AMK- Pakolliset ruotsin opinnot

Joutuu. Mulla ainakin 3op pakollisena. Mene ruotsin valmentavalle kurssille, se auttaa varsinaisen kurssin suorittamisessa. Valmentavien opintopisteet saat sitten vaikka sinne vapaaehtoisiin opintoihin kirjatuksi, ei mene nekään "hukkaan".

Eipä juuri paljoakaan. Taisi olla peräti yksi opintoviikko..., parit bullakahvit juotiin ja ruplateltiin mugavia. Se oli sitten siinä =)

Joo on, kun on peruskoulun kasvateja... ja eikös lopuksi ole jokin wirkamiäs kielikoe.
Aikuisopiskelija voi tuosta vielä livetä, jos on kansakoulun opetussuunnitelmien ikäluokkaa ja ei ole ikinä koulussa ruåtsia opetellut, niin ei tarvitse AMKssakaan sitä opetella (siitä on oma lakinsa...).

Totta kai joka ammattikorkeakoululla on omat systeeminsä kielten suhteen, mutta on myös uusintapäivät. Ja voi anoa, mitä luultavammin myös vapautusta, jos ei oo mennyt kertaakaan läpi opiskeluiden aikana kurssit. Meillä tosiaan on 2 op verran puhekurssia, 3 op verran kirjallista kurssia niin enkusta että ruotsista pakollisena. Lisäksi on 2 op verran valmentavia kursseja kielistä.

Tjänstemannaprov pittää suorittaa jokaisen yliopiston käyneen, aikoi sitten virkamieheksi tai ei. Itse suoritin tuon helpon kokeen noin 15 vuotta sitten. Aikaisemmin ruotsin koe oli vapaaehtoinen. Sen suoritivat ne, jotka aikoivat kaksikielisiin virkoihin. Nykyään virkamiesruotsi on kaikille akateemisille Suomessa pakollinen.

Virkamieslain mukaan ruotsia tulee osata tyydyttävästi eli jos ruotsista on lukiossa tullut 6-7 arvosana, niin pienellä viitsimisellä ja läksyjen luvulla tuo on aivan helposti tehty...

Valmentavat auttavat orientoitumaan kielenopiskeluun, mutta AMK:ssa (ainakin meillä) painotetaan sanastoa enemmän kuin kytätään kielioppivirheitä.

Jos on lukihäiriö, käy terkalla ja saat lukitodistuksen. Se saattaa myöskin auttaa.

Itsellä ruotsi oli 6 lukiossa, mutta nyt se on jopa hyvällä tasolla. Tsemppiä opiskeluun.

Joo amk:ssa oli tosiaan ruotsin kurssi. En ole koskaan paljoa ruotsia osannut enkä osaa vieläkään. Kurssi oli kolme opintopistettä ja sen pääsi läpi aika helposti. Voi riippua koulutusalasta, mutta valmistuminen ei taatusti jää kiinni siitä että ei ruotsi taitu. Erittäin turha stressata siitä. Kannattaa suorittaa kyseinen kurssi kesäopintojaksolla, niin on vielä rennompaa.

Ainakin meillä ei osannut ruotsia kummoisesti kukaan ja vähän tunneilla harjoiteltin ja kummasti se virkamiesruotsin taso tuli läpäistyä. Opettaja taisi myös hyvin ymmärtää tilanteen, että lähtötaso ei ole kummoinen, että harjoitellaan vähän jotakin pääkohtia ja laitetaan porukka läpi kurssista rimaa hipoen.

AMK ei ole enää mikään yläaset tai lukio, siellä ollaan aivan muiden asioiden ja tavoitteiden takia. Järjenkäyttö on siellä sallittua.

Ei ole virkamiesruotsi kaikille akateemisille pakollinen! Lasken itseni akateemiseksi kun olen Teknillisen yliopiston suorittanut. Ja ruotsia ei ollut lainkaan! Tietyt virat on sitten aivan eri juttu. Jos menet esim. Nokialle DI:nä hommiin, niin se on yhtä enkkua, ei ruotsia! ;)))

Onko se ainoa pakollinen opiskeluaine? Ja muut aineet eivät? Englantiko ei ole pakollinen?

Olen käynyt 50-kymppisenä AMK:n ja pakollisia oli paljon muutakin kuin ruotsin kieli. SE OLI KIVAA! Kyllä on korvien välissä, jos on noin negatiivinen asenne ruotsin kieleen sanoo suomensuomalainen.

Meillä AMK:ssa 6op valmentavia plus 5op pakollisia parhaassa tapauksessa. Ja valmentavissa ihan mahdotonta pilkun viilaamista kieliopin kanssa. Valmentavissa pitää saada 60pros oikein pakollisissa ei niin tarkkaa.

En ole lukiota käynyt, vaikka olenkin Amk:ssa, menin ensin ihan peruskoulun jälkeen ammattikouluun josta jatkoin amk:uun, Joo kielissä Lukio olis helpottanut mutta kun se matikka tuottaa todella paljon vaikeuksia niin jäi käymättä. Noi valmentavat kurssit auttaneet paljon, koska niissähän on kertausta. Ja olen oikeasti kiinnostunut oppimaan Ruotsia ja käyttänyt aina kun mahdollista, että on sitä muukin reitti kuin vain lukio.

https://yle.fi/uutiset/3-6085788
Virkamiesruotsi on ongelma ammattikorkeakouluissa
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia.

Jos jättää hakematta kouluun siksi että siellä on yksi kurssi pakkoruotsia niin todellinen vika on jossakin muualla. Mitä merkitystä on muutamalla ruotsin tunnilla kun opiskelee loppuelämän ammattia? Eräs tuttu joka ei ollut koskaan opiskellut ruotsia kävi ko. kurssin ja pääsi hyvin pistein läpi. Sanakokeetkaan ei vaadi muuta kuin muistamista. Esseen tai esitelmän voi tehdä käyttäen apuna googlen translatoria.

Hanki sama koulutus englanninkielellä, niin et joudu opiskelemaan tuntiakaaan ruotsia (itse harkitsen tekeväni nimenomaan näin.)

Itselläni oli huono lähtötaso ruotsin kurrseihin AMK-opintoja aloittaessa. Kieli ei oikein yläkoulussakaan kiinnostanut ja jollain 6 pääsin siellä kokeet läpi. Amiksessa sattui aika vaativa opettaja kohdalle, joka ei paljoa mitään rasti ruutuun tehtäviä kokeeseen laittanut vaan piti lauseita kirjoitella. Parhaani yritin, mutta en edes aikamuotoja osannut, joten hylsy tuli. Viimeistä vuotta amiksessa aloittaessa kysyin voisiko koko kurssin käydä uudestaan, että olisi jotain mahkuja päästä koe läpi. Onnistuikin sellainen järjestely, että piti muutamana kertana tehdä jokin 2h tehtäviä täyttämällä monisteita ja lopuksi erillisenä kertana koe, jossa sai käyttää kaikkea materiaalia ja sanakirjaa apuna. Ehtona oli, että arvosana 1 parempaa suoritusta ei voinut saada ja suoritus oli tyyliin copy-paste noista harj.monisteista.

Noh AMK:ssa oli tasotestit heti ekana vuonna enkun ja ruotsin suhteen. Ruotsin suhteen jouduin tehovalmennukseen ja se oli nimensä veroista eli tahti oli aika nopea 3 op siitä sai sekä arvosana oli joko hyväksytty/hylätty. Läpi meni, mutta vaati kyllä panostusta ja läpipääsy oli ehtona, että pääsi virkamieskurssin aloittamaan. Virkamiesruotsi kun alkoi niin ope puhui vaan ruotsia suurimman osan ajasta ja jakoi ruotsinkielisiä monisteita. Olin aivan pihalla koko ajan, mutta täsmensi sentään ohjeita suomeksi, jos pyysi. Sanakirjojen avulla jotenkin kepluttelin. Aloin opettelemaan sanoja ulkoa jonkun 1 h päivässä ja lauseiden kirjoitusta. Piti ihan ne sanojen väliin tulleet täytesanatkin kerrata. Lopputulos oli, että kirjallisesta kokeesta 2 ja suullisesta osiosta 1. Läpi meni siis arvosanalla 2. Oli kyllä helpotus lopulta.

Huomasin kyllä, että negatiivinen asennoituminen ja turhautuminen tekivät hallaa oppimiselle. Muistan vain ne illat kun väkisin tankkasin sanoja päähäni ja yritin kirjoittaa erilasia lauseita yhä uudelleen ja uudelleen. Kyllä minusta ruotsikin siis on läpi päästävissä heikon lähtötason vuoksi, jos on kuitenkin jotenkin päässyt aikaisemminkin läpi. Ei välttämättä ekalla yrittämällä kaikilla, mutta työtä se vaatii ja aikaa. Työtehtäviin, joissa tarvitaan hyvää ruotsia en kuitenkaan hakisi nytkään vaan välttäisin edes hakemasta sellasiin.

Itsellähän ei ruotsi vain mennyt läpi. Pääsin tehovalmennuksen kääntäjän avulla läpi, sillä suullista koetta ei ollut.
Tämän jälkeen tuli virkamiesruotsi ja ei vain onnistunut kun en edes kymmeneen osannut laskea ruotsiksi. Siinäkö pitäisi sitten opetella insinööritason tekstiä tuottamaan ruotsiksi?
Kursseista tuli hylsy ja suosiolla jätin ruotsinkurssit myöhemmäksi, sillä en halunnut jäädä jälkeen tärkeistä kursseista.
No sitten yritin ruotsia uudelleen 3. Vuoden lopussa, mutta suullista koetta ei päässyt edes aloittamaan, sillä perustervehdykset ja rento small talkki ei onnistunut opettajan kanssa.
Opettaja antoi pyytämättä vapatuksen pakkoruotsista, sillä koululla ei ollut resursseja eikä aikaa aloittaa opettamaan ruotsinalkeita.