SATU = Sadulle vai Satulle?
LUUKAS = Luukkaalle vai Luukakselle?
VELI = Veljelle vai Velille?
TUOMAS = Tuomaalle vai Tuomakselle?
Satun nimi on Satu eikä Sadu,
Luukas ei ole Luuka eikä Tuomas Tuoma
samoin tuo Veli-nimi..
"Anna rahaa Virtasen Veljelle"
Virtasen veljelle vaiko Veli-nimiselle ihmiselle??
"Menen Veljen kanssa ulos"
-oman veljesi vai Veli nimisen ystäväsi??
LUUKAS = Luukkaalle vai Luukakselle?
VELI = Veljelle vai Velille?
TUOMAS = Tuomaalle vai Tuomakselle?
Satun nimi on Satu eikä Sadu,
Luukas ei ole Luuka eikä Tuomas Tuoma
samoin tuo Veli-nimi..
"Anna rahaa Virtasen Veljelle"
Virtasen veljelle vaiko Veli-nimiselle ihmiselle??
"Menen Veljen kanssa ulos"
-oman veljesi vai Veli nimisen ystäväsi??
Vastaukset 10
Vanhimmat
En tiiä mikä oikein, mutta mun mielestä ne on noi Satulle, Luukakselle, Velille ja Tuomakselle.
Ala-asteella luin kirjaa missä oli Kastehelmi niminen tyttö, niin senki nimi taivutettiin Kastehelmille ei Kastehelmelle.
Erisnimi on luvallista taivuttaa "yksinkertaisimmalla" tavalla (ilman nk. astevaihtelua), esim.
Satu -> Satun
Veli-> Velin
Mikko Rinne -> Mikko Rinnen
On myös lupa taivuttaa Satu->Sadun tai Rinne->Rinteen. Nimen kantajalla on sanomista taivutusasiaan.:)
S-loppuisten sanojen yleisempi ja turvallisempi taivutuspääte on tuo -kse mutta vanhempi Tuomas->Tuomaan on yhtä oikein kuin Tuomas->Tuomaksen. Taivutuspäätteillä on sävyero.
Tässä lisää:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html
No Sadut ja Velit onneksi saavat itse päättää kuinka heidän nimi tulisi taivuttaa..
Mielestäni sukunimien täytyykin muuttua
Mäki - Mäen ei Mäkin..
Rinne - Rinteen ei Rinnen
-nen päätteiset taivuttaa -sen
Salin ja Shavn taipuvat Salinin ja Shavnin?!
"Tuomas->Tuomaan on yhtä oikein kuin Tuomas->Tuomaksen."
Onko seuraatkin oikein??=
Elias - Eliaan?
Johannes - Johanteen?
((Hannes - Hanteen?? :DD))
((Rasmus - Rasmuun???! ))
kielioppaan mukaan antiikin -es pääte muuttuu -ee
eli Johannes olisi Johanneen eli Johanteen..
miksi näitä "antiikin" nimiä on alettu muuttaa kuin yleisnimet?
Olen itsekin sekaisin. :D
En ole itse ennen ajatellut taivutusmuotoja.
Huomasin, että en ollut täysin oikeasssa tuosta sukunimen taivutuksesta ainakaaan linkkini perusteella (kannattaaa tutustua!). Itselleni on kyllä tarjottu esimerkkinä nimenomaan Rinne-nimeä sellaisena, jonka voi taivuttaa ilman astevaihtelua, jos haluaa. Taivuttaisin kyllä itse Mäki->Mäen. Ja tuossa linkissäni kerrotaankin, että sukunimet taipuvat kuten muutkin sanat mutta esimerkiksi Raade-sukunimen kantaja on aikoinaan 60-luvulla halunnut, että nimi taivutetaan Raade->Raaden, ei Raade->Raatteen.
S-päätekin oli näköjään liian suppea kuvaamaan asiaa. Oikea pääte lienee -as (esim. rengas->renkaan, hammas->hampaan) -kse- tulee, jos pääte on -is (esim. Iiriksen, Agneksen) tai -os (esim. Amoksen)
Elias->Eliaan on mielestäni mahdollinen, samoin kuin Elias->Eliaksen.
Rasmus (alkuperäinen Erasmus?) taas vierasperäisenä nimenä kuuluu mielestäni samaan kategoriaan kuin muut vierasperäiset, eli -kse päätteellä taivutetaan.
Esim. Zeus->Zeuksen, Zorbas->Zorbaksen, Onassis->Onassiksen.
Mutta kuitenkin monessa tapauksessa kuulee sanottavan Zeun, Zorbaan, ainoastaan Onassis pysyy "Onassiksena" :) Johtuneeko noissa sitten siitä, että Zeus ja Zorbas ovat vanhoja lainasanoja, Onassis vasta myöhemmin sukunimenä tunnettu? Kuuluvat kuitenkin hieman eri kategorioihin nuo nimet...
Kiitos korjauksesta, en ole itse törmännyt muotoon Zeun tai Zorbaan joten en alkanut sitä sitten suosittelemaankaan.:) Epävarmemman kannattanee valita -kse- lainasanoissa siinä missä taas olisi kummallista, jos tuttuja suomalaisia sanoja yrittäisi taivuttaa sen kanssa
No mulla on kaveri jonka nimi on Satu ja kyllä minä sanon että Satulle... Ja Tuomaksesta sanoisin että Tuomakselle. Muista en oikein osaa sanoa. :)
Satu -> Henkilö itse kertoo kyllä miten nimi taipuu, se kun voi olla niin Sadulle kuin Satullekin.
Luukas ja Tuomas -> Luukakselle, Tuomakselle.
Veli -> Velille
Luukkaan evankeliumi
Tuomaan evankeliumi
nämä ovat siis vanhoja muotoja. voi siis mielestäni sanoa kummin päin vain - itsekin käytän noita muotoja sekaisin, enkä edes aina huomaa sitä. en kuitenkaan menisi sanomaan, että Luukaksen evankeliumi ja Tuomaksen evankeliumi. Kuten MissLingvisti joa aiemmin totesi, näissä pätee pitkälti se, että vanhoissa nimissä ja vanhoissa lainasanoissa käy niin uusi kuin vanhakin muoto, vaikkakin juuri tällaisissa vakiintuneissa tuleekin käyttää nimenomaan vakiintunutta muotoa. sen sijaan uusissa suomeen rantautuneissa nimissä jyllää nimenomaan uudempi muoto, ellei ole ehtinyt vakiintumaan toisin.