Vilimooja
Pystynöököhän sekkiin
kovana poekana se Jussi
ukkomieheks vanahetessaan?
Liekkö se pystynnä ihan ite
vaemoehokkaasesa vaekuttavviin aktiloehen,
joessa ite se juhlakalu oes ollunna
kommee ja kunnossa?
Vae suako se eokontekeleesä
vuan jottaen viärin tehhessään
pahalla iänellä silemilleen riäkymään,
niin kun roskalehtijen lööpit?
Liekkö siitä Jussista
ennee muuhun kun ihan julukisissa tiloessa
kovvoo vilimoomaan?
Jos ei sattuskaan löytymään
suataville yhtään viakroo?
Eikä se saes ies salloo tirkisteltyvä
kenenkää kiharoo,
oes kiinnostunneen kansan eessä
aenakii yks toenen hyvä panoraama
ja seisos Jussillakkii aenakii jokkii -
vähintänsä kamera estraatin etustalla
alustalla
ja jollaen toesella vuan Jussin
vuan mielestä järki?
Jo Jussi julukimorsijammelleen käviskii huutamaan,
jotta hommiin siitä! Aekakii on rahhoo ja
kamerakki eessäs jo käyp!
No, löytyhän sitä jo miehenturroo,
jolla on jonkunlaista munnoo,
Jussin mehevätä mallivaemoketta pikapikkoo,
ja pian sen ommoo akkoo,
ihan Jussin silimijen alla
mänevännäköseen asentoon,
melekein kalju kiiltäen takkoopäen,
hoosut nolosti kinttuloelle tippuneina
kivvaan kuvvauskulumaan asetella,
ja sitten vuan rivakkaan männöön –
onhan sitä sen eokon suatava -
aenakii vilimillä olla piäosassa,
ja tanssija tankova liukkaasti
aetolla suomalaesella
kesälavalla ja Perähikijällä.
Monet Jussit ovatten niin kovia
vilimoomaan,
tämäkii harvapartaseks jiännä
Parviaes Julukun serkkupoeka,
se Tolovanais vaenaan Jussi,
että eokontekeleesä pyörittäjistä
on otettu talteen isot pussit,
kun sen vilimaamishullun
elävienkuvien kuvvaaksissa
ne ovat sitä tankova
sinne tänne tanssittanna,
ja mitä siitä, jokunen kaet sitä pussi
niillekkii poesleikatuille aartehille
suojaksesa on oltava,
tiijä mihinkä niitä vielä
suattaa tarvita.
Niin voip Jussi hyvin
kihlamorsijamensa onnen hetket
ennen häetä niät ikkuistaa,
jos vaekka sattuupi joskus
jos vaekka jo tulevalla viikolla,
jos morsiolla oes naimistotistajien eessä
vaehteeksi jottaen piällä,
ja kumma kyllä,
sen hiäpuku oes se valakonen,
josta aenakii on jo sovittu,
yläosana ymmärrettävistä siästösyistä
ylösalasin pantu isoäetisä
vekattu rippiteryleenhame ja
sen aekane sattiinilakana
ihmisten ilimoelle sopivaks pestynä
riittisten alapiän paekkojen peittona,
avot, jo oes se kommee ja naemiskunnossa.
Ja jos Jussilla ies ja tuas kerran
jalakaan kanssa oes pantuna
vielä valakoset eelliskertaset naemishoosut,
rässätyt tiukasti nekkii
Korppilaeset, joehen kesähäehin
sen ne pit jo männä vuostuhannella ostoo.
Ja jos oman hiävalssisa pyörteissä
Jussi sattus pysyväesluonteisen vamman
vaemosa varpaelle muutamaan kertaan
talloomaan,
kunnolla valssatakkaa kun se Jussi- raakka ei ossoo,
eikä se ennee millonkaan, millään lavalla
kärsis korkokenkissään tankolle viuhahtoo,
niin vilimoomalla ajoessa jäes
aenakii ne kaekki tankomarkkoella
etukätteen vejellyt tankot
elämään kuvina ikkuisesti,
oes talletettuna sekkii tankon liike.
Ja muu mänö.
Niin että mitäs arvelet, oesko se kova,
se Tolovanaes Jussi,
ja silleesti hetkohta vihkivalojen jäläkeen,
ja ihmisten ilimoilla just vastanaemalleen neitolle?
Vae kaekille rakkaan vaemon vilimoomisen piikkiinkö
mänis tuas vuan sekkiin?
Vaekka Jussi itekkiin niin kamalasti
koettaap panna vuan sitä parastaan.
Ja se piäsöö vilimoomaan.
Pystynöököhän sekkiin
kovana poekana se Jussi
ukkomieheks vanahetessaan?
Liekkö se pystynnä ihan ite
vaemoehokkaasesa vaekuttavviin aktiloehen,
joessa ite se juhlakalu oes ollunna
kommee ja kunnossa?
Vae suako se eokontekeleesä
vuan jottaen viärin tehhessään
pahalla iänellä silemilleen riäkymään,
niin kun roskalehtijen lööpit?
Liekkö siitä Jussista
ennee muuhun kun ihan julukisissa tiloessa
kovvoo vilimoomaan?
Jos ei sattuskaan löytymään
suataville yhtään viakroo?
Eikä se saes ies salloo tirkisteltyvä
kenenkää kiharoo,
oes kiinnostunneen kansan eessä
aenakii yks toenen hyvä panoraama
ja seisos Jussillakkii aenakii jokkii -
vähintänsä kamera estraatin etustalla
alustalla
ja jollaen toesella vuan Jussin
vuan mielestä järki?
Jo Jussi julukimorsijammelleen käviskii huutamaan,
jotta hommiin siitä! Aekakii on rahhoo ja
kamerakki eessäs jo käyp!
No, löytyhän sitä jo miehenturroo,
jolla on jonkunlaista munnoo,
Jussin mehevätä mallivaemoketta pikapikkoo,
ja pian sen ommoo akkoo,
ihan Jussin silimijen alla
mänevännäköseen asentoon,
melekein kalju kiiltäen takkoopäen,
hoosut nolosti kinttuloelle tippuneina
kivvaan kuvvauskulumaan asetella,
ja sitten vuan rivakkaan männöön –
onhan sitä sen eokon suatava -
aenakii vilimillä olla piäosassa,
ja tanssija tankova liukkaasti
aetolla suomalaesella
kesälavalla ja Perähikijällä.
Monet Jussit ovatten niin kovia
vilimoomaan,
tämäkii harvapartaseks jiännä
Parviaes Julukun serkkupoeka,
se Tolovanais vaenaan Jussi,
että eokontekeleesä pyörittäjistä
on otettu talteen isot pussit,
kun sen vilimaamishullun
elävienkuvien kuvvaaksissa
ne ovat sitä tankova
sinne tänne tanssittanna,
ja mitä siitä, jokunen kaet sitä pussi
niillekkii poesleikatuille aartehille
suojaksesa on oltava,
tiijä mihinkä niitä vielä
suattaa tarvita.
Niin voip Jussi hyvin
kihlamorsijamensa onnen hetket
ennen häetä niät ikkuistaa,
jos vaekka sattuupi joskus
jos vaekka jo tulevalla viikolla,
jos morsiolla oes naimistotistajien eessä
vaehteeksi jottaen piällä,
ja kumma kyllä,
sen hiäpuku oes se valakonen,
josta aenakii on jo sovittu,
yläosana ymmärrettävistä siästösyistä
ylösalasin pantu isoäetisä
vekattu rippiteryleenhame ja
sen aekane sattiinilakana
ihmisten ilimoelle sopivaks pestynä
riittisten alapiän paekkojen peittona,
avot, jo oes se kommee ja naemiskunnossa.
Ja jos Jussilla ies ja tuas kerran
jalakaan kanssa oes pantuna
vielä valakoset eelliskertaset naemishoosut,
rässätyt tiukasti nekkii
Korppilaeset, joehen kesähäehin
sen ne pit jo männä vuostuhannella ostoo.
Ja jos oman hiävalssisa pyörteissä
Jussi sattus pysyväesluonteisen vamman
vaemosa varpaelle muutamaan kertaan
talloomaan,
kunnolla valssatakkaa kun se Jussi- raakka ei ossoo,
eikä se ennee millonkaan, millään lavalla
kärsis korkokenkissään tankolle viuhahtoo,
niin vilimoomalla ajoessa jäes
aenakii ne kaekki tankomarkkoella
etukätteen vejellyt tankot
elämään kuvina ikkuisesti,
oes talletettuna sekkii tankon liike.
Ja muu mänö.
Niin että mitäs arvelet, oesko se kova,
se Tolovanaes Jussi,
ja silleesti hetkohta vihkivalojen jäläkeen,
ja ihmisten ilimoilla just vastanaemalleen neitolle?
Vae kaekille rakkaan vaemon vilimoomisen piikkiinkö
mänis tuas vuan sekkiin?
Vaekka Jussi itekkiin niin kamalasti
koettaap panna vuan sitä parastaan.
Ja se piäsöö vilimoomaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tasavaltamme presidentti Tarja Haloonen on avannut myös median käyttöön sanaisen arkkunsa sen suhteen, mitä tulee vihapuheeseen (ja - kirjoittamiseen?).
Ymmärsinköhän hänen viestinsä oikein, tai edes toivotulla tavalla?
Mahtoiko hän sanoa, että haille hitlerit?
Mahtaakohan tämä olla kerrankin suositeltava linkki (Hesariin)
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Presidentti Halonen Vihapuheelle sanottava ei/1135268290332
eikä minkään ip-lehdykän kautta epämääräisesti hankittua tietoa, nimittäin kokonaisuudessaan HS:n esittämänä tuo yllämainittu ja alla kuvatun Tarja Halosen kannanotto:
http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/horizontal/1135268290697.jpeg
(Huomioi tarkoin myös ko. kahden toimittajan, Junkkarin ja Venäläisen laatimaan artikkeliin liittyvä ns. kansalaiskeskustelutapa sekä Helsingin Sanomien itsensä aiheesta antama lisälinkki: Lisää aiheesta)
Presidentti Halonen: Vihapuheelle sanottava ei
5.8.2011 5:00 | Kommentit
A A
Marko Junkkari
Helsingin Sanomat
Riikka Venäläinen
Helsingin Sanomat
Heikki Kotilainen / HS
Tarja Halonen on huolissaan rasismin kasvusta.
Tarja Halonen on huolissaan rasismin kasvusta.
NAANTALI. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on huolissaan yleisen suvaitsemattomuuden, muukalaisvihamielisyyden ja vihapuheen lisääntymisestä Suomessa.
"Vihan tunteista puhutaan nyt paljon avoimemmin ja karkeammin kuin ennen oli tapana", Halonen sanoo.
Halonen kertoo, että hänen muualta Suomeen muuttaneet ystävänsä kertovat havainneensa asenteiden kiristymisen omassa arjessaan. "Moni sanoo, että Suomi on yhä kansainvälisesti vertaillen toimiva, asiallinen ja hyvä maa, mutta ilmapiiri on paikoin vihamielisempi kuin ennen."
Vihapuhe on lähtöisin suhteellisen pienistä ryhmistä, mutta pienenkin vihapuhetta viljelevän vähemmistön toiminta voi Halosen mukaan olla vaarallista: se hapattaa koko yhteiskuntaa. Hänen mielestään vihan ilmapiiri pitää katkaista nyt – ennen kuin vastakkainasettelu kasvaa liian suureksi.
"Nyt on aika avata silmät. Keskustelua ei voi enää lykätä. Norjalaiset sanoivat terrori-iskun jälkeen sen hienosti: tarvitaan enemmän demokratiaa, enemmän avoimuutta ja enemmän yhteistoimintaa."
Halosen mukaan "suuri enemmistö suomalaisista" vastustaa muukalaisvihaa ja pelon lietsontaa. Hän vetoaakin enemmistöön, jotta se sanoisi ääriliikkeille selvästi ei.
"Toivon, että ihmiset menisivät nyt omilla nimillään ja kasvoillaan mukaan keskusteluihin ja sanoisivat, että eivät ole samaa mieltä ääriliikkeiden kanssa."
Vihapuhe velloo etenkin internetin keskustelupalstoilla.
Halosen mukaan suvaitsemattomuutta ei pidä suvaita. "Sananvapaus on osa ilmaisunvapautta ja kuuluu ihmisoikeuksiin, mutta se ei ole ylitse muiden. Jokaisella on oikeus ilmaista itseään, mutta se ei saa loukata muita. Pitää pystyä hillitsemään."
Halonen näkee eriarvoistumisen eräänä maahanmuuttovastaisuuden syynä. Hyvin toimeen tuleva keskiluokkainen kansanosa ei välttämättä koe esimerkiksi muualta tulevaa työvoimaa uhkaksi samalla tavalla kuin ihminen, joka ei yrityksistä huolimatta ole työllistynyt.
Globaalissa maailmassa ihmiset muuttavat, ja siihen liittyy epäkohtia. Näistä ongelmista pitää Halosen mukaan voida puhua asia-argumentein ja ymmärtää asian monitahoisuus.
"On vääränlainen tyrmäys, jos leimataan heti rasistiksi jos joku vastustaa vapaata liikkuvuutta. Sen sijaan pitäisi kysyä mikä on se asia, joka siinä mättää", Halosen sanoo.
Asenteiden kovenemiseen vaikuttaa myös kansainvälisten uhkien lisääntyminen, Halonen sanoo.
Järkyttävät terrori-iskut New Yorkiin, Lontooseen ja Madridiin muokkaavat asenteita ja luovat kasvualustaa pelolle, vaikka eivät suoraan suomalaiseen arkeen liitykään. Pelko taas luo kaipuuta takaisin lintukotoon, ongelmattomaan idylliin, jossa halutaan suojautua sulkemalla muilta ovet ja ikkunat.
"Mutta ei sellaista lintukotoa ole olemassa, että olisimme vain me suomalaiset. Eikä ole koskaan ollutkaan. Suomeen on aina tullut maahanmuuttajia ja ulkomaista pääomaa ja olemme hyötyneet kanssakäymisestä."
LUE LAAJEMMIN PRESIDENTTI HALOSEN NÄKEMYKSIÄ PÄIVÄN HELSINGIN SANOMISTA
Lisää aiheesta:
Presidentin Rontti-kissa ei masentunut Miska-kissan kuolemasta 5:00
Voi hyvänen aika, kun tuokin erään kyselyn mukaan arvostetuin suomalainen sanomalehti Helsingin Sanomat osaakin käyttää, sanoisinko, no sanon, kerrassaan mielenkiintoista metaforiikkaa Lisää aiheesta-artikkelissaan
(se aihehan oli se vihapuhe ja vihakirjoittaminen).
Ja miten ihmeessä on saatu näyttämään siltä, että aivan oikein nimeltä mainitut toimittajat on lueteltu Tarja Halosen kannanoton yhteydessä ikään kuin jotenkin AA:han kuuluviksi, ja Lisää tietoa-artikkelin yhteydessä koko arvostetuin julkaisu.
Huomaan, että median sisällöntuottajien tulisi olla hyvin tarkkoina myös itse tuottamastaan julkaisujen sisällöstä?
Presidentin Rontti-kissa ei masentunut Miska-kissan kuolemasta
5.8.2011 5:00 | Kommentit
A A
Helsingin Sanomat
Naantali. Tasavallan presidentti Tarja Halosen Miska-kissa kuoli heinäkuun puolivälissä. Presidentin toinen kissa Rontti ei Halosen mukaan ottanut Miskan kuolemaa kovinkaan raskaasti. "Päinvastoin – Rontista on tullut sen jälkeen paljon reippaampi", Halonen kertoo.
Halonen viettää kesän puolisonsa Pentti Arajärven kanssa presidentin virka-asunnolla Naantalin Kultarannassa. Vastikään presidenttiparin neljä lastenlasta vieraili Kultarannassa.
Halonen kertoo, että lasten eteen oli metsästä pälähtänyt vitivalkoinen kissa. Nuorin lapsista oli innokkaasti huutanut "Miska". Joku vanhemmista lapsista oli oikonut, että ei tuo voi olla Miska koska Miska oli musta.
"Tuo on sitten varmaan Miskan aave", nuorin vastasi.
Lisää aiheesta:
Presidentti Halonen: Vihapuheelle sanottava ei 5:00
-----------
On siinä nyt ainakin Presidentti omalla arvovallaan haastanut talkoisiin suomalaisen puhuvan, kirjoittavan ja lukevan median?
Niin sen kyllä pitäisi olla, että Presidentillä ei ole arvovallaa vaan arvovaltaa. Siis: Presidentti omalla arvovallallaan...
Huoh!
Äh, ei niinkään pitäisi kirjoittaa, edes minkään korjaamistarkoituksessa, että Presidentillä ei ole arvovallaa. Tiedä vaikka joku murretutkija saattaisi päätyä tulokseen, että joku murretta osaamaton on tarkoittanut, ettei Presidentin valalla ol mitään arvoa. Ja se, jos mikä olisi myös sitä hiustenhalkomista!
Huh!