Tuomarin työ

vielä kielilisä jos osaat molemmat kotimaiset kielet (ja ehkä saamestakin voi pohjoisessa saada?)

Onnibonni kirjoitti:

vielä kielilisä jos osaat molemmat kotimaiset kielet (ja ehkä saamestakin voi pohjoisessa saada?)

Kielilisää ei saa pelkästä toisen kotimaisen osaamisesta, vaan ainoastaan jos käyttää säännöllisesti (ja tarpeeksi paljon) työtehtävissä sitä kieltä, joka ei ole oma ykköskieli. Käytännössä vain kaksikielisillä alueilla.

Faija, joka oli arvoltaan varatuomari, puhui silloin joskus 80-luvun lopulla että hänellä on ylimääräisenä hallintoneuvoksena ja virkaylioikeuden tuomarina parempi palkka kuin kenraalilla, korkea virkamies ja VT kansliapäällikkö KHO:ssa kun oli. Mutta se oliko todella näin jää hämärän peittoon. Faija oli aloittanut pitkän virkauransa VR:ltä asemapäällikön tasolta edeten rautatiehallitukseen mm. viralliseksi syyttäjäksi ja junaonnettomuustutkintalautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja apulaisasiainvalvojaksi ja sitten korkeimpaan hallinto oikeuteen hallintosihteeriksi, esittelijäneuvokseksi ja ylim. hallintoneuvokseksi tasavallan presidentin nimittämänä. Sodassa hän toimi It-tykkimiehenä pudottaen neuvostoliittolaisia maataistelukoneita saaden Mannerheimilta vapaudenmitalin urhoollisuudesta. Hän olisi halunnut lentäjäksi mutta koulutus lakkautettiin juuri silloin 44 turussa mutta hän ehti olla Blenheimin tähystäjänä suomenlahdella. Hän menehtyi kai lopulta virtsamyrkytykseen hoitovirheen takia Meilahdessa. Faija haavoittui sormeensa saksalaisten ampumasta luodista Lapin sodassa muttei koskaan hakenut korvauksia johon lievä invaliditeetti olisi oikeuttanut eikä opiskeluaikanaan ottanut edes stipendiä vastaan professorilta arvellen muiden tarvitsevan sitä enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Faija, joka oli arvoltaan varatuomari, puhui silloin joskus 80-luvun lopulla että hänellä on ylimääräisenä hallintoneuvoksena ja virkaylioikeuden tuomarina parempi palkka kuin kenraalilla, korkea virkamies ja VT kansliapäällikkö KHO:ssa kun oli. Mutta se oliko todella näin jää hämärän peittoon. Faija oli aloittanut pitkän virkauransa VR:ltä asemapäällikön tasolta edeten rautatiehallitukseen mm. viralliseksi syyttäjäksi ja junaonnettomuustutkintalautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja apulaisasiainvalvojaksi ja sitten korkeimpaan hallinto oikeuteen hallintosihteeriksi, esittelijäneuvokseksi ja ylim. hallintoneuvokseksi tasavallan presidentin nimittämänä. Sodassa hän toimi It-tykkimiehenä pudottaen neuvostoliittolaisia maataistelukoneita saaden Mannerheimilta vapaudenmitalin urhoollisuudesta. Hän olisi halunnut lentäjäksi mutta koulutus lakkautettiin juuri silloin 44 turussa mutta hän ehti olla Blenheimin tähystäjänä suomenlahdella. Hän menehtyi kai lopulta virtsamyrkytykseen hoitovirheen takia Meilahdessa. Faija haavoittui sormeensa saksalaisten ampumasta luodista Lapin sodassa muttei koskaan hakenut korvauksia johon lievä invaliditeetti olisi oikeuttanut eikä opiskeluaikanaan ottanut edes stipendiä vastaan professorilta arvellen muiden tarvitsevan sitä enemmän.

Lue lisää

Voihan tuossa jotain totta ollakin ? Helsingin asemapäällikkö ja entinen SS-mies Tapio Sormunen kuoli 1980 luvun lopulla. Ei ainakaan faijasi hänen jälkeensä ole asemapäällikkönä ollut.
Urhoollisuusmitalli voi olla totta, mutta kun entisen Neuvostoliiton arkistot ovat sotahistorian osalta avautuneet tutkijoille, niin Suomen IT:n pudottamia koneita on ollut hyvin vähän. Maataistelukoneita vielä vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan tuossa jotain totta ollakin ? Helsingin asemapäällikkö ja entinen SS-mies Tapio Sormunen kuoli 1980 luvun lopulla. Ei ainakaan faijasi hänen jälkeensä ole asemapäällikkönä ollut.
Urhoollisuusmitalli voi olla totta, mutta kun entisen Neuvostoliiton arkistot ovat sotahistorian osalta avautuneet tutkijoille, niin Suomen IT:n pudottamia koneita on ollut hyvin vähän. Maataistelukoneita vielä vähemmän.

Lue lisää

2 sikarin muotoista venäläistä maataistelukonetta väitti pudottaneensa it-tykin tähtääjänä Koirinjoella josta mm. hänelle tuo vapaudenmitali myönnettiin. Olen itse nähnyt tuon mitalin ja Marskin omistuskirjan jossa mitali myönnettiin urhoollisuudesta. Toisen koneen moottori räjähti ilmassa ja putosi pellolle. Joku pommikonekin oli pudonnut Syväriin tai johonkin muuhun järveen jossa Kille oli ollut kalassa ja hänelle oli tullut kiire soutaa pois sieltä. Lisäksi faija oli perääntymisvaiheessa vartioinut jotakin siltaa jonka pioneerit aikoivat räjäyttää ja lapin sodassa sakemannit osuivat sormeen. Faija oli asemapäällikkönä jo joskus 50 luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan tuossa jotain totta ollakin ? Helsingin asemapäällikkö ja entinen SS-mies Tapio Sormunen kuoli 1980 luvun lopulla. Ei ainakaan faijasi hänen jälkeensä ole asemapäällikkönä ollut.
Urhoollisuusmitalli voi olla totta, mutta kun entisen Neuvostoliiton arkistot ovat sotahistorian osalta avautuneet tutkijoille, niin Suomen IT:n pudottamia koneita on ollut hyvin vähän. Maataistelukoneita vielä vähemmän.

Lue lisää

Faijan it patterista ja korsusta on lisäksi valokuvia vanhassa valokuvalbumissa . Eräs nuori kapteeni oli menehtynyt kun oma ammus oli räjähtänyt piipussa kun tällä kapteenilla ei ollut kypärää.

Anonyymi kirjoitti:

Faijan it patterista ja korsusta on lisäksi valokuvia vanhassa valokuvalbumissa . Eräs nuori kapteeni oli menehtynyt kun oma ammus oli räjähtänyt piipussa kun tällä kapteenilla ei ollut kypärää.

Lue lisää

Jatkosodan aikana suomalaiset ilmatorjuntajoukot ampuivat alas 1031 ja merivoimien ilmatorjunta-aseet 75 viholliskonetta. Suomen ilmatorjunta oli lukumääräisesti riittämätön, mutta täytti kunnialla tehtävänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Faijan it patterista ja korsusta on lisäksi valokuvia vanhassa valokuvalbumissa . Eräs nuori kapteeni oli menehtynyt kun oma ammus oli räjähtänyt piipussa kun tällä kapteenilla ei ollut kypärää.

Lue lisää

Vaikuttaa siltä, että olet sivari. Ei tykissä ole piippua. Silloin, kun taloja lämmitettiin haloilla, niissä oli piippu, jota kutsuttiin savupiipuksi. Tykissä on putki.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että olet sivari. Ei tykissä ole piippua. Silloin, kun taloja lämmitettiin haloilla, niissä oli piippu, jota kutsuttiin savupiipuksi. Tykissä on putki.

Olen sivari ja sain siitäkin vapautuksen fobioiden takia. Tuo paikka missä faija taisteli ei muuten ollut Koirinjoki vaan Koirinoja-Mäkrätjärvi.

Anonyymi kirjoitti:

Olen sivari ja sain siitäkin vapautuksen fobioiden takia. Tuo paikka missä faija taisteli ei muuten ollut Koirinjoki vaan Koirinoja-Mäkrätjärvi.

Olen sivarihomo ja sain siitäkin vapautuksen raiskaamalla vääpelin. Tuo paikka missä faija homosteli ei muuten ollut Koirinjoki vaan Kakola-Konnunsuo akseli.

Etenkin jos on kyse kehitysmaalaisten tekemistä rikoksista.

Kyllä se aivan normia täällä Mikkelissä. Meidän Jukuritkin pelaa S-M Liigaa, tosin säälistä, täysissä sateenkaaren väreissä...ja onhan ne pelaajatkin aika söpöjä.

Ja Jukka "en pyyhi sitä ikinä" Toivakkaa kun pääsis kerran töräyttämään... Sen eukko Lenitahan on vaan ihan kulissi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se aivan normia täällä Mikkelissä. Meidän Jukuritkin pelaa S-M Liigaa, tosin säälistä, täysissä sateenkaaren väreissä...ja onhan ne pelaajatkin aika söpöjä.

Ja Jukka "en pyyhi sitä ikinä" Toivakkaa kun pääsis kerran töräyttämään... Sen eukko Lenitahan on vaan ihan kulissi.

Lue lisää

Faija oli akateemisen koulutuksen saanut lakimies, oppiarvoltaan varatuomari, joka oli myös ponnistanut virkauralleen VR:ltä, jossa hän uransa alussa toimi asemapäällikkönä, kirjurina ja osastosihteerinä(vr satavuotisjuhlajunan lähettäjä valokuvissa ja tv:ssä)ja myöhemmin mm. Opetti rautatieopistossa ja oli apulaisoikeuskanslerin määräämänä ja nimittämänä apulaisasiainvalvojana ja virallisena syyttäjänä rautatiehallituksessa sekä rikosnotaarina ja oikeusneuvosmiehenä ennen kuin vähitellen siirtyi korkeimman hallinto-oikeuden palkkalistoille edeten ylimääräisestä virkamiehestä, nuoremmasta ja vanhemmasta hallintosihteeristä ja esittelijästä esittelijäneuvokseksi ja vihdoin ylimääräiseksi hallintoneuvokseksi jossa virassa hän toimi eri aikoina moneen otteeseen

Tosin eräässä toivotuskirjeessä kho presidentti käytti isästä hallintoneuvoksen titteliä. Hän oli useaan otteeseen myös vt kansliapäällikön virassa, rekrytoiden minut kho arkistonhoitajan apulaiseksi, ja vuoteen 87 saakka virkaylioikeuden tuomarina sanoen hoitavansa kyseistä tuomioistuinta. Tasavallan Presidentti valitsi 6 virkaylioikeuden tuomaria. Isä oli luennoimassa myös pohjoismaisilla lakimiespäivillä ja toimitti joitakin alan julkaisuja. Hän sai myös väestönsuojelumitalin suojelujohtajan luottamustoimesta. Mannerheim oli jatkosodan päätyttyä myöntänyt hänelle myös vapaudemitalin urheudesta sodassa ym.

Isä ei ottanut vastaa oikeustieteen professorin hänelle tarjoamaa stipendiä kunnostautuessaan lakitieteen opinnoissa erinomaisin arvosanoin koska työssä käyvänä ei katsonut tarvitsevansa sitä.

Vanhin veli oli EU:n ydinturvallisuus-ja koulutushankkeiden johtava asiantuntija, diplomi insinööri ja tekniikan tohtori joka on työnsä puolesta matkustellut ympäri maailmaa alan konferensseissa ja tarkastamassa ydinvoimaloita mm. Pietarissa, josta hän oli uutisissakin haastateltavana.