisi, metsät on kaukana ja kumpikaan meistä ei pysy kuusalla mistä tultiin ja mihin palattaisiin...soon huonoa vieraassa metässä. Kaksi kertaa eksyimme, tunteja kiersimme ja aina tultiin lähes samaanpaikkaan mistä mukamas lähdettiin, fiksuina ihmisinä ? jätettiin kännykät autoon...huokaus...ei, torilta ostan, ja pitkintalvea pakasteina. - ibiza*'
Kai se tuo "keräilyvietti" on iskostunut selkäytimeen hamaasta lapsuudesta... Jo pikkutenavana keräilin tuohiropposeen marjoja vanhempieni ja parin siskoni kera...
Nytkin tuo hillahuuma iski tavalliseen tapaan... Heikosti moisia suoherkkuja on, mutta puolen päivän samoilu antoi ämpärillisen, n. 8 kg keltaista marjaa... Se riittäköön tänä vuonna...
Vadelmat kypsyvät vauhdilla puutarhassa... Poimin suoraan 400 g rasioihin ja tavoitteena 100 rasiaa... Neljäsosa tavoitteesta saavutettu... Tuo jälkikasvu on noiden marjojen suurkuluttajia...
Mustikoita tulee kohtalaisesti, joten moisia on "hamstrattava pari -kolme ämmpärillistä... Puolukkasosetta ja -mehua pakkasessa onkin viime kesältä niin paljon että noita en poimikaan tänä syksynä... Tulin jokin aika sitten metsästä, kun lakkasi näkemästä - jossain 62 leveyspiirillä kun ollaan. Ensin paistoi aurinko alhaalta ja senhän jokainen marjastaja tietää että silloin ei tahdo mustikoita enää erottaa. Sitten kun aurinko painui metsikön taa niin alkoi olla muuten "huono näkyvyys". Reilut kaksi kiloa, liekö 3 litraa, iltaisella aherruksellani sain. Vähän päivässä, paljon viikossa, sanoi vanha kansa.
Lapsena varsinkin mustikassa käynti oli erittäin vastenmielistä. Tunnistan siis Meeriamandana tuntemukset oikein hyvin. Mustikkametsässä kun on vielä aina itikoita. Nyt onneksi ohvit sun muut aineet auttavat jonkin verran. Puolukassa aloin käydä alta kakskymppisenä niin mielelläni että sanoin äidille kyllä poimivani kaikki puolukat, äidin ei tarvitse. Äiti oli hiljaa vähän aikaa ja sanoi: - Mutta kun minusta on niin mukavaa olla metsässä ;-). Niin minustakin - kun ei pakkoa ole. Ja "ennenvanhasten" kotimetsien voittanutta ei ole.
Olen suorastaan kade Ibizalle noista lakkakiloista. Jos saisin lakka-agentiltani ostettua edes viisi kiloa niin olisin onnellinen. Mitenlie tutulta ihmiseltä on paljon mukavampi ostaa?
Vadelmaplantaasi on suunnitelmissa ;-/ miten lie toteutuksen laita? Sen kanssa on oma hommansa. Toistaiseksi on villivadelmia löytynyt. Saapas nähdä...- demeter
Minä kipaisin heti aamusta mustikkametsään, vaikka kiintiö on täytetty. Viemme täältä marjat pakastettuina kotiin ja nyt on tuo pikkupakastin täällä jo täynnä.
Huomasin kulkiessani, että puolukka jo punersi aurinkoisilla paikoilla. Jos kolme viikkoakin odottelee niin sato saattaa olla korjattavissa.
Meidän äiti oli samanlainen kuin saimaantakan, tykkäsi kovasti marjastaa, ihan kuin olisi elpynyt marjametsässä "ei ollut murhetta minkäänlaista" siellä.
Minun täytyy vielä ennen lähtöä asuinkuntaan poimia punaiset viinimarjat. Ne ovat jo aivan kypsät, mustia saan muualta. Meillä on kotipihalla myös marja-aroniapensas. Sehän on ravintorikas, mutta vähän oudon makuinen syödä. Onko kellään vinkkejä sen käytöstä ? Viiniä kai tekevät jotkut siitä.
Sama kokemus oli mullakin marjastuksesta lapsena: pitkin hampain lähdin metsään, kun äiti lupasi palkinnoksi tehdä mustikkapiirakkaa. Vieläkin muistan sen maun. Meidän lähimetsää hakattiin parikymmentä vuotta sitten ja se toi marjat sinne. Hyvin vähän niitä lapsuudessa olikaan.Ai niin, on meillä muutama marja-aroniapuskakin. Ne on vähän ongelmallisia kun pensaita verottavat myyrät ja jänikset talvisaikaan. Jos ja kun jaksavat vähän marjoja tehdä niin nykyisin rastaat vai varikset vai mitkälie linnut on jo hoksanneet että niitä mustia marjojakin voi syödä. Pensaat on peitettävä jos meinaa että niitä itselle jää. Olen myös kuullut että supikoirat syövät aronian marjoja, alaoksat saattaa tyhjetä alta aikayksikön.
Me on pistetty aronioita mehumaijaan, sopivat oikein hyvin lisäksi esimerkiksi omena/raparperi/marjamehuihin. On joskus pakastettu aronioita seuraavan kesän mehunkeittomarjoiksi, ne kun kypsyvät tosi myöhään. Hilloakin niistä voi tehdä mutta kannattaa tutkia reseptejä; olen joskus saanut maistaa tosi karvaan makuista aroniahilloa, joskus toisen kerran taas oikein hyvää. Itse en tuon ensimmäisen karvaan maistikokemuksen vuoksi ole innostunut aroniahilloa tekemään.
Tyrniäkin viljellään nykyisin melko yleisesti. Ajattelin että käydään jostain tarhalta syksyllä poimimassa, tyrni se vasta ravintorikas marja on. Olen joskus saanut lahjaksi tyrnimarjamehua, ja ainakin tosi hyvä kiisseli siitä tuli.
Asiasta toiseen: ilma on harmahtava, alkaa näemmä kaakkoistuulen mukana levitä Venäjän metsäpalokatkut meille päin... melkein jokavuotinen riesa.- demeter
saimaantaka kirjoitti:
Ai niin, on meillä muutama marja-aroniapuskakin. Ne on vähän ongelmallisia kun pensaita verottavat myyrät ja jänikset talvisaikaan. Jos ja kun jaksavat vähän marjoja tehdä niin nykyisin rastaat vai varikset vai mitkälie linnut on jo hoksanneet että niitä mustia marjojakin voi syödä. Pensaat on peitettävä jos meinaa että niitä itselle jää. Olen myös kuullut että supikoirat syövät aronian marjoja, alaoksat saattaa tyhjetä alta aikayksikön.
Me on pistetty aronioita mehumaijaan, sopivat oikein hyvin lisäksi esimerkiksi omena/raparperi/marjamehuihin. On joskus pakastettu aronioita seuraavan kesän mehunkeittomarjoiksi, ne kun kypsyvät tosi myöhään. Hilloakin niistä voi tehdä mutta kannattaa tutkia reseptejä; olen joskus saanut maistaa tosi karvaan makuista aroniahilloa, joskus toisen kerran taas oikein hyvää. Itse en tuon ensimmäisen karvaan maistikokemuksen vuoksi ole innostunut aroniahilloa tekemään.
Tyrniäkin viljellään nykyisin melko yleisesti. Ajattelin että käydään jostain tarhalta syksyllä poimimassa, tyrni se vasta ravintorikas marja on. Olen joskus saanut lahjaksi tyrnimarjamehua, ja ainakin tosi hyvä kiisseli siitä tuli.
Asiasta toiseen: ilma on harmahtava, alkaa näemmä kaakkoistuulen mukana levitä Venäjän metsäpalokatkut meille päin... melkein jokavuotinen riesa.Kiitos tiedosta saimaantaka - siis aronia. Meidän pihalla näyttää pensas aika hyvältä, eikä meillä ole ollut myyriä. Sen olen kyllä huomannut, että linnutkin tykkää aronioista, mutta en kyllä ole raaskinut verkkojakaan laittaa.
Me ollaan kokeiltu kasvattaa tyrniä pariin otteeseen, mutta se ei menesty. Meidän maalla ilmeisesti myyrät tekivät niistä selvää ja kaupungissa se ei vain ole alkanut kasvaa - tai parihan niitä aina pitää olla, tyttö ja poika.
Edelliskesänä mekin satuttiin käymään Haminassa maastopalojen aikaan ja ilma oli kyllä sakeana savusta. Ihme, etteivät saa paloja kuriin. Jos me ruvettas savustaan niin varmasti tulis naapurista nootti.
Pieni pakastin on kyllä täynnä, mutta kai tästä voi silti lähteä poimimaan vaikka viikonlopun jälkiruokatarpeiksi....
Voi pahus, mustikat onkin lähimaastoista hakusissa. Ilmeisesti siksi että tästä meidän yli ei ole sitten kesäkuun sadepilviä mennyt (koko heinäkuussa satoi vain 5 mm) joten kuivaneet lienevät. Pitää vielä etsiä vähän kauempaa, tämänpäiväinen yritys toi pikkuämpärinpohjallisen, vaihdoin sitten vadelmiin kun uusia kasvustoja löysin ja ovat kypsiä ja meheviä kuin mitkä ihanuudet ikään.
Kun tulin kotiin oli siellä ihanan mellevä mehun tuoksu. Puolisko oli muista askareista tultuaan pistänyt mehumaijan päälle, siihen hillomansikkaa, raparperiä, vähäiset edelliset mustikkani ja ehkä jotain muutakin. Tosi ihanaa mehua tuli, yritän aina muistaa kovasti kiitellä ettei kovasti arvostamani "mehun- ja hillontekopalvelu" vaan tyrehdy ;-)
Se tässä on paha ettei oikein ehdi pyöräillä kun huomennakin kai pitäisi metsään...- demeter
Ikävä kuulla, saimaantaka, että saalis jäi vähäiseksi. Meillä on nyt yhteensä 75 litraa mustikkaa ja viikonlopulla saatan vielä poimia tuolta puolison kotiseudulta, kun sinne ollaan menossa. Meillä on tosiaan näitä tinkiläisiä paljon ja vaihtotalouttakin harrastamme. Meidän puutoimittaja saa meiltä puolukkaa pitkin vuotta ja kasvissyöjä-miniälle kelpaavat kaikki marjat. Siskolle poimin myös.
Olen myös innokas leipuri ja marjapiirakka on minun vakiotuliaiseni kylään mennessä. demeter kirjoitti:
Ikävä kuulla, saimaantaka, että saalis jäi vähäiseksi. Meillä on nyt yhteensä 75 litraa mustikkaa ja viikonlopulla saatan vielä poimia tuolta puolison kotiseudulta, kun sinne ollaan menossa. Meillä on tosiaan näitä tinkiläisiä paljon ja vaihtotalouttakin harrastamme. Meidän puutoimittaja saa meiltä puolukkaa pitkin vuotta ja kasvissyöjä-miniälle kelpaavat kaikki marjat. Siskolle poimin myös.
Olen myös innokas leipuri ja marjapiirakka on minun vakiotuliaiseni kylään mennessä.Kuulin juuri että kyllä täälläkin päin JOSSAIN on mustikoita oikein kunnolla. Pitää varmaan ottaa auto alle ja ajaa vähän kauemmaksi, kosteampiin metsiin. Katsotaan miten käy.
- Pirre*
Tykkään marjastaa, kahtena päivänä olen sangollisen mustikoita pistäytynyt metsästä hakemassa, ja lisää aion vielä käydä. Täällä on nyt paljon mustikkaa.
Nyt tuossa mehustelen viinimarjoja, punaiset ovat jo kypsiä, mustat saa vielä hieman odottaa, lihoa. Syksy on ihanaa aikaa, se syksyinen metsän tuoksu on jotain sanoinkuvaamatonta. Keräsin rasiallisen mustia viinimarjoja kotimökin puskista lähtöaamuna ja tein niistä hyytelöä joka onnistui kyllä mutta minkä kanssa sitä sitten syödään?
Meidän ilta-mieliruoka on lämmitetty juustoleipä ja päälle joko tuoreita marjoja ( vähän sokeria) tai hilloa, vadelma- ja lakkahillo sopivat hienosti. En oikein osaa kuvitella mustaviinimarjahyytelön makua, kokeile mihin se sopii ;-D
Ajattelin että tämänpäiväisestä vadelmasaaliistani tehdään mehua, jotain muuta lisäksi joukkoon vaan, mutta isännyys teki niistäkin hilloa. Jännää tulikin kun siinä on ne alkuun keräämäni vähäiset mustikat seassa, kuin piristyksenä.
Huomenna otetaan eväät ja lähdetään korpimetsiin, josko muutama mustikka löytyisi.- tellenka 12345
Kaiken lihan ja sopii se kanankinn kanssa. Joulukinkku ja mustaviinimarjahyytelö----aah, nam-nam!
Hieno juttu! Kokeilin pahtopaistin kanssa ja ihan hyvää mutta uskon sen tulevan enemmän oikeuksiinsa juuri sianlihan kanssa ja kanaa tarvii kokeilla myös. Kiitos vinkeistä!
- saimaankanava oli hy
Keräsin taidetta 70 luvulla ja postimerkkejä nyt kerään vain muistoja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-201400006171048124h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?102639Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy2222114Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja231933- 721120
Sun ulkonäkö on
Kyllä viehättävä. Kauniit piirteet. Todella sievät. Ja olemus on ihana. Olet tehnyt vaikutuksen.491114Olen niin haaveillut
Sinusta. Ollut hullun rakastunut. Ajatellut kaikkea mitä yhdessä voisimme tehdä. Mutta ei ei yhtään mitään. Usko vaan lo59979Oletko koskaan
Tavannut/tuntenut ihmistä, jonka kanssa vuosisadan rakkaustarina olisi ollut mahdollinen, mutta joku este tuli väliin?77929- 170925
En voi ottaa
Jos ikinä aiot ottaa yhteyttä, niin tee se nyt. On aika, kun todella todella tarvitsisin sinua. Naiselle.43872