Kovasti vaihtelee hinnat, vaikka tuote on ihan sama. Mitä kalliimmasta ostoksesta on kysymys, sitä suurempia hintaeroja on. Kannattaa siis veratailla ensin ennenkuin ostaa.
Hintaeroihin vaikuttaa tietysti moni asia, mutta välillä pistää ihmettelemään. Pakkausten koot ovat hiljalleen kasvaneet ja kuten Lorena* tuolla sanoi varsinkin yksineläjälle harmiksi.
Ei se kuitenkaan aina halvemmaksi tule, vaikka pitäisi. Esimerkkinä mainitsen Fairy-astianpesuaineen. Sitä on myynnissä kahden kokoisissa pulloissa. Sitä minä vaan ihmettelen, että isossa pullossa aineen litrahinta on selvästi korkeampi.
Joku voi valita sen ison kun kuvittelee sen tulevan edullisemmaksi.
Hintaeroihin vaikuttaa tietysti moni asia, mutta välillä pistää ihmettelemään. Pakkausten koot ovat hiljalleen kasvaneet ja kuten Lorena* tuolla sanoi varsinkin yksineläjälle harmiksi.
Ei se kuitenkaan aina halvemmaksi tule, vaikka pitäisi. Esimerkkinä mainitsen Fairy-astianpesuaineen. Sitä on myynnissä kahden kokoisissa pulloissa. Sitä minä vaan ihmettelen, että isossa pullossa aineen litrahinta on selvästi korkeampi.
Joku voi valita sen ison kun kuvittelee sen tulevan edullisemmaksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos siinä on sitruunaa mukana ?
Pisti miettimään että mikäästakia se isopullo on kalliimpaa. Mutta sitten hoksasin,Kun se aine tulee pikkupulloon on sitä jäteroskaa sitten enemmän ,ja kuluttajahan maksaa kaikesta ,sehän on varmaa.
Mutta itse en katsele paljoo hintoja ,otan sen mikä on kulloinkin parasta .
Olen aina ihmetellyt, kun jotkut joskus keräsivät niitä kuponkia ja sitten menivät niidenparässä,joskus varmaankin matkoissa meni se hyöty hukkaan.
Hinnoista puheenollen. Pohjois-Atlannilta pyydetyn, sokerisuolatun sillin hinta näyttää nousevan 1€/kg joka vuosi.
Kummastuttaa kun mm. K-kaupan ketju pystyy myymään ns. sisäänheitto tuotteena Norjan kassilohta 5€ kg.
Sillistä kelpuutan ainoastaan Vesta-sillin.
Onkos ikävellojen joukossa muita, jotka muistavat Saukon sillin.
Me saimme rymättyläläisiltä sukulaislta aina uutta Saukon silliä, sitä jo sillilaivassa perattua ja tynnyreissä sokerisuolattua silliä.
Se oli herkkua. Sillistä lähti nahka helposti yhdellä vetäisyllä ja alta paljastui rasvaa tihkuva pehmeä sillin liha. Siinä oli miellyttävä haju eikä vatsassa ollut mustia sisälmyksiä. Nykyään kalat perataan vasta maissa.
Kyllä tuli ikävä entisiä Saukon sillejä yrittäessäni maistella vakuumipakattua Boy-silliä taannoin.
Suolarajoituksen takia onneksi silli harvoin kuuluu ruokavaliooni.
Toki muistan, en osta minäkään niitä Oy Boy sillejä vakumissa.
Viimeisen kerran sain Saukonsilliä joskus 1985 luvulla jos muistan oikein Sipoossa.
Lihakaupan pitäjä rouva oli kotoisin Turusta, kalastajan tytär,
ja erittäin tarkaa niin suolasilakan kuin sillin laadusta!
Silli oli silloin niin tuoresuolattua, että loheen en olisi vaihtanut!
Juuri joulun alla saimme sitä, hänellä oli lähteensä mistä tilasi. Sääli, ettei sama metodi saanut jatkua laadun kannalta:)
Eilen tuli Turun Kesä aiheesta juttua juuri Saukon sillin vaiheista. Varmaan löytyy Yle-areenan sivuilta.
ihmettelin, miksi pieneltä Suomen kalastajilta evättiin pyyntioikeus Islannin silliin. Liika suolaisuuden voi liottaa mäkeen. Ostan tuota silliä kiloittain.
Tehän tuon tiedätte, te perheenemännät, ainakin entiset.
Aivan uskomattomin keinoin tuota hintaa piilottetaan.
Kauppaketjujen välilläkin on suuria eroja, kuitenkin vähän puoleen ja toiseen.