kerrynterrieri

Minulta löytyy veteraani-ikäinen kerrymummo kotoa. Toisista koirista se ei pahemmin välitä, vaan saattaa mielellään jopa haastaa riitaa, varsinkin saksanpaimenkoirille, johtuen huonoista kokemuksista pentuna. Kerryt ovat yleensä nopeita oppimaan, vilkkaita, jopa itsepäisiäkin. Oma koirani on ihmisrakas, mutta pienten lasten korvista repimistä, riehumista yms se ei siedä, vaan osoittaa tällöin helposti mieltään. Turkki on myöskin suuritöinen, likaantuu ja takkuuntuu helposti ja ilman trimmaus täytyy suorittaa säännöllisin väliajoin jollei halua kotiinsa haisevaa takkukasaa...

Kerry (varsinkaan uros) ei todellakaan ole mikään helpoin mahdollinen rotu, vaikka ihana partakuono onkin! :)

Heissan kerriturri. mulla on kohta 5v uros kerry ja aivan mahtava tapaus.luin tuon toisen vastauksen äsken ja mun kerry ei ole ikinä lapsille pahaa sanon,ei ees varottan vaik lapsia on kolme ja kaikki oli koiran luona. Yks piti hännäst kiinni(3v tyttö) yks oli turkissa kiinnni lapsen puristusvoimalla(2v poika) ja vanhin sisaruksista (7v tyttö) tutkiskeli koiran partaa lähemmin. että vähän on myös siitä kiinni mihin kerry tottuu pienestä pitäen. Se on totta että turkki on hoidettava mutta en pidä sitä niin älyttömän vaikeana,kun ei tarvitse näyttelyiden takia olla pitkää turkkia.Lyhyt on helppo hoitoinen kun on oikeat välineet :) Pentuna koirani oli välillä riiviö.Revin hiuksia päästäni pari kertaa mutta selvällä ja järjestelmällisellä kasvatuksella/koulutuksella saat ihanan koiran joka tulee kaikkien ihmisten kanssa toimee. Toiset saman sukupuolen edustajat ovat eri asia. koirani sietää kyllä myös uroksia kuhan ei ole tappelijoita. Kerry puolustaa itseään ärhäkästi toisia koiria vastaan jos on tarve.Onnea sulle jos kerryn otat. Saat paljon rakkautta siltä varmasti =)

Sen verran kokemusta, että todella aikaa vievä koirarotu. Mutta palkitseva. Parempaa ystävää et löydä!

Kerrynterrieri on käyttökoira irlantilaisilta maatiloilta. On typerää olettaa, että se ei olisi muuta kuin ärhäkkä perheenpuolustaja.

Meillä oli kerry ja pentuaikana, kun joutui olemaan päivisin yksin kunnes lapset tulivat ensimmäisinä koulusta, viihdytti itseään aika reippaasti!! Tuli päiväpeitot kirjailtua, kun löysi kuivamustekynän , eteisen matto purkautui kivasti lanka kerrallaan puolesta metristä pariin metriin, miehen uudet kengät tuli pureskeltua ja omistanikin parista kenkäparista vasen kenkä -
ei tosin yhden päivän aikana.! Tämä tuhotyön aika loppui heti, kun hampaat vaihtuivat upeisiin valkoisiin pysyviin ja koko loppuelämän sellaisina säilyneisiin!
Siitä alkoikin sitten mieletön kunnioitus tätä kaveria kohtaan: erittäin älykäs, herkkävaistoinen, huolehti vierailevasta pikkukoirastakin, kun ulkoillessa tuli vastaan uhkaavan oloisia koiria, tönimällä ystävänsä tien reunaa reunaan .Tälle meidän kerrylle juteltiin hyvin paljon ja oli myös aina mukana - joskus työpaikallakin - ja hän kyllä oppi suomen kielen erittäin hyvin ..
.. ja pienenkin poissaolon jälkeen toi aina "lahjan" (lelun) plus että koirien älypeleissä hoksasi nopeasti kupletin juonen.! Ei ollut vihainen kellekään ihmiselle - joku koira saattoi ärsyttää, mutta sekin tuli esiin kurkkuäänenä , joka tuntui kulkevan fleksiä pitkin. Tämä upea olento lähti koirien taivaaseen 12,5 vuotiaana äkillisen sairaskohtauksen seurauksena ja jätti jälkeensä ikuisen ikävän. Sellainen oli tämä kerrypoika.. kaikki eivät varmasti ole samanlaisia, mutta tämä rotu on fiksua ja uskon, että jokainen yksilö vastaa siihen, miten sitä kohdellaan.. jos olet "aina oikeassa" - tyyppi, älä ota kerryä ! Kerry on kuitenkin terrieri.