Mihin Aasian "vauraus" perustuu

Niin voi maa kun voi sen heikoin kansalainen. Ja kun mitään sosiaaliturvaa
ei tunneta (lue: veroja ei kerätä), maan kansa saattaa koska tahansa nousta
vallitsevia tahoja vastaan ja vaatia demokratiaa.
Joten maa on juuri niin rikas (tässä tapauksessa köyhä) kuin on sen heikoin kansalainen. Eikä tähän lasketa mukaan mitään uusien sukupolvien vaatimusta
hoitaa vanhuksensa kotona hautaan asti. Se ei ole edes reilua uudelle sukupolvelle. Heillä on omakin elämänsä.

Emme tiedä todellisuudessa Aasian taloudesta mitään. Siellä vallitsee
mieletön väestönpaljous ja köyhyys. Uskomme lähinnä, mitä Aasiasta
sanotaan ja millaisia "tilastoja" heiltä näytetään ulospäin maailmalle.
Suomea pidetään ulospäin ainakin vauraana, mutta mihinköhän tuo perustuisi ?
Puhkuuko Nokia uutta nousua ? Tai sataa kopiotaan ? Onko maan alla piilossa
mielettömät öljyvarannot ? Kultakaivokset ? (Nekin muuten ulkolaisten omistuksessa !)
Suomen ulkoinen vauraus perustuu siihen, että veroja kannetaan ja niillä on rakennettu se maa, mihin nyt elintasopakolaisetkin vauhkona ryhntäilee.

Kannattaako tänne enää ryntäillä, kun kaikki työpaikat on siirretty Kiinan kommunistiseen tasavaltaan.

Nokiakaan ei työllistä enää muualla kuin kinkkilän keskitysleireillä, sama Iföönillä ja Antroideilla.

kAIKKI AUTONOSATKIN TEHDÄÄN AASIASSA, ITÄEUROOPASSA MUUTAMAAN MALLIA KASATAAN NIISTÄ, KOSKEE KAIKKIA MERSUNPASKASTA ALKAEN.

Täällä ei tehdä enää edes PONTIKKAA.

Työ oli meidän vanhempien todellinen uskonto. They looked askance at play or pleasure. He katsoivat karsaasti leikkiessään tai vapaa. Asians in this country almost never went on holiday. Aasialaiset tässä maassa lähes koskaan lähti lomalle.

Vaikka ne saattavat joskus palata esi-isiensä kylissä Intiassa ja Pakistanissa maksamaan tuomioistuimen perheensä ja sukulaistensa, jotta joiden arvot he lupasivat herpaantumattomalla sitoutumista, he eivät koskaan ajatellut omenamunkki niiden hikoili säästöt matkoja lomasiirtoloille tai Judith Chalmers-tuki Algarve paketit .

Jokainen penni lasketaan, joka päivittäistavarakaupan kuitti toistuvasti tutkinut asiassa kassasta oli vahingossa veloitetaan lisämaksu kaksi pennyä varten kilon munakoisoja.

This obsessive penny-pinching was understandable. Tämä pakko kitsastelu oli ymmärrettävää. Monet isät olivat tulleet Englantiin 1960-luvun puolivälissä maalta. With only basic schooling and speaking little English, they were forced to head for cities such as Bradford, Leicester and Birmingham whose foundries, steel mills and textile factories offered them ready - if menial - employment, and where rents and travelling expenses were enticingly low. Pelkän peruskoulutuksen ja puhuu vähän Englanti, heidän oli pakko suunnata kaupungeissa kuten Bradford, Leicester ja Birmingham jonka valimot, terästehtaat ja tekstiilitehtaan tarjosi heille valmis - jos palkollinen - työllisyys, ja missä vuokrat ja matkakulut olivat houkuttelevan alhainen.

Their main goal was to save enough money to bring over the wives and children that they'd left behind. He halusivat säästää tarpeeksi rahaa tuoda yli vaimot ja lapset, että he jääneet. They worked all the shifts and overtime slots they could. He työskentelivät kaikki työvuorot ja ylityöt paikat voisivat. They bunkered up with colleagues in grotty terraced housing to save on renting costs. He bunkered up kollegoiden kanssa inhottava rivitaloissa säästää vuokraamisesta kustannuksia. There's a hoary but accurate joke that runs: "How do you get six Asian families into a tyre? Tell them it's a flat." Ei harmaantunut mutta tarkka vitsi, joka kulkee: "Miten saat kuusi Aasian perheitä renkaan? Kerro heille, se on tasainen."

Our dads laboured and they were lonely. Meidän isät vaivalloinen ja he olivat yksinäisiä. They know they were being exploited but they didn't really have a bundle of remunerative alternatives they could turn to. He tietävät ne hyödynnetään, mutta ne eivät todellakaan ole nippu kannattavia vaihtoehtoja he voisivat kääntyä. Their lack of fluency in English discouraged them from mingling with white people. Puutteesta sujuvasti Englanti luopumaan tuotteen mingling kanssa valkoiset ihmiset. Rarely did they have the energy to go out to pubs or cinemas after work. Harvoin he ovat energiaa mennä ulos pubeja tai elokuvateattereita töiden jälkeen. Or the inclination - did they want to be stared and laughed at all evening? Tai kaltevuus - he haluavat olla tuijottivat ja nauroivat koko illan? Entertainment cost money that they could ill afford. Entertainment maksaa rahaa, että he voisivat tuskin on varaa.

Nor did their work ethic lapse after their families arrived in England. Eikä heidän työmoraali vanhenee perheensä saapui Englantiin. They prized money, not culture. He arvostettuja rahaa, ei kulttuuria. This led to the accurate perception that most Asian parents would never be happy unless their children became doctors, lawyers or accountants. Tämä johti tarkka käsitys siitä, että useimmat Aasian vanhemmat eivät olisi koskaan onnellinen, ellei heidän lapsilleen tuli lääkäreitä, lakimiehiä tai tilintarkastajia.

I find it hard to care about the latest rollcall of Asian millionaires. Minusta on vaikea välitä uusin rollcall Aasian miljonäärejä. Surveys about Asian wealth are a boom industry in themselves. Tutkimukset noin Aasian vauraus ovat puomi teollisuuden itse. Do they really tell us much we didn't already know? Ovatko ne todella kertovat meille paljon emme vielä tiedä? That there are few Pakistani or Bangladeshi faces just proves the limitations of using "Asian" as a catch-all social category. Että on vain muutama pakistanilainen tai bangladeshilainen kasvot vain todistaa rajoitukset käyttämällä "Aasian" niin kaiken kattava sosiaalinen luokka. Flicking through Eastern Eye's encomium to rapacious capitalism, it's striking that many of those featured come from wealthy backgrounds, from families noted for their retailing and entrepreneurial nous. Heilauttamalla läpi Itä Silmän encomium on ahne kapitalismi, on silmiinpistävää, että monet noista esillä tulevat varakkaat taustat, perheiden huomattava niiden vähittäiskaupan ja yrittäjyyteen nous.Koska ne aiheuttavat - siisti, ass-puristi, yritys-hymyili - niiden hohtavan työpöydät, olen iski miten tuttuja ne näyttävät.

IKEA avaa marraskuussa tavaratalon Bangkokissa.
Tähän asti Thaimaata lähin on ollut Malesiassa.

Siis tuo aito ruotsalainen.