"Nykyinen patenttijärjestelmä on järjettömän kallis ja systeemin keksijä suljettaisiin nykyään mielisairaalaan, sanoo patenttioikeuden asiantuntija. Nokialla, Intelillä ja muilla it-yhtiöillä on aivan liikaa patentteja suhteutettuna niiden liiketoimintaan."
http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2011/08/02/patenttien-keksija-suljettaisiin-nyt-mielisairaalaan/201110739/66
http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2011/08/02/patenttien-keksija-suljettaisiin-nyt-mielisairaalaan/201110739/66
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä patentit ovat hyödyllisiä. Esimerkiksi Microsoft on keksinyt lukuisia tietotekniikan käyttötapoja. Nyt pullonpohja-lasein varustetut linux nörtit varastavat/kopioivat Miicrosoftin tehtaitten koodia käyttääkseen sitä omiin hämäräperäisiin tarkoituksiinsa. Steve Ballmerilla on oikeus sekä lainvoimainen todistus kerätä lisenssimaksuja myös peräkammareista.
Koko pantenttijärjestelmä tulee kaatumaan kun se todetaan kehitystä hidastavaksi ja haittaavaksi. Steve Ballmerilla ei ole oikeutta kerätä mistään mitään ja me linux-yhteisössä tulemme varastamaan Microsoftilta myös jatkossa ihan rauhassa emmekä maksa lisenssimaksuja.
Tarkoitusperä on ilmaiset ohjelmat kaikille. Onpa hämärää vai mitä? Avoimen koodin reaalisosialismia.
Ubuntukin on kokonaan Microsoftilta pöllittyä koodia emmekä maksa siitä mitään.
"Ubuntukin on kokonaan Microsoftilta pöllittyä koodia emmekä maksa siitä mitään"
No jotain rajaa nyt..
:-DDDDDDDDD
Patenttijärjestelmä ei tosiaan tule kaatumaan, jos samalla ei olla tiellä kohti raha- ja oikeusjärjestelmän kaatumista. No, kaipa nekin kupsahtavat, mutta en nyt aivan ala apokalyptiseksi.
Nykyisellään patenttijärjestelmä ei turvaa keksijän oikeuksia, vaan se on suuryritysten versio kylmän sodan termille kauhun tasapaino. Täytyy pitää uskottavaa patenttisalkkua, jotta voi tarvittaessa vetää kilpailijan oikeuteen, jos tämä alkaa uhitella samaisin aikein. Tavoite on, että vältytään kalliilta ja käytännössä aivan mahdottomilta oikeudenkäynneiltä:
http://www.tietokone.fi/uutiset/amd_n_ja_intelin_riidassa_5000_lava_autollista_paperia
Kuka nuo asiakirjat olisi lukenut? Väyrynen?
"Väyrynen rehvasteli lukeneensa Fjodor Dostojevskin koko tuotannon yhdessä viikonlopussa."
Dostojevskin tuotanto:
Romaanit
* Köyhää väkeä (Bednyje ljudi, 1846)
* Kaksoisolento (Dvojnik, 1846)
* Netotška Nezvanova (Netotška Nezvanova, 1849)
* Vanhan ruhtinaan rakkaus (Dâaûškin son, 1859)
* Narri kartanon valtiaana (Selo Stepantšikovo, 1859)
* Sorrettuja ja solvattuja (Unižennye i oskorblennye, 1861, suom. myös nimellä Alistetut ja loukatut)
* Muistelmia kuolleesta talosta (Zapiski iz mertvogo doma, 1862)
* Kirjoituksia kellarista (Zapiski iz podpolja, 1864, suom. myös nimellä Kellariloukko)
* Rikos ja rangaistus (Prestuplenije i nakazanije, 1866)
* Peluri (Igrok, 1867)
* Idiootti (Idiot, 1869)
* Ikuinen aviomies (Vetšnyi muž, 1870)
* Riivaajat (Besy, 1872)
* Keskenkasvuinen (Podrostok, 1875)
* Karamazovin veljekset (Bratja Karamazovy, 1880)
Novellit
* Роман в девяти письмах (1847)
* ”Herra Prohartsin” (Gospodin Prohartsin, 1847)
* ”Emäntä” (1847)
* ”Polzunkov” (1848)
* ”Heikko sydän” (1848)
* ”Rehellinen varas” (1848)
* ”Елка и свадьба” (1848)
* ”Vieras rouva” (Tšužaja žena, 1848)
* ”Valkeat yöt” (Belye noči, 1848)
* ”Pieni sankari” (Malenkij geroj, 1849)
* ”Krokotiili” (Krokodil, 1864)
* ”Ikuinen aviomies” (Vetšnyi muž, 1870)
* ”Bobok” (Bobok, 1873)
* ”Pietarilaiskuvia” (Malenkie kartinki, 1874)
* ”Lempeä neito” (Krotkaja, 1876)
* ”Talonpoika Marei” (Mužik Marej, 1876)
* ”Poika Kristuksen joulujuhlassa” (Mal’čik u Hrista na jolke, 1876)
* ”Naurettavan ihmisen uni” (Son smešnogo čeloveka, 1877)
Muut teokset
* Kirjailijan päiväkirja (Dnevnik pisatel’â, 1873–1881)
* Talvisia merkintöjä kesän vaikutelmista (Zimnie zametki o letnih vpetšatlenijah, 1863)
* Kirjeet
"Väyrynen rehvasteli lukeneensa Fjodor Dostojevskin koko tuotannon yhdessä viikonlopussa."
Väyrynrn on tarkentanut että luki Ne Dostojevskin kirjat jotka oli paikallisessa kirjastossa... oliko niitä yksi vai viisi kuka tietää.
koko tuotanto ei ole sama asia kuin kirjaston pari kirjaa
Mä olen ajatellut ottaa urakaksi lukea kaikki Ian Flemingin James Bond-kirjat. Ongelma on nyt vain se, että niiden löytäminen enää nykyaikana on melko vaikeaa jos koko sarjan haluaisi lukea.