Kaipaus

Kuinka hän kaipaakaan,
häntä, jota ei tunne.
Yksin odottaa, ei häntä
mielestään saa.

Niin voimallisen tunteen,
aikaan saa kaipaus.
Yöhön kuiskaa: sinua odotan.
Kiirehdi luoksein.

Allapäin, surun murtamana,
yksinäisyydessä hän huokaa.
Yöhön sulaa huokaus,
sen kantaen matkan taa.

Perille kantaa sen voimallaan,
samojen tunteiden maailmaan.
Yö täyttyy huolista, sanoista,
kaipauksista, kyyneleistä.

Tanssivat yössä tunteet,
yhdistyen sanat sanotut,
itkut itketyt, tunteiden tulvat.
Parinsa löytää jokainen sana.

On kaipaajia monia,
itkeviä lukemattomia.
Ajatuksia samoja,
tunteita vastakkaisia.

Yksin ei kaivata voi kukaan........