Ilon keijut.

Ilon keijut!

   Harmauden huntu leijailee
   kuin sumuiset pilvet.
   Kaikk’ auringon valo himmenee,
   ja sä murheitas itket, mutta turhaan.
   Kuuntele… kuinka metsien keijut,
   kanneltaan helistellen,
   yli metsien kukkuloiden
   ne soitellen, tanssien
luokses’ kiitäen käy.

   Avaa ikkunas’ valoon päin,
   mistä kirkkaus kurkkaa.
   Hunnut pimeyden harmaat
   jo kaikkoaa nurkkaan
   pois sumuineen.
   Katsele… näet keijujen tuovan
   valoa auringon.
   Kultaa kiharat säihkyy,
   ja kitarat, kanteleet,
heillä helisten soi.

   Anna sydämes’ sisään tulla
   keijuin joukot, kitarat.
   Silloin sävelin voimin
   täällä tuokiot pimeät
sullekin valkenee.
   Laulele… laula keijujen kera,
   sointuja sävelten.
   Kaikki sumujen hunnut,
   nuo harmaat ja usvaiset,
kauas karkoita pois.

En millään malta olla panematta tähän omaa iloisempaa runoa.
En kuitenkaan tee sitä ilkeyttäni , vaan yritän osoittaa että ei kaikki ole harmaata, kun ei päästä sitä lähelleen.
Tsemppiä Ruuneperi, minä muistan Sinua.
   
   
       

   
2177
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Hei Liena! Runo oli kaunis! Hyvää jatkoa sinulle runojen maailmassa.!!

Äänestä
  • Kiitos Sinulle, oletkohan tammikuinen kauris????

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Liena kirjoitti:

Ilon keijut!

   Harmauden huntu leijailee
   kuin sumuiset pilvet.
   Kaikk’ auringon valo himmenee,
   ja sä murheitas itket, mutta turhaan.
   Kuuntele… kuinka metsien keijut,
   kanneltaan helistellen,
   yli metsien kukkuloiden
   ne soitellen, tanssien
luokses’ kiitäen käy.

   Avaa ikkunas’ valoon päin,
   mistä kirkkaus kurkkaa.
   Hunnut pimeyden harmaat
   jo kaikkoaa nurkkaan
   pois sumuineen.
   Katsele… näet keijujen tuovan
   valoa auringon.
   Kultaa kiharat säihkyy,
   ja kitarat, kanteleet,
heillä helisten soi.

   Anna sydämes’ sisään tulla
   keijuin joukot, kitarat.
   Silloin sävelin voimin
   täällä tuokiot pimeät
sullekin valkenee.
   Laulele… laula keijujen kera,
   sointuja sävelten.
   Kaikki sumujen hunnut,
   nuo harmaat ja usvaiset,
kauas karkoita pois.

En millään malta olla panematta tähän omaa iloisempaa runoa.
En kuitenkaan tee sitä ilkeyttäni , vaan yritän osoittaa että ei kaikki ole harmaata, kun ei päästä sitä lähelleen.
Tsemppiä Ruuneperi, minä muistan Sinua.
   
   
       

   

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu