Ole minulle kuin usva joka
peittää arpisen aavan.
Laske huntusi mikä sulkee
sydämeni haavan.
Valkea liina johon
sydänvertani vuotaa.
Se on elämän verta
jota sydämeni hänelle suotaa.
peittää arpisen aavan.
Laske huntusi mikä sulkee
sydämeni haavan.
Valkea liina johon
sydänvertani vuotaa.
Se on elämän verta
jota sydämeni hänelle suotaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaunis runo .
Haluatko kertoa, onko
hyvä olla sinulla nyt?
Oletko elämääsi kaiken
sisällön jo löytänyt?
Minä kun olen aina
elämäni matkalla vaan
ja murusia sieltä
osakseni saan.
Pidän mukanani kaikki
nämä elämän murut,
tahtoisin silti jakaa
pienet ilot ja surut.
Haavani punottaa, rakkaudesta niin
vuorottain hyvä tai paha ollakin...
Sisällön elämään tiedän,
elävänä "jotain" puuttuvan...
Tietoisena jakaa haluaisin !
ei ole hyvä olla nyt
sua aina niin mietin
sinua ilolla odottelin
muille aina liehakoit
en jaksa sitä enään
tahdon saada kaiken
matkaan taas mä lähden
ehkä löydän sen tähden
Missä ja milloin, jossain tuolla,
muistatko silloin?
Kun lauluja lauluja lauloin
ja kuiskutin illoin.
Ajan mennen tiedän,
kai sinut vei toinen.
Vielä muistoille kuiskaan,
olit suurenmoinen.
Kaikesta en piittaa
en kanna marttyyrin viittaa.
Vaikka paljon on surua tuonut,
elämä tämän on meille suonut.
täällä unien maassa
laulu ja tanssi soi
me kuiskimme uniin
kauniin mielen tuomme
me surut pyyhimme pois
ja ilon tilalle tuomme
näin me enkelit iloa jaamme
ja siitä hyvän mielen saamme
Hyvää yötä :)
Kuljen pitkin elämäni kaavaa,
parsin umpeen sydämeni haavaa.
Neula, kuin nuoli jänteestä vaiston,
kipu viiltävä tuskien taiston.
Ei ole puhdas kuosi tämän kankaan,
silti tartun taas elämäni lankaan.
Pisto pistolta kuron saumat limiin,
päättelen ompeleet rakkauden nimiin.
Sanaton olen
niin kaunis
on runosi.
Nuku hyvin :)
Jossain kaukana siellä,
oman elämänsä tiellä,
kulkee kaihoisin mielin,
pitelee soitinta vaiennein kielin.
Kuuluu kaiku kaukaa kumma,
soi siinä sävel tumma,
se tuo soittajan mieleen,
oi tartu vielä soittimesi kieleen.