Kohta kouluun

Lapselle annetaan useimmissa kouluissa reissuvihko jota lapsi pitää aina repussaan ja lapsi kirjoittaa/opettaja antaa kaikille lappusen missä kerrotaan jos on tapahtumia yms ja sitten on tietenkin Wilma ja kännykkä sekä sähköposti

Opettajilla ei ole mahdollisuutta puhua työasioita kännykässä työnantajan laskuun. Jotkut opettajat toki antavat oman kännykkänumeronsa vanhemmille, mutta itse olen koulupäivän jälkeen tavoitettavissa tiettynä aikana koulun puhelimessa. Oman numeronsa antaneille kollegoille tulee puheluita vanhemmilta jopa iltaisin ja viikonloppuisin. Ei muillekaan kunnan viranhaltijoille voi soitella milloin vain.
Sähköposti on yleensä toimiva ja luotettava väline yhteistyöhön. Joskus puhelinkeskustelu tai reissuvihkoviesti ovat paikallaan.

Eiköhän se netti ole ihan luotettava ja paras kommunikointiväline nykyaikana. Mutta toki opettaja joutaa vastaamaan noin 30 itsekkään vanhemman puheluihin jotka kehuvat pilttinsä ja vaativat erityiskohtelua poishemmotelulle kakaralleen, punainen matto kun meidän jere- karoliina tulee ekalle luokalle...me soitetaan joka asia ja joka asiasta tehdään suuri numero, meidän piltti kun ei ole tottunut vastoinkäymisiin, eikä sille voi sanoa ei......

Soopaa.

Olen antanut numeroni vanhemmille aina yli viisitoista vuotta kestäneen urani aikana. Pahempia ongelmia ei ole tullut oikeastaan koskaan. Viestini vanhemmille on aina se sama: toivon yhteydenottoa mieluummin aikaisin kuin liian myöhään.

Vanhemmille olen ohjeeksi sanonut vain sen, että yösoittoja toivoisin vältettävän.

Oikeastaan toivoisin ajoittain, että vanhemmat ottaisivat yhteyttä aktiivisemmin. Useimmiten tosiasia on se, että juuri ne ihmiset ottavat yhteyttä vähiten, joilla siihen todellisuudessa tarvetta olisi.

Yöt pidän puhelintani kiinni, muutta en vanhempien vuoksi.

Sen olenb huom,annut, että varsinkin uusilla opettajilla on suuri tarve harjoittaa hyvinkin virkamiesmäistä toimintaa puhelinnumeronsa suhteen. Sitä en ymmärrä. Me aikuisemmat opettajat emme yleensä jaksa niin nipottaa asiasta. Tekstiviesti ei paljoa maksa ja niin tekstareihin kuin puheaikaankin saa edullisia paketteja. Kustannuksista puhuminen lähinnä huvittaa.

Suurin osa vanhemmista ymmärtää milloin saa soittaa. Heille mielelläni annan numeron tarvittavan varalle. Mutta valitettavasti joukkoon mahtuu myös niitä, jotka eivät ymmärrä, että minäkin tarvitsen vapaa-aikani eikä minua kiinnosta klo 24 (tai jopa myöhemmin yöllä) saada viestiä, että heidän lapsensa on sairas. Riittää, että teidän sen seuraavan päivän aikana.

Itse häirintää kokeneena olen sitä mieltä, että "virkamiesmäisyys" on tässä asiassa paikallaan - ja suosittelen sitä lämpimästi uusille opettajille! - niin kauan kunnes vanhemmat ymmärtävät milloin voi olla yhteydessä. Siksipä olen hankkinut prepaidin (joka ei maksa paljoa) ja ilmoittanut sen numeron ja aukioloajan vanhemmille. Muun ajan puhelin on kiinni (=iltaisin ja viikonloppuisin, avoinna ma-pe n.7.30-17, avaan ennen töihin lähtöä). Harvemmin kukaan soittaa, mutta usein saan tekstiviestin lapsen poissaoloista - sen kuittaan mikäli ehdin. Aina ei ehdi, jos viesti tulee työmatkalla tms.

Toki käytössä ovat myös meili ja reissuvihko sekä työpaikan puhelin. Omasta puhelimestani en edes soita vanhemmille, on heidän velvollisuutensa soittaa, jos asia on niin kiireellinen. Tämä sopii minulle ja tuntuu sopivan myös vanhemmille.

Aloittajalle vielä: jokaisella työpaikalla on puhelin. Jos on tarvetta tavoittaa opettaja, soita koululle välitunnin aikana (ks. koulun nettisivut tai kysy opettajalta reissarissa, jos ei muuten selviä). Silloin todennäköisesti edes joku vastaa puhelimeen ja tarvittaessa voit jättää soittopyynnön. Sairaudesta tms. poissaolon syystä voi ilmoittaa puhelimeen vastaavalle, hän välittää viestin eteenpäin. Todennäköisesti asiasi ei ole niin kiireellinen, ettei sitä ehtisi hoitaa koulupäivän jälkeen.

Mitä horiset, ettette laita tärkeitä asioita netin varaan? Käytte esimerkiksi hoitamassa pankkiasiat tiskillä?

Kaikki kouluasiat voi käsittääkseni hoitaa sähköpostin ja/tai sähköisen yhteydenpitojärjestelmän kautta. Ei kenelläkään ole mitään syytä vaatia koululta muuta käytäntöä. On opettajan valinta, miten yhteyttä pidetään ja antaako hän puhelinnumeronsa lasten vanhemmille. Teille ei opettajalla ole mitään velvollisuutta järjestää erityispalvelua, vaan saatte tyytyä siihen, että olette samanarvoisia muiden perheiden kanssa.