sossun

Kun muutan toiselle paikkakunnalle, haenko vuokravakuudet uuden paikkakunnan asuntoon nykyisestä kotikunnasta ennen muuttoa ?
Jotenkin muistan että niin pitää tehdä, jos ensin muuttaa, mistään ei saa mitään.
9771
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

jos ehdit maksaa ne katsoo että sulla on ollut rahaa ja jos ei ole ollut, sitten kusee.
ja ennen kuin olet muuttanut et saa mitään sieltä uudesta. todnäk menee 2-3kk muutenkin ennen kuin saat mitään soppalasta ja niiltä kk et saa mitään kun "käsittelevät" "kun on ruuhkaa" ja katsovat että olet pärjännyt kun kerran (kun et mitään ole saanut) kun yhä hengissä olet jne. ja taantuvasti ei makseta jne.

niiden pitää maksaa, tuolla sossu.net issä oli
http://www.sossu.net/
korkeimman hallinto-oikeuden päätös asiasta.
ei se silti sitä sano että maksavat ennen kuin teet valituksen ja olet muuttanut omilla rahoillasi eli käytönnössä varaton ei saa muuttaa mihinkän jollei ne tahdo

siitä syystä itse olen työtön. olisin saanut töitä monesti, asun pikkukaupungissa josta eivät tahdo minun muuttavan. samasta kaupungista on kyllä muille maksettu muuttoja.

Äänestä
  • Saavat niin paljon avustuksia jokaista työtöntä kohti ettei niitä kannata töihin päästää. Tai jos päästetään niin kunnan pakkotöihin joista taas saa lisää avustuksia ja paljon.

    Äänestä

Eli lähtevän kunnan sossu maksaa maksusitoumuksena tai rahana vakuusvuokran uuteen asuntoon joka sijaitsee toisessa kunnassa.

Tämä on kuitenkin niin, että mikäli olet jo itse maksanut vakuusvuokran, sossusta ei enää myönnetä, koska saat sen takaisin kun muutat ja vuokrasuhde purkaantuu.

Lisäksi mikäli sinulle ei tule normivajetta (eli tulot ovat suuremmat kuin menot) ei vakuusvuokraakaan ole pakko myöntää.
Myös se, että vaje on pienempi kuin vakuusvuokra, voi johtaa siihen, että koko vakuusvuokraa ei myönnetä, toimeentulotukena myönnetään sinun tilillesi se osuus mikä on vajekin.

Tämä riippuu paljolti kunnan sossun käytännöistä.

Takautuvaa toimeentulotukea ei myönnetä kuin erittäin harvoissa tilanteissa. Syynä on yleensä toimeentulotukiasetuksen 1 §:n 1 mom. 4.kohdan sisältämät tilanteet. Lisäksi joskus harkinnalla voidaan katsoa, että takautuvasti tehty päätös auttaisi asiakasta enemmän kuin se, että sitä ei tehdä.

Kun muutat uuteen kuntaan, olet oikeutettu toimeentulotukeen heti sinä kuukautena jolloin et ole vielä saanut toimeentulotukea. Eli jos muutat kesäkuussa ja olet jo saanut toimeentulotukea kesäkuuksi lähtökunnasta, et ole oikeutettu tulokunnasta saamaan toimeentulotukea ELLEIVÄT menosi ole muuttuneet, esim. suurempi vuokra jne. Mutta heinäkuussa olet oikeutettu saamaan tulokunnasta toimeentulotukea. Monilla paikkakunnilla on käytäntönä, että uudet asiakkaat otetaan varatulle ajalle juttelemaan, tämä tilaisuus kannattaa käyttää hyväkseen.

Lisäksi kannattaa kysellä muuttokustannuksiin toimeentulotukea. Eli mikäli hoidat muuton omalla autolla/tuttavan autolla, arvioi matka ja kuinka monta kertaa sen matkan joudut tekemään. Mikäli muuttofirma hoitaa muuton, laskun huomioiminen menee laskun eräpäivän mukaan eli m ikäli asut eräpäivän mukaisena kuukautena jo uudessa kunnassa, on tämä lasku uuden kunnan toimeentulotukihakemuksen liite mikäli asut sinä kuukauten avielä vanhassa kunnassa on tämä vanhan kunnan liite. Muuttokustannuksissa käytetään usein harkintaa, eli koko muuttokustannusta ei välttämättä huomioida menona, vain harkinnallinen osuus.
Yleensä nämä muuttokustannusasiat käsitellään suuremmalla porukalla eli yksittäinen käsittelijä ei sitä ratkaise.

Toivottavasti tästä tietoiskusta oli jotain hyötyä sinulle.

Lisäksi voisin todeta, että KHO:n ratkaisut eivät kaikki ole aina samanlaisia. Eli muutosta tapahtuu niin hyvää kuin huonoonkin suuntaan. Eli mikäli on annettu ratkaisu jostain tapauksesta se ei vielä merkitse, että kaikki tapaukset ratkaistaan samalla tavalla. Olosuhteet vaihtelevat hakemuskohtaisesti ja oikeuden päätöstä ei voi ennustaa.

Äänestä

Mikäli työtön vaihtaa asuinkuntaa työpaikan vuoksi:

Lähtökunnan sossusta sinulle annetaan halvimman menolipun verran matka-avustusta. Tulokunnassa sinulle ei myönnetä mitään toimeentulotukea vaan kehotetaan ottamaan lainaa, vaikka palkka maksettaisi kuukauden viimeinen päivä.

Pitää olla suhteita tai ystäviä sossussa, jotta saisi suosiolla tukea. Valittamalla tietenkin voi saada jälkikäteen korvausta, mutta jo maksettuihin laskuihin lähes mahdotonta. Viivästyskorot ym. lisämaksut maksaa "vaikea sossun asiakas" yleensä itse.

Työvoimatoimiston hakemana työtön voi anoa kelasta peruspäivärahan suuruista tukea 2 kuukaudelle (kun vaihtaa asuinkuntaa työpaikan saadakseen). Käytännössä työvoimatoimistossa ei tiedetä miten tuen hakeminen tehdään ja siksi heillä ei ole juuri minkäänlaista halukkuutta näiden hakemusten laatimiseen.

Äänestä
  • Eli oikaisen hieman noita oletuksia...Ainakin näin meillä menetellään...

    Lähtökunnan sossu ei ole velvoitettu antamaan muuta kuin vakuusvuokran, muuttokustannukset ja muun ns. normaalin toimeentulotuen sille kuukaudelle, kun asiakas on ko. lähtökunnan asukas ja oleskelee kunnassa.

    Mikäli asiakas saa palkan vasta seuraavan kuun viimeinen päivä ja ei ole saanut ko.kuukaudelle vielä uudesta eikä vanhasta kunnasta toimeentulotukea, on asiakkaalla oikeus toimeentulotukeen mikäli hänellä on tulot pienemmät kuin menot.

    Kun palkka tai mikä tahansa muu etuus maksetaan kuun viimeinen päivä, huomioidaan tämä tuloksi vasta seuraavalle kuulle. Eli jos asiakas on saanut tukea vanhasta kunnasta kesäkuulle ja muuttaa heinäkuulla uuteen kuntaan ja palkka on maksussa 31.7., on asiakas oikeutettu saamaan toimeentulotukea heinäkuulle. Elokuun toimeentulotukea laskettaessa huomioidaan heinäkuun lopulla maksetut palkat tuloksi.

    Meidän kunnassa on käytäntönä, että 25.pv jälkeen maksetut etuudet, palkat yms. huomioidaan tuloksi vasta seuraavalle kuulle. Helmikuu on poikkeus kuukausi, kosk apäiviä ei ole yhtä monta kuin normaalista, eli silloin mennään asiakkaan tilanteen mukaan, mutta tuo 25.pv on se lähtökohta josta lähdetään huomioimaan tuloja eri kuukausille.

    Monelle työmarkkinatuen saajalle tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on yhtenä kuukautena vuodesta 2 maksua huomioitu tulona. Tämä johtuu muuttuneesta käytännöstä. Tämä johtaa monen osalta siihen, ettei vajetta synny, eikä näin ollen toimeentulotukeakaan myönnetä. Usein meillä on aisaa harkittu asiakkaan okkonaistilanteen mukaan. Mutta pääsääntö on, että kerran vuodessa yhtenä kuukakutena huomioidaan kaksi työmarkkinatukierää maksupäivän mukaisesti.

    Menoina toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan laskut jotka lain mukaan on huomioitava (Laki toimeentulotuesta). Nämä laskut huomioidaan oli asiakas sitten maksanut ne tai ei. Laskut huomioidaan eräpäivän mukaisina kuukausina eli kesäkuussa erääntyvä lasku kuuluu kesäkuun toimeentulotukimenoihin ja heinäkuussa erääntyvä heinäkuulle.
    Viivästyskorot eivät ole toimeentulotuella katettavia menoja, siksi näitä ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa menoina.
    Samoin käyttöluotot eivät ole meillä toimeentulotuessa huomoitavia tuloja, mutta myöskään näistä käyttöluotoista syntyviä menoja ei huomioida menoina laskelmassa.
    Samoin postimyynnistä tilatut tuotteet ja niistä syntyneet menot eivät kuulu toimeentulotuella katettaviin menoihin.

    Toivottavasti tämä selvensi tilannettasi jonkun verran.

    Lisäksi tietoa siitä, että opiskelijat ovat lähtökohtaisesti ainoa asiakasryhmä jonka voidaan laskelmassa olettaa elättävän itsensä lainalla.

    Haluan nyt kuitenkin korostaa, että laki asettaa meille tietyt rajat jonka puitteissa meidän on toimittava. Rajat ovat kuitenkin häilyvät ja siksi eri kunnissa on erilaiset käytännöt. Kunnan sisäisillä ohjeilla, jotka määrittelee sosiaalilautakunta yhdessä sosiaalitoimen johtajan kanssa, kuntien väliset erot syntyvät. Eli voi olla suuriakin eroja siitä kuinka eri asioihin suhtaudutaan.
    Tässä oli tieto miten meidän kunnassa suhtaudutaan ko.asioihin, se ei kuitenkaan ole ainoa tapa.

    Äänestä

  • Tietoisku kirjoitti:

    Eli oikaisen hieman noita oletuksia...Ainakin näin meillä menetellään...

    Lähtökunnan sossu ei ole velvoitettu antamaan muuta kuin vakuusvuokran, muuttokustannukset ja muun ns. normaalin toimeentulotuen sille kuukaudelle, kun asiakas on ko. lähtökunnan asukas ja oleskelee kunnassa.

    Mikäli asiakas saa palkan vasta seuraavan kuun viimeinen päivä ja ei ole saanut ko.kuukaudelle vielä uudesta eikä vanhasta kunnasta toimeentulotukea, on asiakkaalla oikeus toimeentulotukeen mikäli hänellä on tulot pienemmät kuin menot.

    Kun palkka tai mikä tahansa muu etuus maksetaan kuun viimeinen päivä, huomioidaan tämä tuloksi vasta seuraavalle kuulle. Eli jos asiakas on saanut tukea vanhasta kunnasta kesäkuulle ja muuttaa heinäkuulla uuteen kuntaan ja palkka on maksussa 31.7., on asiakas oikeutettu saamaan toimeentulotukea heinäkuulle. Elokuun toimeentulotukea laskettaessa huomioidaan heinäkuun lopulla maksetut palkat tuloksi.

    Meidän kunnassa on käytäntönä, että 25.pv jälkeen maksetut etuudet, palkat yms. huomioidaan tuloksi vasta seuraavalle kuulle. Helmikuu on poikkeus kuukausi, kosk apäiviä ei ole yhtä monta kuin normaalista, eli silloin mennään asiakkaan tilanteen mukaan, mutta tuo 25.pv on se lähtökohta josta lähdetään huomioimaan tuloja eri kuukausille.

    Monelle työmarkkinatuen saajalle tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on yhtenä kuukautena vuodesta 2 maksua huomioitu tulona. Tämä johtuu muuttuneesta käytännöstä. Tämä johtaa monen osalta siihen, ettei vajetta synny, eikä näin ollen toimeentulotukeakaan myönnetä. Usein meillä on aisaa harkittu asiakkaan okkonaistilanteen mukaan. Mutta pääsääntö on, että kerran vuodessa yhtenä kuukakutena huomioidaan kaksi työmarkkinatukierää maksupäivän mukaisesti.

    Menoina toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan laskut jotka lain mukaan on huomioitava (Laki toimeentulotuesta). Nämä laskut huomioidaan oli asiakas sitten maksanut ne tai ei. Laskut huomioidaan eräpäivän mukaisina kuukausina eli kesäkuussa erääntyvä lasku kuuluu kesäkuun toimeentulotukimenoihin ja heinäkuussa erääntyvä heinäkuulle.
    Viivästyskorot eivät ole toimeentulotuella katettavia menoja, siksi näitä ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa menoina.
    Samoin käyttöluotot eivät ole meillä toimeentulotuessa huomoitavia tuloja, mutta myöskään näistä käyttöluotoista syntyviä menoja ei huomioida menoina laskelmassa.
    Samoin postimyynnistä tilatut tuotteet ja niistä syntyneet menot eivät kuulu toimeentulotuella katettaviin menoihin.

    Toivottavasti tämä selvensi tilannettasi jonkun verran.

    Lisäksi tietoa siitä, että opiskelijat ovat lähtökohtaisesti ainoa asiakasryhmä jonka voidaan laskelmassa olettaa elättävän itsensä lainalla.

    Haluan nyt kuitenkin korostaa, että laki asettaa meille tietyt rajat jonka puitteissa meidän on toimittava. Rajat ovat kuitenkin häilyvät ja siksi eri kunnissa on erilaiset käytännöt. Kunnan sisäisillä ohjeilla, jotka määrittelee sosiaalilautakunta yhdessä sosiaalitoimen johtajan kanssa, kuntien väliset erot syntyvät. Eli voi olla suuriakin eroja siitä kuinka eri asioihin suhtaudutaan.
    Tässä oli tieto miten meidän kunnassa suhtaudutaan ko.asioihin, se ei kuitenkaan ole ainoa tapa.

    Teidän kunnassa ei siis lasketa tuloksi laskennallisia päivärahoja (22 pv:n)mukaan vaan joka kuukausi tuloiksi lasketaan 20 pv:n päivärahat?

    Mikäli käytetään laskennallista päivärahaa siinä tulee huomioiduksi kaikki tulot, jotka maksetaan kuitenkin 13 kertaa vuodessa. Eräissä kunnissa käytetään tuota laskennallista päivärahaa (koska 22 pv:n päiväraha on suurempi kun todellisuudessa maksetut 20 pv) ja sitten kun päivärahan maksu osuu kaksi kertaa samalle kuukaudelle, niin molemmat lasketaan tuloiksi. Tällöin saadaan työttömälle ylimääräiset 20 pv:n päivärahat laskettua tuloiksi, vaikka niitä ei koskaan makseta.

    Äänestä

  • Tane kirjoitti:

    Teidän kunnassa ei siis lasketa tuloksi laskennallisia päivärahoja (22 pv:n)mukaan vaan joka kuukausi tuloiksi lasketaan 20 pv:n päivärahat?

    Mikäli käytetään laskennallista päivärahaa siinä tulee huomioiduksi kaikki tulot, jotka maksetaan kuitenkin 13 kertaa vuodessa. Eräissä kunnissa käytetään tuota laskennallista päivärahaa (koska 22 pv:n päiväraha on suurempi kun todellisuudessa maksetut 20 pv) ja sitten kun päivärahan maksu osuu kaksi kertaa samalle kuukaudelle, niin molemmat lasketaan tuloiksi. Tällöin saadaan työttömälle ylimääräiset 20 pv:n päivärahat laskettua tuloiksi, vaikka niitä ei koskaan makseta.

    Meillä menetellään työmarkkinatuen osalta samoin kuin kaikkien muidenkin tulojen osalta, eli tulot huomioidaan maksupäivän mukaan sen summan arvosta kuin asiakkaalle on maksettu.

    Eli jos asiakkaalle maksetaan 370,56 e/kk huomioidaan tuloksi se. Ja mikäli hakijalle osuu kaksi maksua kuulle, huomioidaan molemmat ellei harkintaa päätetä käyttää.

    Mikäli käsittelijä huomaa harkinnan olevan paikallaan tai mikäli kunnan ohjeissa määrätään, käsitellään hakemusta sosiaalityön palaverissa eli käsittelijöitä on silloin useampi. Yksittäinen käsittelijä menettelee kunnan ohjeiden mukaan.

    Mikäli hakijalla on työmarkkinatuesta esim. asumistuen takaisinperintää, huomioidaan tuloksi asumistuen takaisinperinnän jälkeen jäljelle jäävä tulo eli jos takaisinperintää on 20e/kk huomioitaisiin tälle esim.asiakkaalle tuloksi 370,56e-20e =350,56 e.

    Eli työmarkkinatuki huomioidaan sen summan mukaan mikä on maksettu ja sen kuun tuloksi, milloin on maksettu.

    Äänestä

Koittappa tehdä niin kuin normaalit ihmiset ja maksa vuokrasi ja takuusi itse...

Äänestä
  • Kiitoksia todella paljon ! Tiedoista on varmasti monelle hyötyä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


laki kirjoitti:

Kun muutan toiselle paikkakunnalle, haenko vuokravakuudet uuden paikkakunnan asuntoon nykyisestä kotikunnasta ennen muuttoa ?
Jotenkin muistan että niin pitää tehdä, jos ensin muuttaa, mistään ei saa mitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu