Apua kaipaisin... Siis tilanne on tämä, että olen ihastunut yhteen ihanaan lesboon joka tässä flirtissä oli itse aloitteellinen. Nykyään kuitenkin kun katson häntä silmiin, niin hän säpsähtää ja kääntää katseensa heti pois. Kerrankin kävi niin, että kun emme nähneet muutamaan viikkoon ja sitten yllättäin kun tapasimme ja tervehdin häntä ja katsoin silmiin, niin hän jotenkin säikähtäen käänsi katseensa pois ja käveli tiehensä. Se tuntui todella pahalta ja ajattelin, että se siitäkin ihastuksesta sitten. Pian tämän jälkeen hän kuitenkin kurvasi ohitseni kun juttelin työkavereitteni kanssa. Hän käveli muutaman metrin ja sitten kääntyi ympäri vain hymyilläkseen minulle ihaninta flirttihymyään ja meni taas pois...Outoa...
Siis mitä tämmöinen käytös oikein viestittää? Emme oikeastaan edes tunne toisiamme, mutta hän selvästi flirttailee ja hakee katsekontaktia, mutta sitten kun katson takaisin, niin hän heti kääntää katseensa pois. Ei kukaan heterokaan tuollaista pälyilyä harrasta vaan katsoo ihan suoraan jutellessa.
Itselleni tästä tulee mieleen, että lesbo on tunnistanut toisen ja on vähän kiva flirttailla, mutta se että ei voi katsoa toista silmiin kuin hetken tarkoittaa sitä, että ei kiinnosta tutustua tämän enempää.....Mitä muille tulee mieleen? Olisi kiva kuulla.
Siis mitä tämmöinen käytös oikein viestittää? Emme oikeastaan edes tunne toisiamme, mutta hän selvästi flirttailee ja hakee katsekontaktia, mutta sitten kun katson takaisin, niin hän heti kääntää katseensa pois. Ei kukaan heterokaan tuollaista pälyilyä harrasta vaan katsoo ihan suoraan jutellessa.
Itselleni tästä tulee mieleen, että lesbo on tunnistanut toisen ja on vähän kiva flirttailla, mutta se että ei voi katsoa toista silmiin kuin hetken tarkoittaa sitä, että ei kiinnosta tutustua tämän enempää.....Mitä muille tulee mieleen? Olisi kiva kuulla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
No ei todellakaan tarkoita tuota. Sitä ujostuttaa ku oot sen mielestä niin ihana!
Voi kiitos ja voi kun tämä olisi totta :D Mutta en tosiaankaan usko että on, sillä kyllähän ihanaa ihmistä haluaisi katsoa syvälle silmiin jos toinen siihen antaa mahdollisuuden.
haluaisi varmaan...mutta ei ehkä uskalla ;)
Ihan selkeetä ujoutta vaan =)
Mulla ainakin on vaikeeta katsoa jotakuta silmiin, tiedän sen ja se häiritsee myös itseäni. Se on todella epäkohteliasta, mutta en vain kertakaikkiaan pysty siihen :(
Oletko muuten sosiaalinen vai iskeekö tuo vain ihastuksesi seurassa? :)
Pitäisin itseäni sosiaallisena, juttu kyllä lentää jne, isossa porukassa se on helpompaa, mutta pienessä hankalaa. Olen joissain tilanteissa hieman ujo. Hyvät kaverit saavat katseen, mutta hiukan oudompien seurassa katsekontatkin ottaminen on todella hankalaa. En tiedä, olen ehkä vain omituinen tapaus :P
Ennen tuijoteltiin ihastukseni kanssa toisiamme silmiin pitkään, mutta sen jälkeen kun mä dorka menin kertomaan rakastumisestani en enää ole pystynyt katsomaan häntä samalla tavalla. hävettää niin pirusti. ai niin, kyllä niin kävi... tulin tyrmätyksi, mutta pakon sanelemana nähdään edelleen töissä.
Oliko hän hetero? Jos oli, niin aika outoa se pitkään tuijottelu häneltä.
Kyllä oli/on edelleen hetero. Samaa ajattelin, että ei kukaan ihan ilman syytä sillai katsele silmiin ja kaikki muutkin eleet siihen päälle. En varmaan olis tunteitani kertonut, jollen olisi ollut melko varma, että hänelläkin oli jotain pelissä. Tehty mikä tehty. Olin ihastunut joo, mutta hänen teerenpelinsä sai mut lopullisesti rakastumaan.
Mä oon huomannut että heteroilla kun ei ole siinä tuijottelussa mitään seksuaalista jännitettä niin voivat tuijotella rohkeammin ihan miten sattuu. Heidän mieleensä ei välttämättä heti juolahda että toinen voi olla homoseksuaali ja saada väärän käsityksen. En tiedä syytä siihen paitsi että itse olen aina ollut pienestä pitäen sellanen ihme tuijottelija, että saatan jäädä ihan ajatuksissani vain tujottamaan johonkin suuntaan jossa sattuu joku ihminen olemaan ja sitten aiheutan oudoksuntaa vaikka tuijotukseni ei liity kyseiseen henkilöön mitenkään. On pitänyt ihan alkaa tiedostamaan tätä tuijottelutaipumusta, että vältyn ikäviltä sekaannuksilta. Nykyään siis tuijottelen vaikka lattiaan mielummin jos uppoudun ajatuksiini pidemmäksi aikaa.
Olen tehnyt kerran aivan saman ja aivan samanlaisessa tilanteessa. Lopputuloskin oli sama :/ Maailma olisi niin helppo paikka, jos täällä ei olisi noita heteroita häiritsemässä :P
Voi ei :( otan osaa. Minullekin on käynyt noin heteron kanssa, mutta lopulta vuosien päästä kävikin ilmi etten sittenkään ollut yksin tunteitteni kanssa. Tämä rakastuminen naiseen tais olla vaan liikaa hänelle. Näköjään siis ihminen voi valehdella ettei rakasta kun pitää esittää niin heteroa.
sehän se... jos edelleen uskaltais luottaa itseensä, niin väittäisin, että ei ihan ykspuolista, mutta pakkohan sitä on toisen sanaa uskoa, jos kerran kivenkovaa sanoo olevansa hetero. Ihan kuin se olis niin kauhea asia myöntää, että okei, tuli tällainen yllättävä ihastuminen, mutta ei halua, että se etenee mihinkään. Sellainen vastaus niissä olosuhteissa olis ollut ihan fine, mutta toi heterouden taa pakeneminen oli musta aika raukkamaista ja jätti mut tosi yksin. Mutta tällaista se elämä on. Ja siis kyllä mä väitän että kuka tahansa aistii toisen katseesta, että onko siinä jotain vai ei.
se on varattu
Tämä on tullut minullekin mieleen. Näin se varmaan on :) Parempi unohtaa koko ihminen ja keskittyä johonkin joka haluaa tutustuakin meikäläiseen ja uppoutua syviin katseisiin :) Kun vaan ei tarvitsisi nähdä häntä enää ollenkaan, niin olisi helpompaa.
No jo nyt on höpinää... Minä en ole koskaan katsonut omaa ihastustani kunnolla silmiin. Maks 2 sekuntia pystyy kerrallaan. Kääntelen aina katsetta pois niin et varmaan jo luulee et silmissä jotain vikaa :P En ole mikään pelinainen. Olen tosi ihastunut häneen ja toivoisin hänen kanssaan parisuhdetta.
Et ilmeisesti ole ujo kun et ymmärrä tuota kuviota. Näin meillä ujomaailmassa :))
Itse käyttäydyn just noin ristiriitaisesti töissä ihastukseni suhteen. Hymyilen hänelle vähän väliä, mutta jos hän sattuu hymyilemään mulle ihan vain hymyilläkseen, käännän katseen jonnekin seinään tai lattiaan. Joskus pystyn katsomaan silmiin, jos tilanne ei tule liian yllättäen ja järki ehtii mukaan. Muiden kanssa juttelu on paljon helpompaa kuin tämän tyypin, koska tykkään hänestä ihan mielettömästi. En vaan tiedä, onko hän lesbo tai tykkääkö musta oikeesti, joten en uskalla mennä pidemmälle.
Heh :D Kuulun minäkin tavallaan tuohon ujomaailmaan ja olen tosi hermostunut ihastukseni seurassa. Sydän hakkaa ja kädet tärisee, mutta kaikista helpointa minulle silti on katsoa syvälle silmiin. En tiedä mistä se johtuu, mutta siksi kai automaattisesti ajattelen, että jos toinenkin on kiinnostunut, niin hänkin haluaa uppoutua silmiin kun toinen rohkeasti katsoo. Tässä tapauksessa myös helpottaa huomattavasti se, että tiedän hänen olevan lesbo, niin että siltä osin ei tarvitse pelätä mokaavan. En sitten tiedä onko hän varma minun suuntautumisesta kun en sitä julkisesti ole toitotellut.
Ainakin omalla kohdallani tuollainen "käytös" on aivan normaalia :) Vaikka olisikin aloittanut flirtin, niin kun flirtti syvenee ja kokee saavansa vastakaikua, jotenkin paine kasvaa ja pelkää, että seuraava siirto menee pieleen, ja sitten vain välttelee itse enää tekemästä mitään. Jos tunteet syvenee, niin alkaa ehkä epäillä, onko toinen sittenkään sen kummemmin kiinnostunut. Epävarmuus ja paniikki siis voivat valitettavasti iskeä.