Nainen, miksi seurustelet rentun kanssa? Miksi?
Jopa rakastut tuohon pitkätukkaiseen hulttioon.
Pettämään valmiiseen ohikulkijaan.
Rakennusmieheen joka rakentaa vain pilvilinnoja.
Työn vierellä viihtyjään.
Sehän tässä huolestuttaa, niin pirusti huolestuttaa.
Että kuinka meidän kunnon miesten käy?
Jopa rakastut tuohon pitkätukkaiseen hulttioon.
Pettämään valmiiseen ohikulkijaan.
Rakennusmieheen joka rakentaa vain pilvilinnoja.
Työn vierellä viihtyjään.
Sehän tässä huolestuttaa, niin pirusti huolestuttaa.
Että kuinka meidän kunnon miesten käy?
Vastaukset 112
Vanhimmat
Samaa logiikkaa seuraten teidän ns. kunnon miesten käy hyvin. Rakastutte nuoriin ja nätteihin misusiin jotka kynii nuoren naisen logiikalla teidät sitten varattomiksi ja sitten kun me kunnon naiset ollaan jätetty ne renttumiehet ja rocktähdet niin meidän luo on sitten hyvä tulla itkemään pehmeän naisellisia olkapäitämme vasten ja meille kun sitten elämämme ehtoossa taas kelpaavat ns. kunnin miehet, jopa moneen kertaan kynitytkin, paitsi jos terveys on kokonaan romahtanut piikkikorkojen perässä ravatessa niin ei kaikilla ole kutsumusta vanhusten hoitajaksi varsinkin jos on vielä itse maksettava kulut.
Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Terävää tekstiä pehmeiden olkapäiden välistä ja yläpuolelta. Kiitos ettet syyttänyt plagioinnista!
Te tietysti kasvatatte ensin sen pitkän tukan. Kyllä se siitä.
Monellakohan meistä vielä poninhännäksi asti?
Suoraan sanoen, mikään ei ole kyllä surkeamman näköistä kuin tällaisella vanhuuteen kaatuvalla papparaisella pitkä letti, poninhännällä tai ilman. Kohdallani se jäi 60-70-lukujen vaihteeseen, sinne minne nuoruuskin...
(tosin silloin kasvatinkin sitä kolmatta vuotta leikkauttamatta kertaakaan...)
No ainahan hiuksia saa lisää, jos omat ei riitä :) Kyllähän edesmenneellä Juicellakin taisi riittää naisseuraa. Ei tarvinnut olla komea eikä vahvahiuksinen :)
Ei edes kovin seksikäs ollut mielestäni lauluäänensäkään. Blueslaulajat, kypsässä iässä olevat, taitavat saada minut parhaiten laulamalla "tainnoksiin"... Siis, hanki kitara ja laula tarinasi tyttösi ikkunan alla...
Vielä kymmenen vuotta sitten olisin ollut kanssasi eri mieltä.
Eikös tarina kerrokin meillä naisilla olevan usein taipumusta surkimusten hoivaamiseen?
No, kaikki eivät viisastu samaa tahtia. Mullakin on pari hyvää tuttua, samanikäistä, jotka eivät ole sitä vieläkään älynneet.
Kunnon miehet ovat naimisissa, eli kai heille on hyvin/hyvin huonosti käynyt.
eikä miehen kunnollisuus liene pääkarvoista kiinni ole?
Ja kunnon mies ei nimittele toisia uroksia "rentuiksi" tai yleensä miksikään muiksi kuin miehiksi, siispä liekö alkuperäinen kyselijä itsekään "kunnon mies"
Niin taitavat olla, paitsi jos ovat heittäneet sen rentukkansa pihalle. Eivätkä he välttämättä ole ensimmäisenä ottamassa uutta tilalle. Kyllä muistan nuorena että "parhaat vietiin päältä" varhain. En ollut tarpeeksi kilpailuhenkinen, mutta ilman sitä renttua, johon lopulta päädyin, minulla ei olisi yhtään lasta.
Olen elänyt varmasti väärällä planeetalla, koska en muista yhtään sellaista tapausta, että nuorena oltaisiin viety joku paras päältä. Yhden poikaystävän jätin siinä vaiheessa, kun lähdin yliopistoon opiskelemaan. Pelkkä ajatuskin opiskelijaelämän hukkaanheittämisestä olisi masentanut. En ole myöskään katunut tätä, sillä elämä olisi kuitenkin kuljettanut eri teille.
Hyviä tyyppejä löytyy aina, kunhan osaa pitää silmänsä auki :). Muutama ystävä on mennyt naimisiin vanhemmalla iällä. Liitot näyttävät toimivammilta kuin liitot keskimäärin. Johtuu varmasti myös siitä, että ihminen on tehnyt jo sisäiset muutoksensa ennen avioitumista ja tietää, mitä odottaa suhteeltaan.
Oma ystäväpiirini eli kyllä nuoruudessa jatkuvaa muutosta koska ihmiset vakiintuivat ja perustivat perheitä. Nuoruus: Siis välillä 15-35 v.
Saanko esittää tyhmän kysymyksen: Mistä sitä etukäteen voi tietää mitä liitoltaan odottaa? Mitä ylipäätänsä pitää odottaa?
No, omalta kohdalta vastaisin seuraavanlaisesti. Omalta kohdalta tavoittelisin ihmistä, joka aidosti haluaa tehdä samankaltaisia asioita. Ei syntyisi eturistiriitoja ja olisi yhteisiä tavotteita. Kai se on tärkeintä, että katsoo samaan suuntaan?
Minulle parisuhde ei ole ollut tärkein asia elämässäni. Tärkeintä on ollut opiskelu ja mielekkään työn tekeminen. Tätä järjestystä en tässäkään vaiheessa muuttaisi, vaikka alan valinnan myötä kaikki tuntuu menevän välillä pers....lleen.
Tuntuu, että joillekin meriittinä on se, että on päässyt naimisiin. Se olisi tekijä, joka tekisi ihmisestä haluttavan tai kunnollisen. Ihmiset eivät ole yhteismitallisia. Se, mikä kelpaa toiselle, niin ei kelpaa toiselle ratkaisuna. Yritän kai sanoa, että minulla on ollut elämässä monia kertoja mahdollisuus vakiintua, mutta joko elämä tai minä olemme tehneet toisenlaisen ratkaisun :).
En minä oikein osaa mieltää meriittinä sitäkään, että on onnistunut keräämään elämänsä aikana runsaasti eri pituisia suhteita. Siis puhuupa meriittinä mitä vaan koskien ihmissuhteita, pahalta kuulostaa... On sitten meriittinä avioliitto tai villi ja vapaa elämä. Meriitit ovat varmasti ihan muissa asioissa. Minusta työssä tms. voisi olla meriittejä.
Älä nyt.
Onks se oikesti hulttio?
Ja just kun mie niin aattelin että olispas siinä mies mun makuuni.
Tää täytyykin nyt ottaa sitten selville, mutta jos se ei olekaan hulttio.
Sitten tuun ja annan sulle sapiskaa kun tollain alat keksimään satuja.
:)
Luulisin ainakin, ja sinäkö sumentunein silmin otat selvää. Epäilen.
Nyt on mentävä, puolustamaan osuuttani.
Vasta nyt, vuosien jälkeen huomaan kuinka typerää on aloittaa ketju, vaikka tietää joutuvansa lähtemään.
Hmmm, niinhän se on, sumentunein silmin kirjoitan sanoja joita en tunne omakseni.
Ja juuri siksi olen vähentänyt aloitusten tekoa kun on helpompaa vain vastata jo aloitettuihin.
Jää pois aloittajan vastuu.
Omasta puolestani haluaisin sanoa, että urbaalileganda koko satu, mutta olen kuullut, että niinkin voi käydä.
Hyvä, kun sanoit - rakastut -, monikohan rakastaa kovinkaan pitkään, epäilen.
Pitkä- tai pätkätukkainen, siitä tuskin on kiinni kunnollisuus, muilla kuin Simsonilla aikoinaan.
Silti juuri kunnollisuus on se meriitti ihmisessä, joka minulle merkitsee.
Ugh, olen sanani sanonut.
.
Hevilettikö se rentuksi tekee? Epäilen.
Täytyy kertoa salaisuus. Älkää kertoko kenellekään!
Itse haluaisin kumppanikseni nimenomaan viiskymppisen heviletin, jonka ajatuksetkin olisivat sensuuntaisia; keskustelua maailmanmenosta, musiikista ym.
Ei ole vastaan kävellyt:(
Kääntää minunkin pääni, pitkät hiukset miehellä j atäällä missä olen, niitä on paljon ;)))
Upeeta
Hmmm.. eli tarkoittaako tämä sitä, että kaikki Ylläksellä tavattavat pukumiehet jäävät minun arvioitavaksi? Odotan viikonloppua *hykertelee ja hieroo käsiään*.
Kyllä se näin käy, ei ole pukumiesmun mies...paitsi tietyissä tapauksissa....
Sillä kaikki pukumiehetkään ei ole mitä päällepäin näyttää, wirn...
Okei :). Olen luonteeltani konservatiivisempi, joten eturistiriitoja ei tule.
http://www.youtube.com/watch?v=7sVbsqtZXS0&feature=fvwrel
Musta ei oo mikään sen huvittavampaa kuin viiskytplussa mies joka leikkii jotain rocktähteä tai laittaa harvat haituvansa ponnarille niskaan ja ostaa harikan ja nahkavaatteet.... Keski.ikäinen mies on ihan ok sillai niinkun on ja ei tarvi näyttää rentultakaan.
Ootko nähnyt niillä vanhoilla harrikamiehillä useinkaan tyttöä kyydissä? Uskaltaisitko itse mennä kyytiin?
Heidän tyttönsä ovat kotona, ja uskollisina aviomiehinä he eivät peräpenkille muita naisia houkuttele.
*kokemusta on*
No niin varmaan ovatkin. Pitäähän miehellä omiakin harrastuksia olla. Viis siitä mitä muut ajattelevat vanhoista miehistä ja harrikoista
Näin on, ei kannata olla liimautunut toiseen, ainakaan aina. Mies sanoo, että saa tyhjentää päänsä työ- ym. asioista, kun motoroi.
Sallin sen hälle mielelläni. Tosin, enpä edes uskaltaisi kyytiinsä lähteä. En uskaltanut silloin, yli 30 vuotta sittentään, kun tavattiin. Pyöriä oli hällä silloin kaksin kappalein.
Ei ole hänellä lettiä, onneksi päähänsä mahtuu paljon hyvää, muuta.
Olet onnekas.
siis miten tämä keskustelun avaus liittyy mitenkään miesten pitkään lettiin ja ponihäntään tai motoristeihin.
motoristit ovat he sitten vanhempia tai nuorempia ovat ihan kunnon sakkia, vaimoineen lapsineen ja jopa lapsenlapsineen.
Kyllä mie annan kunnon harrikkamiehelle.
http://lirama.net/artist/7050
Tätäkö tarkoitit?
http://lirama.net/artist/7050
Joskus samantyyppisiä mummoja. Mustissa nahkavaateissaan ...joo, antaa olla jokainen tavallaan ja elämä on lyhyt kuin lapsella paita.
Uskaltamisesta...kyllä uskaltaisin mutta en varmasti menisi, koska luultavasti haluaisin kuolla ennemmin kuin että joku näkisi minut harrikkamiehen kyydissä:)
Eivät he minua mitenkään häiritse. Mummot eikä papat. Menisin varmaan kyytiinkin jos joku pyytäs. Saattaisi kyllä pelottaa.
Hyvin teidän kävisi jos vain lähestyisitte naisia ja antaisitte tunteiden palaa! Mikä myytti tuo kirjoittamasi on? Itse sain juuri pakit tavalliselta kivalta mieheltä :( No, jäitä hattuun taas ja elämä yksin jatkuu. Mihinkään renttuun en tunne vetoa mutta kohta nämä vaihtoehdot käy vähiin kun yksinkään ei viitsisi olla ;) Missäs ne rentut oleskelee?
Harrikkamiehet on ihan eriasia. Inhoan niitä moottoripyöriä jotka kuulostaa siltä että olis pakoputki rikki.
Miksi heviletit ja harrikat aina yhdistetään samaan ryhmään?
Eikä kaikki viisikymooisetkään ole mitään Juice Leskisiä.
Huomaatteko, alan puolustella näkemystäni/fantasiaani?
Hevarit ovat ikäänkatsomatta tunteellisia ihmisiä. Kuuleehan sen jo musiikistakin.
Esim.Vähän nuorempaa kastia kyllä...
http://www.youtube.com/watch?v=gH-wsf2JS34
Satavarmasti en menisi rakastua pötkähyttämään renttuun.
Mitä tukan pituuteen tulee, niin se Miten tätä tukkaa kanniskellaan, niin sillä on väliä. Itsevarmasti tepasteleva mies, jolla maahan asti ulottuvat hiukset (no okei himpun verran liioittelen), eikä ajatustaan kuluttele siihen, mitä muut hänestä aateskelevat, niin semmonen on yes-tyyppi.
Minä en vannoisi mitään rakastumiseen liittyvää satavarmasti omalla kohdallani.
En ole laisinkaan semmonen silmänräpäys-rakastuja-tyyppi. Tarvitsen aikaa tutustuakseni uuteen ihmiseen. Elikkä satavarmasti en rakastuisi kehenkään renttuun. Jokaisella kaiketi on oma mielikuva, mikä se renttu on, mutta sanotaan nyt vaikka niin, että en rakastuisi ikuna lorvijatyyppiin, joka ei hoitaisi kunnolla työtään, kantaisi selkä vääränä olutta kaupasta kotio, olisi epäsiisti, eikä harrastaisi minkäänlaista liikunta.
Saatan harkita rakastumista sen jälkeen, kun annan miehelle paperin täytettäväksi, jossa pitkä pötkö erilaisia kysymyksiä ja jos hän vastaa niihin 90%:sti oikein, niin sitten alan harkitsemisprosessin. Heh hee..:)
Minä en menisi vannomaan mitään edes omasta tyypistäni. Romanttinen haaveilija olen varmasti. Elämä on tuonut eteeni monenlaisia yllätyksiä. En minäkään tuohon kuvailemaasi tyyppiin ihastuisi. Siitä olen minäkin aivan varma.
Vakavasti: Sekunnin murto-osa on joskus kääntänyt maailmani ylösalaisin. Nuorena romantikkona luulin sen merkitsevän jotain. Se silmänräpäys muutti koko elämäni, vaikka vastapuoli oli vain valtavan hämmästynyt häntä kohtaan tuntemistani tunteista, kun viimein uskalsin niistä kertoa.
Vanhana romantikkona ymmärsin jo pitää oman silmänräpäykseni omana tietonani, koska tiesin että vastapuoli olisi ollut valtavan hämmästynyt tunteistani, jotka olivat aivan ikioma ongelmani ja muihinkaan omiin ongelmiini en halunnut sotkea silloin ainakaan minkään silmänräpäysrakastumisen kohdetta. Sitähän haluaa rakastamilleen ihmisille vain hyvää... Suunta oli kyllä elämässäni senjälkeenkin selvä, vaikka ...
Kuinka vähän tiedän, kuinka vähän ymmärrän... ehkä päädyn sittenkin siihen harrikkamieheen :) tai vanhaan pelimieheen :)
ps. lainaisitko minulle sitä 100 kohdan kyselylomaketta, kun joskus tulee tarvis?
Niin, minä tarkoitinkin vain ja ainoastaan semmosia tyyppejä, joita kuvailin tos edellises viestis. Muut miehet sitten kattotahan yks kerrallaan tarkemmalla syynillä:)
Olen pannut merkille, että kysymyslista vaihtelee vuosien saatossa. Alussa tartti miettiä, että passaakos toi , toi, toi, toi tai toi lasteni isäksi. Onko perheenisä tyyppiä ja onko se passeli aviomieheksi minulle, joka välillä hyppelehdin seinille ja välillä tahdon ihastuttavia hellyyden osoituksia, pikku ylläreillä höystettynä.
Nyt en tahtoisi listaan tällätä kysymyksiä meidän yhteisistä tulevista lapsista(heh), vaikka kenties jonkun lapsentekokysymyksen sinne vahingossa tälläisisinkin:)
Jokaisella taitaa olla ne omat jutut, jotka ovat tärkeitä, jos kumppania etsii.
Nyt en listoja värkkäile, kun en ole sillä tuulella, että alkaisin mielelläni seurustelemaan. Mutta JOS kompastun pitkään(mut ei heinäseiväs-ohueen) komiaan mieheen, joka saa mieleni sopukan värähtämään, niin en ala vannoskelemaan, ettenkö jollakin tavalla kääntäisi katsettani hänen puoleensa ja jos tuntuu, että tekis mieli alkaa jodlaamaan, niin sitten voisin kyhätä jonkun kysymyslistan hänelle:)
Mutta nyt meen hammaspesulle ja pujahdan sänkyyn hetkeksi lukemaan. Aamulla aikainen herätys, loppupakkaukset ja muutaman päivän reissulle.
Hyvät yöt.
Ketjua lukematta vastaan huumorilla jossa tietty on jotain tottakin. :
AH!
hän ottaa minut huomioon,
silittää tukkaa,
kainaloinen....
Ja tärkeää :
Mikä pano !!!
;))
Minä taas en satavarmasti uskalla enää edes sanoa mitään. Minua varmaan rangaistaan vielä ylpeydestäni ja rakastun korviani myöten johonkin kulahtaneeseen hells angeliin. Ja sitten ostan mustat kuteet ja blondeeraan harmaat hapseni ja laitan jotain kuskytluvun musaa ja siirryn uuteen nuoruuteen. Siihen mistä ei enää toivuta.
Palatakseni vielä hetkiseksi aiheeseen: tää asetelma on jotenkin kyseenalainen. Naiset ovat perinteellisesti "rakastuneet" juuri sellaisiin kunnonmiehiin jotka huolehtivat perheen toimeentulosta. Toisaalta taas kaikki maailman marjat ovat aina välillä hurahtaneet näihin shemeikkoihin jotka puhuvat käärmeenkielellä ja katselevat tulisilmin. Biologia vs. vietit.
Jos se että naiset rakastuvat renttuihin on ns. urbaani legenda (en ole mitenkään varma asiasta) niin se on erittäin vanha sellainen. Seuraava kysymys: miten määrittelet rentun? Mikä tekee miehestä rentun?
Juuri noin minäkin uskoisin siinä käyvän :)
Nooo, eikös tuohon ole itsestään selvä vastaus että sellainen mies joka on onnistunut pokaamaan naisen huoltajakseen...
Se menee noin ainoastaan alkuvaiheessa. Rentut kuolee nuorina ja kunnonnaiset sitten elävät ykain ja muistelevat rakasta renttuaan siihen saakka kun kunnonmiehet ovat vaihdelleet rentukoitaan aina nuorempaan ja sitten loppusuoralla tarvitsevat käden joka sitä kiikkustuolia liikuttaa.
Tai sitten päinvästoin.
Ei kun vanha vitsi sanoo että sen käden jolla on parkinsonin tauti...
(en taida selittää enempää, mutta asian tuntevat tietävät)
Kaikki suurimmat ketkut ovat omasta
mielestään kunnon miehiä.
Siksi vankilat ovat täynnä syyttömiä.
Minäpä täräytän tässä härskin kysymyksen: Jos ne rentut ovat vielä luolamiehen asteella ja älyävät kunnon naisen puutteen?
Tein sen kysymyksen tuolla aiemmin. Toisella tavalla ilmaistuna.
Hmm........
;DD
Miksi oletat että ne "puutteet" ovat kunnon naisen? Jospa ne ovat rentun? Ja hän olettaa kunnon naisen olevan helppo uhri? Entäs jo sekä kunnon mies että renttu ovat kunnon naisen uhreja?
Jospa vain vakka kantensa valitsee ;)
Voin olla kuvaannollisesti sinisilmäinen, mutta en usko, että mua ois koskan petetty..
Saa nauraa :D
no missä te kunnon miehet olette piilossa, kun teitä ei näy missään.
juuri ne rentut ja sorsan nokkimat osmänkäät ovat tyrkyllä, ja niitä en huoli petikumppaniksi, koska ne haisevatkin.
Jos olet kunnon mies kirjoita ihmeessä, koska te olette sukupuuttoon kuoleva ihmislaji
Hyvin käy kaltaistesi eli säilytätte vapautenne ja elämänne on kaikin puolin antoisampaa. Ei ole kuule helppoa rentun elämä.
Kippis vapaudelle ja uusille tuulille!
Kuinka te kunnon miehet suhtaudutte niihin kunnottomiin kavereihinne jotka naureskelevat ja kehuvat naisilla.
Naureskeletteko mukana vai pistättekö nää kehujat kuriin?
Taitaa tää sexykultturi sekoittaa misten päät.
Miehillehän se on kaikki myyty. Illuusio naisesta. Heh.
Ymmärtäväisesti.
Ja sitten vähän sitä vilosohviaa..
Ihmiset, törmätessään heille vieraaseen elämäntapaan, sanovat, minä kyllä en....
Kamalaa....voi hirvee miltä nuo näyttää
miten nuo kehtaa...minusta tuo on naurettavaa...
Panee se miettimään, miten voi sanoa jotain toisen elämäntavasta ja elämänfilosofiasta, jollei sitä edes tunne.
Se saa miettimään miten paljon ihmiset sulkevat elämästään pois hienoja kokemuksia, pelkkien ennakkoluulojen ja -asenteiden vuoksi..
Mitä se kertoo sanojasta itsestään, paljon enemmän uin kohteesta..
Ja kuinka tyhjäksi se jättää kuuntelijan mielen...
Minusta jo kun sanoo "minä en kyllä"... tulee mieleeni, että se onkin sen ihmisen salainen haave...
En halua koskaan sanoa ei koskaan, kun niistä "ei koskaan"-jutuista tuppaa kuitenkin tulemaan sellaisia itseään toteuttavia ennusteita :)
Tässä aloituksessa mietin sitä, pitääkö yleensä ikäiseni seurustella? Voisiko elämästä saada enemmän irti sinkkuna? Miksi toistetaan samaa kaavaa alle parikymppisestä lähtien? Jatkuuko nämä kaavat kuolemaan asti?
Tiedän Verditin aloittaneen keskustelun ketunhäntä kainalossa tai ainakin arvelisin näin. Tuo kunnon mies ei kuullosta hänen sanavarastoltaan. Käsitteenä on sen verran kulunut ja käsite, joka lopulta ei tarkoita mitään. Olikohan se Pupupuskasta vai kuka määritteli samoin kuin minä kunnollinen = tylsä.
Tarkoitus laittaa anjaniinan vastauksen alle.
Nää menee näin ja anjaniinalle vastasitkin.
Tässä on sitten sen ketun häntä, laulettuna:
http://www.youtube.com/watch?v=N_kYHp1rWQc&feature=related
En minä ainakaan tätä ihan tosissani ottanut.
Voi se ollanoinkin.....
Kohteliaana ihmisenä vastasin Verdiitille, vaikka ajatus tulikin ketjun muista kirjoituksisat, kenties.
Miksi pitää jotain.
Milloin ihmiset oppii että pitää tehdä, niinkuin tuntuu itsestä hyvälle.
Tämä yhteiskunta asettaa monenlaista normia täytettäväksi, vain rotta (sieluton mieletön laumasielu ;) juoksee niiden perässä ja yrittää täyttää muiden odotukset ;)))
Miksi ihmiset ovat niin arkoja luottamaan omaan arvostelukykyynsä, siitä mitä pitää ja mitä ei?
Onhan jokaisella oma omatuntokin?
Käys katsoon, pari muikeeta videoo tän aamun koettelemuksista siellä muualla ;)
Laittaa kuitenkin aloituksena ajattelemaan :). Inhoan jo tuota käsitettä kunnollinen, kun niin moni väittää olevansa sitä, mutta monilla muilla määreillä pysyisin yksilöstä kaukana.
Rottana on hyvä olla.. Ei huolet paina, ei rasitu polla.. Eikö se mennyt noin?
Lopetin juoksemisen, kun tajusin ajan rajallisuuden ja kuinka stressaantunut olin ihan turhista asioista. Nyt yritän keskittyä siihen, joka vie eteenpäin :). Huomasin, kuinka ajatus suhteesta perustuu aika paljon romantisoituihin kuviin. Eli suhteen pitäisi antaa kummallekin osapuolelle enemmän kuin yksin oleminen. Sellaisten ihmisten törmääminen vastaa aika suurta lottovoittoa.
Käyn katsomassa, kunhan nettiyhteys ei töki. Se on tämän mokkulan hankalia puolia.
Kai tästä pitää mennä nukkumaan. Kauniita unia kaikille, myös ketjun aloittajalle Verditille.
En minäkään sitä käsitettä ymmärrä. Ne varmaan, jotka eniten mainostavat kunnollisuuttaan, oikeesti vähiten ovat sitä.
Joo, ehkä olis, ei vaan sovi tyyliin.Niinkuis sanot, rotta stressaantuu kun tuhlaa aikansa epäolennaiseen ;)
Mut tuosta mieskeskustelusta, miksi sanotaan naista joka osaa ottaa rentusta kaiken hyvän irti ja jatkaa matkaa.
Miks naiset on muka aina uhreja? Jos kerran äijät pelaa, niin miks naiset ei pelais...
Ai hitsi kun hienoja yleistyksiä?
Tai sitten rentuiksi kutsutaan "kunnollisten" toimesta niitä, joilla on valinnanvaraa ja eivät tyydy "kunnolliseen" :). Elämässä ei myös kaiken pidä olla niin vakavaa, kuten kirjoitit. Luulen, että moni rakastaa uhrina olemista ja odottaa pelastavaa prinssiä tai prinsessaa.. Kyllä sadut on luettu hyvin lapsuudessa ;), jopa miespuoliset.
Toivottavasti käy hyvin. Naiset rakastuvat renttuihin, koska niillä on pilkettä silmäkulmassa. Sitä jotain, tai niin me luullaan. Tai onhan sitä oikeasti, jotain joka vetoaa. Naiset haluavat yhdistelmän renttua ja kunnon miestä, aivan kuten miehet haluavat neitsyen ja huoran välimaastosta naisen, jonka voi esitellä perheelleen. Vähän rentahtava mies on hyvin seksikäs, mutta samalla hänen pitäisi olla jämerä perheen elättäjä. Ei pitäisi olla vaikea yhdistelmä, en ymmärrä miksi miehet valittavat.
No entinen meno jatkuu.
Tutkimusten mukaan naiset avioituvat 'kunnon miesten' (joku tuossa ylempänä sanoikin että = tylsien) kanssa, mutta tekevät sitten lapset syrjähyppyinä niiden renttujen kanssa.
Ns reilu peli heidän kannaltaan, saa nauttia hauskasta seurasta ja hyvistä tuloista.
Onko se sitten naisten vika jos kunnon miehet käyttävät kaiken energiansa toimeentulon ja elintason hankkimiseen eivätkä enää jaksa iltaisin ajatellakaan lasten tekoa saati muuta kuhertelua ja naapurin rentulla on kaikki aika käytettävissä kuherteluun ja lasten tekoon.
Oman tutkimukseni mukaan nämä kunnon miehet saatuaan lapset aikuisiksi ja mitään tekemättömän vaimon pihalle, eivät enää halua sitoutua, mutta ovat oppineet jo nauttimaan rahoistaan ja kaikesta mitä rahalla saa, vaikka sitten harrikoista. Me ei sitten suotas sitä heille vieläkään? Tämmösiäkö me naiset ollaan? Häpeän puolestamme.
Hei pupu huuhkaja. Ei kait vuonna 2011 ole enää juurikaan naisia joilla itsellään ei olisi ansiotyötä. Ja jos naisen ansiotyöstä tienaama raha ei miellytä sitä kunnon miestä niin eikö olisi parempi kunnon miehen mennä vaikka vappumarssiin ja laittaa iso plakaatti textillä: Me kunnon miehet vaaadimme kunnon vaimoillemme kunnon palkan jotta saisimme hieman rentustella. :)
Eipä ole, mutta ei niiden naisten määrä ole vähentynyt yhtään jotka haluaisivat mieluummin olla naimisissa rikkaan kuin köyhän kanssa.
Esimerkiksi voisin ottaa moniakin tuntemiani tapauksia, vaikkapa yksikin joka ensin oli kimpassa opiskelijan kanssa (rahaton), sitten vaihtoi myyjään (sai palkkaa), sitten rakennusmieheen (sai isompaa palkkaa), sitten diplomaattiin (sai isoa palkkaa ja pääsi ulkomaille, lopetti omat hommat ja siirtyi 'edustamaan') ja sitten ikääntyneeseen suurliikemieheen (rahaa kuin roskaa). Joka ero oli vain loikka isompiin vankkureihin (ja on itse myöntänyt että raha on naitava jos tilaisuus tulee).
Mimmosissa piireissä sinä oikein liikuskelet ? ;)
Täytyi kait tällä esimerkkitapauksellasi olla sitä jotakin (esim olla rentukka) tai sitten ulkoiset avut jotain aivan extraa, kun eihän rikkaat miehet tavallista persjalkasta neitosta ottais völjyynsä ja elätettäväksi
Lieköhän niitä rikkaita miehiä niin montakaan tosielämässä ,kaikkihan nykyään ostetaan velaksi.
Tarkennan vähän tuota "mitään tekemätön". En tarkoittanut etteikö nainen voi olla töissä vaan että naisesta ei ole miehelle mitään iloa. Miehellä on pelkkiä velvollisuuksia naista kohtaan. Sitten joku kehtaa säälivästi hymyillä, kun mies vanhoilla päivillään ostaa kalliin moottoripyörän ja toteuttaa haaveensa tehdä jotain sellaista, mikä on vain ja ainoastaan hänen oma juttunsa eikä kenenkään naisen sanelema juttu.
Sama pätee myös miehiin. Todella herkästi udellaan toisen varallisuutta ja lasketaan omien unelmien toteutusta myös toisen rahojen varaan. Onneksi olen suhteellisen köyhä, joten minut kannattaa kiertää kaukaa ;). Niillä omilla vähäisillä rahoilla toteutan omia unelmia ja olen valmis jopa kituuttelemaan saavuttaakseni ne.
Muuten diplomaateilla on aika pienet palkat, vaikka sisältää muita etuja.
Monissa asioissa olen kanssasi samoilla linjoilla :). Hyvä, kun ihmiset toteuttavat unelmiaan, niin kauan kuin se on mahdollista. Pahinta, mitä tiedän, ovat katkeroituneet ihmiset.
Niinpä.
Olen ollut huomaavinani, ettei meidän ikäisillä tosi-rentuilla ole mitään mahiksia. Ovat joko hautausmaalla kaksi metriä multaa päällä tai muuten niin vaivaisia ja omien elämäntapojensa loppuun kuluttamia, että hohto heidän kanssaan seurustelusta olisi kaukana. Olen kyllä kuullut monen haluavan viettää lyhyen ja hauskan elämän. Nyt se hauska elämä siten monella on saavuttanut päätepisteensä.
Nuorena sitä ei vielä tiennyt kestä tulee isona renttu ja kestä ei.
Tämän tapauksen perusteella voit siis sanoa että hyväksikäyttävien naisten määrä ei ole ainakaan vähentynyt? Kovin tieteellistä ja varmasti täyttä faktaa....
(vai olisiko se sittenkin niin että me kaikki puhutaan markkinoista sen mukaan miten meillä niissä meni)
Ei mutta käytös on tavanomaista ja sille on selityksensä ihan tuolta eläimellisestä historiastamme. Yhdeksän kymmenestä eläinlajista on sitä sorttia missä naaras valitsee aina sen isoimman tai vahvimman uroksen, heti kun isompi löytyy, naaras kiilaa sen kylkeen. Ei sitä tämmöinen karvattoman apinan pintasivistyneisyys ole miksikään muuttanut, sanat ovat sanoja, teot entiset...
No siihen tulokseen taisi tuokin tulla...
No, oma elintasoni nousi kohisten eron jälkeen, vaikka kersa luonani aikaansa viettikin (omasta tahdostaan ilman mitään elatusapuja) ja vaikka palkka töistä mieluummin laski kuin nousi joten siinä mielessä puhun markkinoista omiin kokemuksiini viitaten. Ne väittävät ettei naisia tappiollisempaa investointia ole.
No, lapset on kuitenkin jotenkin tehtävä mutta niistäkin tulee mitä tulee, yleensä pettymyksiä ainakin isän kannalta nähtynä...
Oma rapaukseni on taas täysin päinvastainen mikä taas todistaa sen että meillä on oltava enemmän todistusaineistoa ennenkuin vedämme mitään johtopäätöksiä. Mieheni tapasi kehua suvulleen ja kavereilleen miten HYVÄ sijoitus eurooppalainen vaimo on:teemme työtä ja ansaitsemme oman elatuksemme, olemme säästäväisiä ja osaamme laittaa vielä ruokaakin :)
Mutta oleks varma, että se nainen aina hyötyy rikkaasta miehestä?
Minä en oikein usko et joka äijä päästää pitkäkyntisen (tässä tapauksessa naisen) rahapussilleen.
Sillä naiselllahan pitää myös olla myyntivaltti.
Usein se on upea ulkonäkö, sillä miehelle jolla pitää olla uusimmat lelut pitää olla myös jotain näyteltävää naisessaan.
Miesten kilpailuhan keskenään perustuu tähän "mullaon uusimmat ja komeimmat lelut" syndroomaan.
Mä olen aina sanonut et tyhmät miehet yrittää tehdä vaikutuksen rahalla, koska se on se helppo tie.
On huomattavasti vaikeampaa yrittäää tehdä naiseen vaikutusta muilla hyvillä puolillaan?
Siksipä mies joka kehuu rahoillaan on minusta ensialkuun ainakin hyvinkin epäilyttävä...
Eli tyhmät menee sieltä mistä aita on matalin...
Bisneksessä on aina riskinsä, ei mikään varmaa ole. Mutta varmempaa on yrittää hyötyä rikkaasta kuin köyhästä.
Totta kai ne ovat kauniita ne naiset, se on heidän pääomansa ja sitä he keskittyvät hoitamaan. Jos olet missin näköinen, peruskoulukin riittää huippuelintasoon kun korttinsa oikein käyttää.
Näinpä se menee.
Sitä voi vain sivusta seurata katseella ja sanoa, elämä on!
Ja sitten lähteä sille omalle syrjäpolulleen...
Ketjua lukematta (onpa suosittu!) sanon että rentuilla on se pilke silmäkulmassa, lupaus jostain. Tuntee olevansa nainen jonka apinamies vie metsään, luolaan, vieköön ihan minne tahansa kun vaan vie. Ei siinä muuta ole, pohjimmiltaan, vain se lupaus.
Ups. En tosiaan lukenut ketjua kun olin näköjään jo kerran vastannut. Mutta joka tapauksessa näin se on. Rentuissa on jotain joka vetoaa siihen mitä naiset ja miehet joskus evoluution alussa olivat. Vaikka monessa asiassa tasa-arvo on - naisten onneksi - mennyt hienosti eteenpäin, se ei ikinä voi muuttaa sitä tosiasiaa että suhteessa mies on viejä ja nainen haluaa että hänet viedään.
Ei aina :). Kyllä kannatan kumppanuutta. Liian monesti joku ääliö on kuvitellut, että olen vietävissä. Siitäköhän nuo harmaat hiukset ovat syntyneet? Niiden värjäyttäminen tulee kalliiksi *mutisee*.
Ehkä nuo rentut antavat enemmän vapaata hengittämistilaa ja eivät elä toisen kautta. Ehkä yksi syy heidän suosioonsa on tämä.
Myös vaikeasti vietävä mutta erinomainen askelten yhteen soinnuttaja aina kun ei ole tanssimisesta kysymys
pupuselle:
tarkoititko minua että joku hymyilee säälivästi vanhalle joka ostaa kalliin moottoripyörän?
Puollan täysin unelmien toteuttamista ja oman tähden seuraamista: joissakin ääritapauksissa näissä unelmien epätoivoisissa toteuttajissa on vain ripaus pateettisuutta.
No hymyiletkö sinä sitten säälivästi näille vanhoille motoristeille? Minä kun luulin, että kun tutustuisit paremmin johonkuhun unelmiensa toteuttajaan, päätyisit kuitenkin sinne uuteen nuoruuteen, mistä ei ole paluuta.
Riippuu vanhasta motoristista. Joillekin hymyilen säälivästi, joillekin ei. Siitä uudesta nuoruudesta: mammakin on edennyt ihan babyasteelle saakka. Kyllä minua vähän pelottaa katsella ja ajatella että joskus istuisi siinä samassa keinussa kahden muun mummon kaa pää viereisellä olkapäällä ja leikkisi että nukkuu.
Jaha. Se on sitten seuraava aste vasta, kun nukke sylissä kuljetaan pitkin "hoivakodin" käytävää ja kysellään, missä äiti on. Ollaankin palattu siinä vaiheessa tosi nuoriksi.
Tutkimusten mukaan pisimmälle pääsevät tunnollisesti koulunsa käyneet ja työnsä hoitaneet "tylsät". Eivät rentut. Tässä iässä mielestäni kelpaa olla kunnon mies, joka on hoitanut asiansa ja itsensä hyvin eikä mitkään rentut enää kiinnosta. Sanoit saman paremmin tuolla ylempänä.
Whadda :D!
Ei kai kukaan hullu enää viisikympisenä "rakastu" ? Kyllä tähän ikään pitäisi jo ymmärtää paremmin, suhteet kumppanuutena tai vaikka kepeänä buddyismina ;D
Rakastuu, ihan oikeasti, silmänräpäys se vain oli ja minä kun vannoin ja vakuutin. EI koskaan . Neljä vuotta plus viisikymppinen on rakastanut, milloin enemmän ja milloin lievemmin, mutta RAKASTUNUT!
KUMMALISTA MITEN 60 PALSTAN IHMISET KÄY TÄÄLLÄ MOLLAMASSA KIRJOITTAJIA MUTTA YKSI TOISENSA JÄLKEEN LUIKKII TÄNNE VALENIMEN TURVIN.
TERVE kORPIKIRJAILIJA
Olen tullut sihen tulokseen että ketä edes kiinnostaa liian kunnollinen ihminen?
Eikö se tunnu aika tylsältä?
Ääripää sama juttu.
Pienet särmät herättää enemmän ainakin tämän tytön mielenkiinnon, olkoon kyse naisesta tai miehestä.
No, sinusta en tiedä, minua kyllä kiinnostaa.
Ei tulisi mielen viereenkään alkaa elättämään jotain kännäävää renttua kodissani.
Ihmisyys on rehellisyyttä ja kunnollisuutta.
Elättisiat menkööt menojaan.
.
Sitä kännäävää , tai esim pelihimoista renttua juuri tarkoitin sillä ääripäällä.
Kunnollinen on kai sen rentun ja liian kunnollisen välimuoto.
Liian kunnollisella tarkoitan tietynlaista liikakilttiyttä ja "mammanpoika"maisuutta.
Olisiko parempi määritelmä, nynny.
Ei minusta kunnollisuus ole synonyymi millekään mamman esiliinan nauhoista kiinni pitävälle Kalle Armas Johanssonille.
Kunnollisuus on minusta rehellisyyttä, sanojensa takana pysymistä.
Mutta, kaikillehan löytyy tykkääjänsä, onneksi, kai.
.
Aivan. Näinhän se on.
Huh! Onhan pitkä juttu..En kyllä lue kaikkia kommentteja.
Huoli pois,sillä "renttu" tai maalari-rokkari vain käyttää tilaisuuden hyväkseen,kun huomaa että äidilliset vaistot heräävät kun paita paskanen ja vanhan viinan sekä valkosipulin haju kirvelee silmiä.
Renttua yritetään laitaa kuntoon,korjata,auttaa,parantaa..Mutta parin vuoden jälkeen on pakko luovuttaa,vailla tuloksia.
Mutta todellisuudessa renttu on hauska,rento,eikä nipota pikku asioista ja arvostaa naistaan yli kaiken,tai melkein kaiken,sillä kun menojalkaa kutiaa hän hyppää saappaisiin ja poistuu roskapussin vienti reissulla.
Hän tulee tietysti takasin katuvana ja nöyränä,sulattaen naisen sydämmen uudelleen ja uudelleen..
Ei rentut sinänsä ole pahoja ihmisiä,oli sitten pitkä tukka tai ei.
Sanoin kiusallaan pitkistä hiuksista,kun en itse voi sietää parturin pakolaisia..
Joo,joo,oli jeesuksella pitkä letti,mutta ei silloin ollut partureitakaan niin paljon kuin nykyään:)
Kaiken tämän vuoksi yritä seilata rentun ja kunnollisen miehen väli-maastossa,erottumatta massasta,niin josku voin vielä nähdä majavan:)
Hienoja puheenvuoroja on poikinut tämä Hyypän teksti. Viksua väkeä,
pakko tunnustaa. Miten minusta tuntuu ettei kovinkaan moni tunnistanut
tekstiä, vaikka muutin sitä nmahdollisimman vähän. Mutta, mutta todella
kivaa luettavaa, erityisesti mieltäni lämmitti erään kirjoittajan herkkä ja oikeaanosunut luonnehdinta ristiriidasta tekstin ja kirjoittajan välillä. Kumma ettei rl-Meriläinen reagoinut musiikillaan:) Kyllä hän tämän tunnisti!
Lainaakohan tuo "mitäkä mies" Pertsa Reposelta"?
http://lirama.net/artist/7050
jos Pertsa Reponen on pankin johtaja,voisin lainata..Epäilen että hän on jonkin sortin kijoittaja,mutta en tiedä kun en lue kirjoja,en katso tv;tä. Jostain kumman syystä ei kiinosta.
Voin vilpittömästi kertoa että en "lainaa" koskaan keneltäkään,mutta korviin tulleet jutut joskus voi pulpahtaa teksteihin ja vielä täysin tiedostamatta.
Kirjoitin tuon elämän kokemusten perusteella.Lueskelin useampia näistä ja totesin että mielipiteitä on..
Jaa,olis mun pitäny tietää tää laulujen tekijä ja käsikirjoittaja..Kävin tutustumassa wikipediassa.Paljon on mies saanut aikaan:)
Olen myöskin jossain elämäni vaiheessa saanut seurata kuinka, sanojesi mukaan "renttua yritetään laittaa kuntoon, korjata , parantaa", ja niinhän siinä kävi kuin kertomuksessakin. (jopa hampaat nainen hoidatti kuntoon).
Kirka laulaa *Varrella virran* luonnonsujelulaulussaan, Pertsa Reposen sanoin,
"mä majavaa voi nähdä en"
Siitä viitaus Reposeen, ei sen vakavampaa.
...eivät taida puhua samasta majavasta...
Lasse Lehtinen on kirjoittanut: Yhä useampi kiltti mies huomaa tulleensa hyljätyksi kovemman kundin vuoksi vain vanhat naiset hyväksyvät nössönkin.
Eräs nuori nainen totesi: Naista ei ole luotu ymmärrettäväksi. On ajan hukkaa ymmärtää naista
Tässähän näitä pitkätukkia, poninhännällä ja ilman. http://www.youtube.com/watch?v=GGtKxbu7vLI&feature=related
Eihän toi tukka miestä pahenna.
Kunnon tosirentut ovat valitettavan vähissä, jo lähes sukupuuttoon kuolleet.
Kunnon nykymiehet pyykkäävät ja silittävät omat vaatteensa, vievät lapsia tarhaan ja muistavat hakeakin ne sieltä, laittavat ruokaa ja siivoavat myös jäljet, pissaavat istuen eivätkä jätä rengasta ylös, laittavat wc-paperirullan hylsyt roskakoriin, laittavat omat astiansa tiskikoneeseen ja syömättä jääneet ruuat jääkaaappiin, vievät itse tyhjät pullot ja tölkit kauppaan, pihtaavat, eivät korjaa moottoreita keittiön tai olohuoneen pöydällä, etc...etc...
Miten meidän kunnon naisten käy, mihin meitä enää tarvitaan, pitäisikö ryhtyä rentuksi?