Liikun paljon, pyöräilen, kävelen, jumppaan. Karppaan jne. Vuodessa paino noussut kahdeksan kiloa. Päällä estrogeenihoito ja masennuslääke. Vyötärö katoaa päivä päivältä. Tuo masennuslääke ei kyllä "laita" syömään, uuden aallon valmisteita, valdoxan. Enemmän syytän vaihdevuosia ja estrogeeniä. Paino alkoi nousta ja turvotus lisääntyä kun vaihtarit alkoi toden teolla. Estrogeeni toi avun hikoiluun ja ahdistukseen, nukkuminenkin helpottui. Mutta lihominen!!! Masentaa jo itsessään.......Hormoneista en halua luopua, ne pelastivat minut elämään takaisin. Mikä tässä auttaa, syödäkin pitäisi edes sen verran, että hengissä pysyy....Kertokaa, mikä teillä on auttanut...!
Lihominen
hormonipeikolla
325501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Syyttäisin kyllä enemmän kuitenkin masennuslääkkeitä. Tunnen niin monia ,joille on käynyt samalla lailla ikään katsomatta. Kannattaisi kyllä etsiä kaikki muut luontaisesti mielialaa parantavaa keinoa , kuin pillerit. Homeopatia? Terapia?
????
m aSENUSL'ÄKET LIHOTAAVTA
Samanlaista täällä, paitsi en ole syönyt estrogeeniä enkä masennuslääkettäkään. Kaikista vastatoimista huolimatta lihoin lihomistani ensimmäiset kolme vuotta vaihtareiden kunnolla alettua. Olen aina ennen ollut hoikka. Vielä nelissä kymmenissä söin paljon enemmän, ja herkkujakin, sekä liikuin vähemmän kun en ehtinyt. Aloitin määrätietoisen ja säännöllisen liikuntaharrastuksen noin viisi vuotta ennen ensimmäisiä vaihtarioireita, lopetin tupakan ja vähensin alkoholin minimiin. Ryhdyin karppaamaan kevyesti ja lihomisen pelossa, tupakan jälkeen, katsoin tarkkaan mitä suuhuni panin. Vaihtareiden alettua en enää jaksanut kunnolla liikkua, olo oli raskas ja väsynyt, joka paikka kipeä ja arka. Sitten tuli niveltulehdus ja liikuntaharrastus jäi kolmeksi vuodeksi. Nyt olen lähtenyt uudelleen liikkeelle ja olen ollut karppaaja jo melkein vuoden, paino ei ole laskenut, mutta luojan kiitos, ei ole enää noussutkaan. Olen lihonut joka paikasta, mutta kamalin on vatsani. Sitä ei voi enää piilottaa millään.
Eräs tuttavani sanoi äskettäin, että "kun lihoo vaihdevuosissa, niin jospa se on jotenkin tarpeen elimistön toiminnan kannalta". Tämä kuulosti ensimmäiseltä lohduttavalta ja järkevältä lauseelta moneen vuoteen. Kun saa kuulla jatkuvasti sukulaisiltaan, että "herranjestas kun sinä olet lihonut" joka kerta kun vastakkain tullaan, niin ei ole kivaa. Sekin, että kukaan ei usko minua, vaan väittää tämän tilan olevan omaa syytäni, masentaa todella paljon. Olen varmaan lukenut kaikki mahdolliset artikkelit hormonitoiminnasta etsiessäni vastauksia kysymyksiini. Olen ajatellut, että yleinen vireystason lasku ja voimattomuus (sekä henkinen, että fyysinen) jotenkin aiheuttaa sellaista stressiä, joka saa lihomisen aikaiseksi, koteloiden koko naisen rasvan sisään. Jospa tästä vielä kuoriutuu ulos, mutta kymmenen vuotta elämästä sellaisessa tilassa, ettei pysty varpaankynsiään leikkaamaan, on minusta liikaa.
Niin, masennuslääkkeitä olen syönyt jo vuosia. Osa lihotti, lopetin ja vaihdoin kunnes löysin nykyisen valmisteen. Kyllä vaihdevuodet muuttavat hormonituotantoa jotenkin, että painoa ja turvotusta kertyy. Enkä siis ole ainoa tapaus. Kuten edellinen kommentoi, ottaa päähän kun ihmiset eivät ymmärrä. Väittävät vaan lihomisen olevan laiskuuttani ja suklaan mussutusta. jumalauta, pyöräilen nykyisin päivittäin yli viisitoista kilometriä ja siihen muu liikunta päälle! Ei makeisia, ei suklaata, ei liian suolaista ruokaa. Hormonit hallitsee minua. Puoliso huomauttelee pyöristyneestä vatsasta. Ei tule tukea sieltäkään suunnasta........jotain apua jostain.......
Itse en ole lihonut, aloitusvaiheessa pillerit pikemminkin aiheuttivat pahoivointia.
Taitaa olla yksilöllistä?
Tyhmähkö kysymys varmaan mutta ei kai ihminen voi lihoa jos syö vain sen tai vähemmän mitä kuluttaa? Vaikkei harrastaisi minkäänlaista liikuntaa?
Ihmetellen seuraan himoliikkujatyökavereita, jotka juoksevat vaikka maratoneja mutta vartalo on siitä huolimatta kuin tynnyri eli vyötärön seutu on ja pysyy läskin peitossa? Miten se on mahdollista???
Koirasta huomasin, että hormonitoiminnan muutos vaikuttaa painoon.
Se kun kastroitiin, niin lihominen alkoi välittömästi. Ruokaa se sai tasan tarkkan saman verran kuin ennenkin, ja lenkillä käytiin yhtä säännöllisesti.
Ystäväni aikoinaan lopetti ehkäisypillereiden syönnin sinkuksi jäätyään: hän alkoi laihtua ja oli asiasta aivan ihmeissään. Ruokavaliossa ja liikunnassa ei tapahtunut muutosta, mutta painosta tippui kymmenisen kiloa.
Joten: eivät ne hormonit aivan syyttömiä painon muutoksiin ole.
Kaykaapa rekkautumassa tuonne www.karppaus.info -sivustolle. Kohtalotovereita loytyy ja monille tosiaankin on vahahiilihydraattinen ruokavalio auttanut.
Tassa viela luettavaa:
http://kaisa.optimalperformance.fi/?p=553
Hei
varokaapa tuota vähähiilihydraattista ruokavaliota, kolestrolitasot ovat monella nousseet ja ummetus lisääntynyt. Kaikkea kohtuudella ja sitä kautta laihtumaan.
Ruokapäiväkirja käyttöön.
Runsas rasvan käyttö ja vähäinen kuitupitoinen ruoka lisäävät mm. rintasyövän riskiä.
Sama ongelma. Olen aina ollut laiha, alipainoinen, joten painon kanssa ei ole ollut ikinä mitään ongelmaa.
Nyt olen sitten vaihdevuosivaivojen alettua lihonut yhtäkkiä 5-6 kg.
Mikään muu ei ole muuttunut kuin hormonitoiminta.
Olen kiinnittänyt huomiota ruokavalioon (enkä syö esim. leipää juuri ollenkaan) ja liikkunut myös ihan tarpeeksi, mutta ei mitään apua tilanteeseen.
Kaikki tuntuu kerääntyvän vatsan seutuun ja yläkroppaan. Takamus ja reidet on vielä ihan hoikat ja jalat on oikeastaan -lähes- yhtä tikut kuin ennenkin, mutta tuo yläkroppa...Vatsan lisäksi on tullut tavaraa myös käsivarsiin ja rintoihin.
Kroppa on jotenkin ihan epäsuhta, kun alaosa on sitten taas kapoinen. On vaikea löytää jo vaatteitakin.
"Runsas rasvan käyttö ja vähäinen kuitupitoinen ruoka lisäävät mm. rintasyövän riskiä."
Maitorasva tutkitustikin sita ehkaisee. Sitapaitsi karppausruokavaliossa syodaan n. puoli kiloa kasviksia per paiva, joten kuiduista ei todellakaan tule pulaa. Hivenaineetkin tulevat paremmin imeytyneeksi, kun eivat viljan kuidut ole niiden imeytymista haittaamassa.
Moikka
Sama juttu, paitsi masennuslääkettä en ole ottanut. Olen puolittanut estrogeeniannoksen ja nyt vähentänyt jonkin verran myös hiilihydraatteja.Limakalvoille lactal apteekista. Lihat pitäisi olla vähärasvaisia sekä mahd. leikkeleet. Pakko on silloin tällöin mussuttaa, mutta ehkä vain kerran viikossa. Liikuntaa vaikka päivittäin.Olen myös menossa vartalon rasvaimuun, jossa käsitellään vatsa ja kyljet.
Jaksamista ja pidetään yhteyttä
terv. pullero
Itse olen nyt vuoden tuskaillut saman asian kanssa.
Syömistä ei pidä missään tapauksessa lopettaa. koska elimistö tottuu pian vähempään ja ei vaadikaan enempää, mikä taas lihottaa.
Oman lihomiseni syyksi laitan ennen kaikkea alkukesän hyvät säät ja monet juhlat ja juhlavalmistelut (kakkuja, siideriä, mansikoita ja kermavaahtoa...), ja kun ei jaksanut enää liikkua. Aloitin kuukausi sitten hormonihoidon, koska työnteosta ei ollut tulla enää mitään.
Odotan kiinnostuneena, mihin tilanne johtaa. Tuleeko painoa lisää vai pääsenkö eroon entisistä. Ainkin hormonit ovat auttaneet siinä, että nyt jaksan olla taas kiinnostunut itseni hoitamisesta.
Sen olen ymmärtänyt, että ihan pikku liikunnalla ei tuloksiin tahdo päästä. Ennen riitti parin kilsan säännöllinen lenkkely (fyysisen työn lisäksi).
Nyt täytyy ottaa järeämmät konstit käyttöön.
Se on totta, siksi menin klinikalle ja olen jo sopinut vartalon rasvaimun, olen nyt ollut ilman puolikastakin estrogeeniannosta, ( operaatio on 22.8). Ei ole ihan pikku juttu, mutta saa kuulemma kaivella kaapista pieniksi jääneitä vaatteita, sen päivän haluan nähdä ! Minulle kertyi rasvaa lantiolle ja koko vatsalle, vaikka liikuin lähes joka päivä.
Kuulumisiin.
Onnea operaatioon!! Haaveissa mullakin sama, joskus tulevaisuudessa sitten. Huomaan kyllä saman mitä joku sanoi, sama liikuntamäärä ei enää riitä, mikä ennen. Täytyy lisätä treeniä. Kuntosalille ei ole asiaa huonon rahatilanteen vuoksi, mutta jotain halvempaa ja tehokasta......
Moikka taas
Harrastin n. 20 v.lentopalloa, nyt myöhemmin venyttelyä ja kävelyä, jos pystyt, aloita hölkkäharrastus ja sen lisäksi hanki fysiolenkki.vahvin niistä.Niitä saa tavaratalojen urheiluosastoilta.Sillä voit venytellä hartia, rinta ja vatsalihaksia tosi edullista.Voi tehdä kotona. Itse huomasin estrogeenihoidon myötä,että turvotus, selluliitti ja läskit senkun lisääntyvät.Jos vaan suinkin pärjään, jatkan ilman estrogeeneja, kohtu poistettu. Täytyy elää päivä kerrallaan tämän vanhenemisen kanssa.
Kiristin karppausta.....eipä juuri mitään hiilareita. Paljon kalaa, kanaa, lihaa. Ainoat hiilarit otan mehusta, joka on intohimoni. Nyt viikossa pahin vatsan turvotus laskeutunut, olo on helpompi. Paino (nestettä varmaan) on laskenut jo pari kiloa. Aamuisin silmänaluset ei ole niin pöhöttyneet kun vähän aikaa sitten! Muu perhe syö sovelletusti, muille perunamuusit ja pihvit, mulle vaan pihvit....Voi tätä naisen elämää. Ensin on oltava nuori ja kaunis, sitten pullantuoksuinen äiti ja kaiken kruunaa vaihdevuodet. Jaksetaan naiset, vaatii tämä elämä puolisoltakin paljon. Kiitokset myös heille......
masennus voi olla kun on jotain mitä puuttuu kropassa...vitamiini, hiveaine......kannattaa puhua luontaisterapeutin kanss......sitten löytyykin taktiili stimulointi joka helpottaa masennustakin...onnea etsimässä...
Olen 52 vuotias ja viime syksynä aloin ottamaan kunnon annokset D-vitamiinia. Ei mennyt montaa viikkoa, kun huomasin oloni huomattavasti piristyneen. Ei ollut enään sellaista oloa, kuin olisin maani myynyt. Nykyään otan joka päivä myös seleeniä, sinkkiä, C-vitamiinia ja mikä kaikkein parasta: L-Tyrosiini. Sen löysin netistä, kun etsin apua laiskaan kilpirauhaseeni. Olo on taas kuin nuorella neidolla. Ei vaivaa mitkään vaihdevuosi oireet, ei masennukset, ei saamattomuus. Jaksan taas olla onnellinen. Mulla ei ole mitään hormoonihoitoa, vain terveellinen ruoka, vitamiinit ja liikunta auttaa myös. Kannattaa kokeilla!
Luontaistuotteet ovat varmasti ihan hyvä lisä kuka niitä tarvitsee. Itse olen koululääketieteen puolestapuhuja ja estrogeenihoito pelasti minut takaisin elämään. Kohdallani ei ollut ainoastaan pientä hikoilua, mielialan vaihtelua, saamattomuutta. Olen ollut yli kaksi vuotta sairaslomalla ja täydellinen estrogeenin puutos on yhtenä suurena osana aiheuttamassa masennustani. Hyvin nopeasti lääkityksen aloituksen jälkeen vointini parani huomattavasti. Pysyin siis hengissä!!!!!! Tämä lihominen ja turvotus on tietysti vaan pieni vaiva, koska tämä "tauti" voi viedä täydellisesti työkyvyn. Mutta ikäni hoikkana olleena, minun on vaikea hyväksyä läskistymistäni.....mutta hiilarittomuus auttaa näköjään!!!!!!!!!!!!! Jaksamista naiset........
Moikka, olin eilen vartalon rasvaimussa, tulos taitaa olla tosi mahtava. Nyt vielä kipuja iholla, koska on iho irti ja puristusvaate päällä. Kaikki möykyt lantiolta pois sekä vyötärö kohdillaan.
Kiva kuulla!! Kovaa vauhtia itsekin suunnittelemassa samaa, taidan teettää samalla kirurgilla kuka operoi aikoinaan tissitkin. Pienet kivut kestää kun tietää lopputuloksen...:) jaksamista toipumiseen!
Mä en tiedä, kannattaako tällä palstalla kertoa kuka teki hienon vartalon minulle, mutta luulen että ko. NAINEN on kaikilla tiedossa.Imettiin vyötärö,ylä- ja alavatsa, selästä ja lantiolta kaikki. Paikka on Helsingissä, luotettavaa osaamista. Itse meinaan vielä tissit kohotuttaa.
terkkuja
Hei! Tämä ei ole enää vaihdevuosiasiaa, jos niitä pitää 'hoitaa' kirurgisesti. Rasvat pois, tissit tanaan. Se on rahalla ostettu kroppa. Jos en itse saa hillittyä syömisiäni, en todella mene suurella rahalla poistattamaan ylimääräisiä. Miksi vaihdevuosi-ikäisen naisen pitäisi näyttää ja olla samassa timmissä kunnossa kuin nuorena? Ei ihme, että 6-vuotiaat laiduttavat, teinit eivät syö, rippilahjaksi tekotissit? Apua!
No ei todellakaan 56 v. voi näyttää kaksikymppiseltä.Taidat vaan olla kade? Olen pitkällisten hormonihoitojen, kipujen ja kohdunpoiston jälkeen saanut mielenrauhan sekä vartalon kuntoon.Älä sinä sormella heristä,koska kärsinyt olen jo riittävästi.
Vaihdevuosiin kuuluu käsikirjan mukaan noin 10 (muistaakseni) kiloa lisää, joten se kuuluu asiaan. Muutenkin muodot muuttavat paikkaansa.
Oletteko liian pyöreät naiset mitauttaneet TSH ja T4V arvot? Varsinkin, jos väsymys on ylenpalttista eikä syö oikeastikaan paljon, niin vika voi olla kilpirauhasessa, joka löysäilee aineenvaihdunnassa.
Jos TSH on yli kaksi tai kolme niin voi olla vikaa varsinkin jos T4V on alakantissa.
Älkää sitten uskoko lääkäriä tai terveydenhoitajia, että hyvät arvot on ellei kyseessä ole asiaan (hormoneihin) perhtynyt lääkäri.
Vaihdevuosien lomassa TSH helposti vipsahtaa suurempiin lukemiin ja olo on sen mukainen. Vika oletetaan siksi olevan vaihdevuosissa ja aina ei huomata tarkistaa kilpirauhasta.
THS saattaa jotenkin kompensoida alhaista esterogeenipitoisuutta tai elimistö lisää rasvaa, jotta saisi siitä muutettua esterogeenia. Siksi on ihan hyvä juttu jos valitsee hormonikorvaushoidon. Lisäkilot voi sitäkin kautta tulla ja tilanne parantua korvaushoidolla.
Olisipa ollut kiva tietää tuo painonnousun mahdollisuus kun lopetin tupakan polttamisen juuri vaihdevuosien alkaessa. Tuli sitten se 10 kiloa molemmista, sekä vaihtareista, että tupakan lopettamisesta. Liikkuminen ei auttanut yhtään mitään, nivelet vain tulehtuivat ja paino jatkoi nousemistaan. Lopulta iso maha jo esti lenkkarin nauhojen sitomisen.
Vai kymmenen kiloa kuuluukin lihoa vaihdevuosissa....? Ei perkele, nyt oon käsittänyt ihan väärin. Minä nimittäin en aio lihoa. Teen kaikkeni, että kroppa säilyy sellaisena kun haluan. Oli keinot sitten mitkä hyvänsä. Jumppaan, treenaan, karppaan ja painun kirurgin huoltoon tarvittaessa. Ne henkilöt, ketkä kilojaan rakastavat, onnea teille! Minusta ei ole siihen. Estrogeeni pitää ahdistuksen ja mielialan kohtuullisen siedettävänä, mutta ylimääräinen läski pudottaa ainakin minun mielialaani. Edelliselle vielä, että kaikki mahdolliset testit ja kokeet on otettu, tulokset normaalit.
Hei ! Olen pian 48v. ja esivaihdevuosissa kärvistelevä. Lisäksi on kilpirauhasen vajaatoiminta ja psyykkisiä ongelmia. Minun mielestäni juttu on niin että kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee. Jos jollekin on rasvaimu sopinut eikä mitään haittaa ole tullut niin hieno homma !! Olen ilonen onnistumisesta kilojen poissa pysymiseksi. Jos taas joku pitää normaalina että 10 kg tulee joka tapauksessa vaihdevuosissa niin ok sekin. Se on vain hänen kokemuksensa ja ajatuksensa. Mun mielestä kukin tehköön ja ajatelkoon niin kuin parhaaksi näkee ja kukin saa yrittää itselleen parhainta sopivinta lopputulosta. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Yritetään olla kannustavia ja iloita jos joku onnistuu jossain. Yleensäkin on hyvä että on tämä palsta missä voidaan jakaa kokemuksia. Jokainen voi oppia toisiltaan. Sen verran itsekin sanon että lihominen kyllä laskee minunkin mielialaa joten on hyvä että nykylääketiede on kehittynyt siinäkin että on rasvaimuja ym. Itse en varmaankaan rohkenisi mennä. Ihan mielenkiinnosta silti haluaisin tietää ko.toimenpiteestä. Haluaisin muuten myös tietää mihin perustuu se 10 kg painoa lisää vaihdevuosissa :) ? Tsemppiä kaikille !
Rasvaimu vyötärön ja lantion seudulle tehdään esim. spinaalipuudutuksessa eli ollaan hereillä.Olen itsekin melko pelokas ja kipuarka,nyt voin kuitenkin kertoa että minulle tehty laaja rasvaimu ei tuntunut lainkaan.Jos johonkin voisi verrata, niin lähinnä ihon kosketteluun,ei enempää tuntunut. Nyt 3 vrk operaatiosta ja elämä voittaa. Turvotus ja kipu ensimmäisinä päivinä on varmaan yksilölllistä.Minulla oli 3 vrk melko kovia kipuja, vahvojen kipulääkkeiden turvin ja mies apuna olen nyt voiton puolella, enkä tänä aamuna ole ottanut kipulääkettä. Vatsa oli ummella, mutta sekin tänään OK.
Mainittakoon että tosi vahvaa kipulääkettä otin vain yhden kappaleen.Onneksi, koska on ummettava. Siis jälkikäteen 3vrk kärvistelin.Kannatti.Jos haluat tietää toimenpiteestä enemmän,voin vastailla.
Tuo spinaalipuudutus oli itselleni pienoinen yllätys, luulin sen tehtävän yleisanestesiassa. Hienosti on sinun toipuminen siis lähtenyt käyntiin, kiva kuulla. Tulokset varmasti nostavat mielialaa ja itsetuntoa kohinalla. Voi kun olen iloinen puolestasi! Jos haluat kertoa, kuinka paljon maksoit toimenpiteestä, niin mielelläni kuulisin. Tää täti vaan on kiristänyt jumppaamista ja ruokavaliota....Joskus vuosia sitten eräs NAISplastiikkakirurgi sanoi, että saattaa olla etten koskaan saa jumppaamalla vatsaa litteäksi. Jostain syystä ovat lihakset ja kudokset niin veltot. Jätettiin asia hautumaan ja päätin jo silloin mielessäni rasvaimusta. Jaksamista toipumisvaiheeseen!!!
No hei, maksoi kohtalaisesti, en kehtaa sitä sanoa, mutta katso hinnastosta: kylkien ja ylä-sekä alavatsan lisäksi selästä, ratsupaikoista ja vyötäröltä,Sen voin kertoa että alle 10.000 reilusti. On aina yksilökohtaista se läskin määrä.
Oletko ajatellut vatsanpeitteiden korjausleikkausta,voisi olla hyvä tehdä.Leikkaavat osan läskiä pois, kurovat korsettia kiinni.Saa samalla lihaksiin uutta voimaa ja lantion kaari kaventuu.Vatsa myös litistyy Mulle on tehty alavatsan kiristys n. 7 v sitten, mutta nyt vasta
olen kaventunut melkoisesti, tänään nivusissa laskeutuneet mustelmat.Oikea jalka sysimusta Kipuja ON OLLUT vähän enemmän kuin kuvittelinkaan ja melkoisesti sekä turvotusta että viiltävää repivää kipua. Kudokset on kiinnittymässä. Kuvittelisin, että toinen viikko jo alkaa olemaan hieman helpompi.Turvotus on melko tukalaa öisin.Lantiolta kadonneet rasvamöhkyrät nostavat mielialaa kyllä kummasti.Nyt voin sanoa, että LÄHTIVÄT NOPEAMMIN KUIN TULIVAT. Niin on turvallisempi operointi ilman nukutusta ja heti operaation jälkeen kiskoin mehua, kahvia ja vettä.Kotona ruokaa.