Miten saa 50 miehen sihtaamaan pyttyyn eikä kaikkea lattialle? Tai menemään lääkäriin jos ei onnistu tai pissaamaan istuvaltaan. Ja kaikki yksinkertaisetkin asiat tuntuu jo unohtuvan (kuten mistä löytyy haarukoita, mistä sukat? miten avataan tiedosto tai suljetaan tietokone?). Ja on niin himskutin kärttynen eikä tietenkään HÄNESSÄ ole mitään vikaa vaan kaikki viat ovat muissa. Joutuu opastamaan kuin pientä lasta eikä aina jaksaisi.
Aargh!
tytär
251195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
jos kirjoitit tuon jutun tosissasi, niin ehkä on niin että tällä miehellä on alkava sairaus. En ole lääkäri ja siksi en voi ruveta diagnosoimaan saati pelottelemaan, mutta otapa selvää mistä johtuu, että joku ihminen alkaa unohtelemaan asioita jotka ennen osasi?
Hän on sinut kasvattanut elänttänyt kouluttanut
Nyt on sinun vuoro hoitaa häntä oli syy mikä tahansa ja kestettävä vaikkei olekkaan sellainen kuin toivoisit olevan .
Voi olla että hänellä on alkanut dementiaoireita ja niihin on olemassa apua . Viepä isä lääkäriin tai pyydä lääkäri kotiin käymään tutkimaan tilannetta ja mitä tehdään Voi olla vaikka alzhaimerin tautia alkamassa .Älä siis kiukuttele isällesi on monia syitä jolloin on avuntarpeessa eikä se hermoileminen ja hermostuminen auta asiaa vaan päin vastoin . Hae ammattiapua hlpottaa sinuakin kun saa tietää millainen on ja mikä vaikaa ja millaisia tulevaisuuden näkymiä ja tekemistä on oltava ja otettava huomioon
Hyvää kesää
Alzheimerin tauti tuli minullakin mieleen ensimmäisenä. Silloinhan ihminen alkaa unohtamaan kaiken oppimansa ja mielialat vaihtelevat. Tässä tytär ei varmasti ole osannut ajatella, että siitä voi olla kyse. Toivottavasti asiat selviävät.
Dementiasta olen hänelle puhunut aina kun on jotain ihan kummallista tapahtunut (kuten unohtanut missä pidetään haarukoita) mutta ei ota kuuleviin korviinsa, pitää vaan vitsinä. En voi koko elämääni uhrata isäni takia, muutin jo avomieheni luota takaisin kotiin ja enkä kuitenkaan voi loputtomiin lykätä opiskelemaan lähtöä...
on aivan turhaa kiukutella ja puhua että olet hänelle sanonut että on dementia isällesi . Ei ne korjaannu sillä tavalla nuo viat .
Jos on alzeimer niin pahenee vain kokoajan ja tarvitsee jonkun olemaan siellä jatkuvasti pitämässä huolta tai sitte on hankittava joku hoitamaan tai huolehtimaan . Hän käyttäytyy noin eikä ymmärrä oikeasti mitä tekee ,ei hän paha ole ja tahallaan sinua kiusaa ymmärrä jo se ,hyvä ihminen siellä "tytär"
Viepä isäsi nyt lääkärille kerro noista asioista ja siitä se sitten lähtee eteenpäin asiat rullaamaan ja saat tietoa ja apua miten toimia .
Tottakai sinun pitää omaa elämää ajatella ja opiskella mutta sinun on myös huolehdittava isästäsi jos hän ei kerran itse siihen pysty .
Apua on olemassa ja apua saa ja koska olet tietokoneella voit hakea myös tietoa koneellasi mitä on alzheimer ja dementia ym vanhuuden oireet
Sehän tuossa taitaa olla ristiriita kun hän ei ole iältään vielä vanha joten vaikea on käsittää ja uskoa todeksi mutta näin voi kuitenkin olla että on varahin dementoitumassa .
Hän tarvitsee inhimillisen kohtelun silti ja asiallisen eikä sitä sinun kiukutteluasi .
Se voi olla sinunkin kohtalosi muuten ,sitähän ei kukaan voi tietää tuleeko dementia vai mikä vaiva
ja olet toisten hoivattavana ja huollettavana .
Mieti hyvänen aika jo
Hae itsellesi tietoa ja isä sairaalaan mene hänenkanssaan tai pyydä omalääkäri vaikka kotiin puhu sitten millainen on tilanne
Kaikki selviää ja sinäkin voit huokaista helpotuksesta ja voit opiskelua jatkaa eikä jää kauhean paha mieli mistään ja isäsi saa oikeaa hoitoa mitä kuuluukin saada nyt
Lääkäri voi selvittää mistä on kyse sillä voihan olla paljon muitakinmahdollisuuksia kuin noi dementiaoireet kun on noin nuori isa sulla vasta
varmasti vaadikaan sinua uhraamaan elämääsi. Kuitenkin sinun pitäisi järjestää isäsi lääkärille ja asianmukaiseen hoitoon, koska hän ei millään itse voi ymmärtää tilaansa. Käsittääkseni dementia ja Alzheimer ovat eri asioita, mutta netistä saat tietoa niistä, ja lääkärit kertovat omaisille lisää.
Mutta hän on uhrannut koko elämänsä sinulle.
Samaa asiaa, eri muodoissa. Dementikoista 60% muuttuu alzhaimeria sairastavaksi vanhukseksi.
en ollut ihan varma asiasta. Toisin sanoen siis dementia voi muuttua (pahentua?) Alzheimerin taudiksi?
Itse asiassa on työnarkomaani eikä paljoakaan "kasvattanut" tai edes ollut kotona. Äiti minusta on huolehtinut. Kyllä isän pitäisi tietää mitä dementia on kun äitinsä dementoitui melko nuorena jo. Kuitenkin isä on vielä työelämässä ja pärjää melko hyvin, en voi enkä halua aikuista ihmistä pakottaa lääkäriin. Kuitenkin kyseessä on isäni enkä voi hänelle hirveästi sanoa vastaan.
Kirjoitin tänne pyytääkseni apua miten saisin isäni ymmärtämään että kaikki ei ole ihan kunnossa ennen kuin tuo tila tuosta ehtii pahenemaan mutta surullisena vaan huomaan että kysymykseni tulkitaan "kiukutteluksi" ja "hermoiluksi ja hermostumiseksi". En ole väittänyt että hän "tahallaan minua kiusaa". Ja tuohon "mieti hyvänen aika jo" niin en kyllä ole vielä miettinyt dementoidunko itse joskus,se ei ole mielestäni ajankohtaista, olenhan vasta kaksikymppinen. Tällä hetkellä pohdin vasta miten isäni pärjäisi jatkossa ja sen jälkeen omia opiskelujani, miestäni ja perheen perustamista.
isäsi varmasti tietääkin mitä dementia/Alzheimer on, mutta valitettavasti sitä ei taida tunnistaa kun se sattuu omalle kohdalle.
On tosiaan vaikea neuvoa miten isäsi saisit menemään lääkäriin jos hän pystyy vielä olemaan työelämässä. Luultavasti työpaikalla jossain vaiheessa huomataan että kaikki ei ole kohdallaan, ja prosessi lähtee sitten sieltä käsin.
Ei tosiaan kannata miettiä dementoituuko itse joskus vai ei, se tapahtuu jos on tapahtuakseen. Tärkeämpää olisi tosiaan saada isäsi hoitoon, mutta miten se onnistuisi, onkin nyt melkoinen ongelma.
Asiat nimittäin tuskin menevät tuosta parempaan suuntaan, joten ehkä sinun kannattaisi ottaa johonkin lääkäriin yhteyttä ja kysyä häneltä neuvoa miten toimia.
niin se vain voi tulla dementoitumisoireet jo nelikymppisinäkin valitettavasti
Toinen asia on että itse se henkilö ei sitä aina huomaa tai ei haluaedes huomata joten älä kiukuttele ja moiti isääsi miten toimii.
Voihan kyse olla muustakin mutta mitäpäjos ihan puhut asiasta etkä sano että kyllä pitäisi tietää mitä on dementia ,ei se ihan sillai mene kuules.
Luulenpa ettei kukaan ihmiinen halua itsessän huomata huonoja asioita ja sairauksia varsinkin joka on hyvin aktiivinen ja teräskunnossa ollut ja elämänparhaassa iässä ja työntouhussa.
Sinulla ei taida vain oikein nyt mennä perille se mitenkään .
Sinun on vain tehtävä jotain juttele jos ymmärtää niin varmasti myös kuuntelee sua jos asiallisesti kiukkuilematta kerrot mitä olet ajatellut ja miltä tuntuu tilanne nyt .
On isäsi sinua kouluttanut ja elättänyt vaikka koetkin äitisi tehneen sun eteenasioita paljon miten se muutoin oisi ollut edes mahdollista .
Otahan nyt asia rauhallisemmin ja mieti ja tee jotain sen eteen ettei tarvii hätäillä hermoilla ja moittia isääsi . Kuulostat siltä kuin et ollenkaan tykkäisi auttaa isääsi no jos niin on niin mene kuule ihan omia teitä kyllä se yhteiskunta hoitaa ja huomaa naapurit ja muut että on avuntarpeessa sitten kun on ja huoltaa he asiat rutiinilla mutta eihän se ole samaa kuin jos oma tytär välittäisi vanhenevasta isästä ja jos on ongelmia miksi et voi ottaa yhteyttä lääkäriin isäsi kanssa tai yksin kertoen huolesi.
Itsekäs olet omaa itseäsi ajattelet vain tuossa
Tottakai se teettää töitä että huolehtii ja välittää se vain on niin että jos ei omaiset välitä niin äkkiähän siinä käy niin että ei pärjää senkään vertaa ja yhteiskuntahan hoitaa mutta kovin kylmää ja sellaista liukuhihnatyötähän se on vanhenevistä välittäminen ja heidän eteen ei viitsitä enää mitään tehdä koetaan ikävinä ja hankalina ja työllistävinä ja kun ei tuota enää niin paljon
sinulla isäsi on kuitenkin työelämässä toivottavasti työssä on joku hyvä kaveri ystävä tai muutoin joku hyvä ystävä joka välittää ja huolehtii että sinä voit mennä kuin päiväperhonen huoletonna itsekkäänä.
Sanon vain että kyllä se on vain yksi ainut isä ja yksiainut äiti ihmisellä olemassa ja kun heitä ei enää ole niin sitte sen tajuaa heidän olemassaolon ja sen mitä he ovat tehneet .
Sulle "tytär "on annettu ohjeita neuvoja taitaa mennä vain kuuroille korville.
Ikävä asia mutta suomeassa on mahdollista myös jos niin todella haluat jättää heitteille omaiset ja sullahan ei vielä ole hätää isäsi on työssä kyllä joku huolehtii kuitenkin .
Missä ja milloin ja miten se on toinen asia
Vieraat kuitenkin
Sä vähättelet isäsi tilannetta ettei hän ymmärtäisi mene hänen osaansa ja mieti jos voit
hänellä voi olla pelko suurena ja tarkoittaa kuoleman pelkoa ja sitä ettei selviä yksin ja varmasti hän tajuaa oman tilansa jotenkin vaikka se ei esille tulekkaan sinullesiellä muutoin kuin että koet vaikeana hänet. Hän hakee apua turvaa kuitenkin mutta mitenkäs toimiva mies voi sen muutoin tuoda esiin aina on pitänyt itse hoitaa huolehtia kaikki ja olla se vahva milloin hän saa tai voi volla se heikko ja autettava edes vähänkin
Monenlaista apua voi saada kaikkeen vaivaan joten eiköhän se vain ole halusta kiinni meneekö asiat eteenpäin ja voisi isäsi esim nauttia elämästä mahdollisimman pitkän normaalisti ja työssä olla niin pitkään kuin mahdollista myös.
Toivonpa että menet itse nyt puhumaan jonnekin asioilla on tapana kyllä mennä kohdalleen ja eteenpäin aina .
...miksi olet niin inhottava minulle? :(
että juttusi on pelkkä provo, toivottavasti et sentään leiki noin vakavalla asialla. :((
Muuten tajuaisit että ihmiset täällä yrittävät nähdä asian teidän molempien kannalta ja neuvoa mitä pitäisi tehdä.
Sinä "sinulle vieläkin", kerrot mielipiteitäsi mielestäni turhan räväkästi ja yksipuolisesti. Vaikka tiedät nyt asian luonteen, niin katsot asiaa liian kapeasti. Ethän voi tietää näiden tyttären ja viisikymppisen isän oikeasta elämästä paljon mitään, ethän? Et siis voi mennä sanomaan, että "mene ja puhu isällesi" tai "mene isäsi kanssa lääkäriin"! Ja nämä isä - tytär suhteet ovat niin yksilöllisiä, ettei kukaan voi antaa varmaa neuvoa kuhunkin ongelmaan.
Minusta tämä tytär vain halusi yksinkertaisesti vinkkejä ja neuvoja, miten auttaa ja opastaa isäänsä jatkossa pärjäämään, eikä mitään häneen kohdistuvaa paheksuntaa, että "hän kiukuttelee" tai "ajattelee vain itseään". Jos hän ei yhtään välittäisi asiasta, ei varmasti olisi tänne mitään kirjoittanutkaan, eihän?
Ja turhaan sinä "raivoat" mistään dementiasta, koska et voi todellakaan diagnoosia asiasta tehdä näiden asioiden perusteella etkä "saarnaamaan" siitä, että mitä hänen pitäisi tehdä. Ja vaikka hänen isänsä olisikin ajoittain "kiukkuinen" hänelle annettavasta palautteesta, niin onhan se normaalia ihmiselle, että vastustaa toisilta tulevaa kritiikkiä. Ei kaikki kritiikki kuitenkaan ole pahasta vaan se pitää ottaa rakentavana palautteena, riippuen tietenkin kritiikin antajasta ja itse kritiikistä.
"Älä kiukuttele", "kuulostat siltä kuin et ollenkaan tykkäisi auttaa isääsi", "mene kuule ihan omia teitä", "itsekäs olet omaa itseäsi ajattelet vain tuossa", "sinä voit mennä kuin päiväperhonen huoletonna itsekkäänä", "jos niin todella haluat jättää heitteille omaiset", "sä vähättelet isäsi tilannetta" jne.
Mähän yritän auttaa isää!!!!
toiset on ottanut aika tuomitsevan asenteen, mutta onhan tuossa ihan asiallisiakin puheenvuoroja. Voi olla että tuon sun avauksen sävy oli vähän kiukkuinen otsikkoa myöten, vaikkei se ehkä ollut tarkoituksesi.
Ymmärrän kyllä hyvin vaikka tilanteeseen välillä hermostuisitkin, varsinkin kun ei vielä tiedä mistä oikein on kyse. Olen samaa mieltä monen muun kanssa täällä: soita/käy jollekin lääkärille miten voisit edetä.
Mitenkähänpäin se "uhrautuminen meneekään" isäsi otti sinut vastaan kuitenkin avosylin, kun muutit miehesi ja sinun yhteisestä kodista, hait hänestä ekana turvaa, saat asua ilmaiseksi siinä, laittamalla omaa elämääsi taas raiteilleen. Tokko tuo iso maksu, jos putsailet isäsi siivoja. Mieti nyt hieman, kuka on se suurin auttaja tässäkin tapauksessa, et suinkaan sinä- vaan isäsi.
Isäsihän on omassa kodissaan, hänhän voi haarukkansa laittaa vaikka tyynynalle, jos hänestä siltä tuntuu? Laiska töitään laskee, sanoo vanhakansa JO!
Sanonta pätee vieläkin , että yksi äiti(isä) pystyy elättämään ja hoitamaan 10lasta, mutta ne 10- ei yhtä äitiä (isää).Surullista, mutta totta!
sanoiko joku saavansa ilmaiseksi asua, eihän siitä ollut mitään puhetta. Toisekseen, lapset eivät valitse saavatko syntyä, mutta vanhempien oikeus ja velvollisuus on huolehtia heidät aikuisiksi.
Ei kai tässä ole kyse mistään siivouksista vaan siitä, että kyseessä voi olla sairaus joka jatkossa vaatii joltakin jatkuvaa paikallaoloa. Omaishoitajan osa on raskas eikä nuorelta, jo omaa elämäänsä elävältä tyttäreltä voi sitä vaatia. Voiko keneltäkään? Se ei saisi olla edes moraalinen velvollisuus.
Ymmärsin kyllä niin että tytär muutti takaisin kotiin juuri isänsä takia eikä siksi että avomies olisi pellolle heittänyt.
Totta on sekin että jos vanhemmat eivät huolehdi lapsistaan tai lapset vanhemmistaan, niin yhteiskunta sen tekee tavalla tai toisella.
Muista, että joskus ne isät voivat kaivata vain huomiotakin pelkästään, koska se isä/tytär-suhde toimii niinkin.
Olet tärkeä sinun takia hän on ns työnarkomaani kuten sanoit . Sinun vuoksesi uurastaa varmasti
sinähän sen kaiken perit aikanaan.
Nyt on vuorosi huolehtia ,olipa syy site mikätahansa hänellä ,kun on nyt tilanne tuo mitä tuneet ja koet.
Asiat ei parane täällää ihmetellen .
Ei miettien onko mikäsairaus tai ei ole sairaus.
Lääkäri voi sen selvittää mikä onkunto ja vointi.
Sinun tehtävä on isäsi kanssa keskustella kaikesta , ei isäsi halua että sä olet aivan uupunut .sitä en ollenkaan usko.
Apua löytyy .Opiskele ja keskustele ammatti- ihmisen siis ammattiauttajan kanssa asioista mistä voi olla kyse tuossa tilanteessa .
Onhan isäsi aika hyvässä kunnossa kun työt vielä menee ihan ok. Ihmettele isällesi sitä mitä tässä pohdit aloituskirjoituksessasi ,kuuntele mitä hn sanoo sinulle siitä.
Elämä vain tuo asioita monenlaisia eteen ja niistä mennään vain eteenpäin .
Ei sinun tarvitse yksin hoitaa asioita sitävarten on ammattiauttajat ja sukulaiset ja ystävät aina olemassa. Siinä se ystävyys ja välittäminen punnitaan kun vastoinkäymisiä tulee .
Ei isäsi ole ehkä sairas ollenkaan tai sitten hän on ja ei sitä edes voi huomata koska ne vaatimukset on kovat ,varsinkin miehellä ja erityisesti isällä .
Toden totta, ainakin sairauden myötä, "todellinen ystävyys punnitaan", koska sosiaaliset kontaktit vähenee ja omien vanhempieni kohdalta olen huomannut, että alussa kun ei tiedetty, että mikä mättää, niin ystäväpiiri väheni vanhemmillani todella pieneksi. Todelliset ystävät ja auttajat kuitenkin jäivät.
reiska kommentoinut? 50 äijäthän ovat niin freskejä, terveitä ja haukkuvat meitä samanikäisiä naisia mennen tullen ja olan takaa. Seurailen iltapäivälehden keskusteluja ja heti kun tilaisuus koittaa, reiskat ovat arvostelemassa vanhat naiset rumiksi, nuorta ja kaunista heille kuuluu ilman ehtoja. Hah nuoret naisparat, jos tällaisiin ukonturnulaisiin haksahdatte, tässä olisi tyttären kommentti hyväksi lukemiseksi.
Toi on sellainen juttu,että ei anna oikein aihetta heitellä herjaa,on siinä sit mies tai nainen,jos jonkun sairaudella aletaan irvimään niin me reiskatkin pidämme turpamme kiinni
omassa terveydentilassa niin nuoremmilla kuin vanhemmillakin saattavat aiheuttaa jonkinasteista ahdistusta. Vanhemmat varsinkaan eivät aina ymmärrä muutoksia. Kaivataan vanhaa aikaa, vanhoihin paikkoihin.
Kuulin erään vanhemman mieshenkilön ihmetelleen ja mielessään pahoitelleen, että mitä pahaa hän on elämässään tehnyt kun hän on tullut sairaaksi. On muistamattomuutta ja vanhempien miesten vaivoja. Vaimonsa oli lohduttanut ja kiitellyt miestään. Kertonut hänen olleen hyvä isä lapsille ja hyvä aviomies. Elämä vain on sellaista että iän myötä erilaisia sairauksia tulee itsekullekkin. Tarvitaan ymmärrystä.