Reivaus ilman konetta

Älä aja ihan suoraan vastaiseen, vain niin jyrkkään kryssiin että kiristetty keulapurje vielä vetää. Sitten ison skuutti löysälle ja reivaus puomi myötäisen suunnassa.

36 kirjoitti:

Älä aja ihan suoraan vastaiseen, vain niin jyrkkään kryssiin että kiristetty keulapurje vielä vetää. Sitten ison skuutti löysälle ja reivaus puomi myötäisen suunnassa.

Joo ja levanki kanssa ihan laitaan ...

Tuo onnistuu kyllä hitaalla veneellä noin.
Jos kuitenkin on vauhtia vaikka 17 kn sivutuulessa, täytyy nostaa kurssia ylemmäs että reivaus onnistuu.
Ja täytyy päästää levankia alas ettei ole vetoa isossa.

piti3 kirjoitti:

Tuo onnistuu kyllä hitaalla veneellä noin.
Jos kuitenkin on vauhtia vaikka 17 kn sivutuulessa, täytyy nostaa kurssia ylemmäs että reivaus onnistuu.
Ja täytyy päästää levankia alas ettei ole vetoa isossa.

Lue lisää

Eikö veto häviä isosta, kun löysää nostinta vai onko liikaa kuormaa ratsastajissa ja iso ei tule alas?

Kuinkas moni suomalainen vene kulkee 17 kn sivutuulessa edes hetkellisesti? Muutama monirunkoinen varmaankin kun tuulee tarpeeksi, mutta FF27:ltä jää kyllä 8 kn ylittämättä sivutuulessa ja 7 kn:kin voi tehdä todella tiukkaa.

Yksinpurjehtijana lisään Joakimin reivausohjeisiin vielä muutaman käytännön vinkin.
- Kaikkiin reiviliihoihin ja ison falliin kannattaa tehdä merkit. Kun kiristykset on tehty merkkeihin, purje istuu litteänä. Tussimerkit häviävät vähitellen, siksi on parempi ommella selkeästi erottuvat reivimerkit. Merkit helpottavat etenkin pimeällä reivaamista, koska merkit erottuvat otsalampun tai fikkarin valossa.
- Reivaaminen onnistuu aivan hyvin myötäisessäkin, tosin vähän hitaammin. Korkeassa aallokossa vastaiseen kääntyminen voi olla jopa riski (huuhtoutuminen kannelta jne). Myötiksessä reivatessa olen skuutannut ison keskelle ja kiristänyt molemmat preventerit. Sen jälkeen reiviliinaa vinssaamalla ja samalla fallia helpottaen ison saa alas vaikka kokonaan.
- Reivaus onnistuu yksinpurjehtijalta myös ilman automaattiohjausta laittamalla vene piihin tai ajamalla sellaista kurssia, jolla se pysyy peräsin lukittuna keulapurjeen vetäessä. Myötäisellä reivatessa tarvitaan autopilotti tai tuuliperäsin styyraamaan.
- Reivi kannattaa laittaa heti silloin, kun asia tulee mieleen. Ongelmat liittyvät yleensä tilanteisiin, joissa purjepintaa on aivan liikaa (esim. yöllisessä myräkässä tai ukonilmalla).

Reivaus voi kestää jopa useita minuutteja, jos hommaan ei ole tullut rutiinia tai jos ison ratsastajat takertelevat. Reivaus on nopea ja helppo, jos mastossa on kisko laakeroidut vaunut. Alle 30-jalkasessa pärjää ilman näitä, koska purjeala on sittenkin aika pieni.

kaukana seilaava kirjoitti:

Yksinpurjehtijana lisään Joakimin reivausohjeisiin vielä muutaman käytännön vinkin.
- Kaikkiin reiviliihoihin ja ison falliin kannattaa tehdä merkit. Kun kiristykset on tehty merkkeihin, purje istuu litteänä. Tussimerkit häviävät vähitellen, siksi on parempi ommella selkeästi erottuvat reivimerkit. Merkit helpottavat etenkin pimeällä reivaamista, koska merkit erottuvat otsalampun tai fikkarin valossa.
- Reivaaminen onnistuu aivan hyvin myötäisessäkin, tosin vähän hitaammin. Korkeassa aallokossa vastaiseen kääntyminen voi olla jopa riski (huuhtoutuminen kannelta jne). Myötiksessä reivatessa olen skuutannut ison keskelle ja kiristänyt molemmat preventerit. Sen jälkeen reiviliinaa vinssaamalla ja samalla fallia helpottaen ison saa alas vaikka kokonaan.
- Reivaus onnistuu yksinpurjehtijalta myös ilman automaattiohjausta laittamalla vene piihin tai ajamalla sellaista kurssia, jolla se pysyy peräsin lukittuna keulapurjeen vetäessä. Myötäisellä reivatessa tarvitaan autopilotti tai tuuliperäsin styyraamaan.
- Reivi kannattaa laittaa heti silloin, kun asia tulee mieleen. Ongelmat liittyvät yleensä tilanteisiin, joissa purjepintaa on aivan liikaa (esim. yöllisessä myräkässä tai ukonilmalla).

Reivaus voi kestää jopa useita minuutteja, jos hommaan ei ole tullut rutiinia tai jos ison ratsastajat takertelevat. Reivaus on nopea ja helppo, jos mastossa on kisko laakeroidut vaunut. Alle 30-jalkasessa pärjää ilman näitä, koska purjeala on sittenkin aika pieni.

Lue lisää

Veneesi lienee varsin vanhaa suunnittelua ja varmaankin pienellä isopurjeella? 80-luvulla ja sen jälkeen suunnitelluista veneistä 90 % ei siedä isopurjeen skuuttausta keskelle myötätuulessa, jossa reivaus on tarpeen, vaan broachaavat heti tai hetken päästä tuuleen.

Lisäksi nostimen löysääminen painaa purjeen yläosan saalinkeihin puomin paikasta riippumatta, joten hiukankaan isommalla isopurjeella ja/tai ahvenselällä purjetta joutuu raahaamaan saalinkeja vasten, mikä on raskasta ja purjeen saa myös helposti rikki.

Joakim_ kirjoitti:

Veneesi lienee varsin vanhaa suunnittelua ja varmaankin pienellä isopurjeella? 80-luvulla ja sen jälkeen suunnitelluista veneistä 90 % ei siedä isopurjeen skuuttausta keskelle myötätuulessa, jossa reivaus on tarpeen, vaan broachaavat heti tai hetken päästä tuuleen.

Lisäksi nostimen löysääminen painaa purjeen yläosan saalinkeihin puomin paikasta riippumatta, joten hiukankaan isommalla isopurjeella ja/tai ahvenselällä purjetta joutuu raahaamaan saalinkeja vasten, mikä on raskasta ja purjeen saa myös helposti rikki.

Lue lisää

Voi hyvinkin olla, että veneissä on suuria eroja. Edellinen veneeni, jota kymmeniä kertoja reivasin myötätuulissa oli vanha S&S design. Se ei broachannut reivatessa koskaan. Nykyinen veneeni on 80-luvulla suunniteltu pitkäkölinen toppirikattu valtameripursi, joka ei ole broachannut vaikka iso on varsin kovassakin myötiksessä skuutattu keskelle reivaamista tai purjeen laskemista varten.
Nostimen löysääminen kannattaa tehdä samaan tahtiin, kun reiviliinaa vinssaa sisään. Silloin ei vahingoita purjetta. Jos purjeen päästää löysälle, se tietenkin tahtoo takertua saalinkeihin ja vantteihin. Näissä molemmissa veneissäni tuuliperäsin on ilman ongelmia pystynyt huolehtimaan veneen pysymisestä kurssilla, kun keulapurje vetää ja iso on skuutattu keskelle.

Ehkäpä kuvailemasi helposti broachaava osatakilainen ei ole kovin optimaalinen yksinpurjehtijan vene ainakaan pitemmille retkille. Kilpapurjehdusurani aikana minulla oli kyllä osatakilaisia veneitä, mutta niitä en muista reivanneeni lenssin aikana. Silloin ei kai tullut edes kokeiltua. Slöörillä kyllä reivattiin niin kisoissa kuin retkillä. Joskus kurssia nostettiin sen verran, ettei isopurje takerrellut pahemmin. Purje voi särkyä, jos sen antaa lepattaa rajusti!

Joakim_ kirjoitti:

Veneesi lienee varsin vanhaa suunnittelua ja varmaankin pienellä isopurjeella? 80-luvulla ja sen jälkeen suunnitelluista veneistä 90 % ei siedä isopurjeen skuuttausta keskelle myötätuulessa, jossa reivaus on tarpeen, vaan broachaavat heti tai hetken päästä tuuleen.

Lisäksi nostimen löysääminen painaa purjeen yläosan saalinkeihin puomin paikasta riippumatta, joten hiukankaan isommalla isopurjeella ja/tai ahvenselällä purjetta joutuu raahaamaan saalinkeja vasten, mikä on raskasta ja purjeen saa myös helposti rikki.

Lue lisää

Ehkä joku vielä muistaa vanhan gurun Donald Street Jr:n, joka seilasi yli 50 vuoden ajan vanhalla puisella ketsillä nimeltä "Iolare". Iolaressa ei ollut lainkaan moottoria. Donald S. on julkaissut mm. monia Karibian purjehdusoppaita ja on tehnyt myös videoita. Itselläni sattuu olemaan Streetin tekemä video veneen käsittelystä ilman moottoria. Siinä kuvataan myös se kuinka isopurje reivataan ja otetaan alas plattlenssin aikana. Voisi olla opittavaa meille, joilla veneissä on tehokas apumoottori. Kannattaa tutustua, jos satutte saamaan käsiinne Streetin tekemiä videoita. En tiedä löytyisikö netistä jotain pätkiä. Streetin kotisivujen osoite ainakin löytyi:
http://www.street-iolaire.com/

Joakim_ kirjoitti:

Veneesi lienee varsin vanhaa suunnittelua ja varmaankin pienellä isopurjeella? 80-luvulla ja sen jälkeen suunnitelluista veneistä 90 % ei siedä isopurjeen skuuttausta keskelle myötätuulessa, jossa reivaus on tarpeen, vaan broachaavat heti tai hetken päästä tuuleen.

Lisäksi nostimen löysääminen painaa purjeen yläosan saalinkeihin puomin paikasta riippumatta, joten hiukankaan isommalla isopurjeella ja/tai ahvenselällä purjetta joutuu raahaamaan saalinkeja vasten, mikä on raskasta ja purjeen saa myös helposti rikki.

Lue lisää

"80-luvulla ja sen jälkeen suunnitelluista veneistä 90 % ei siedä isopurjeen skuuttausta keskelle myötätuulessa, jossa reivaus on tarpeen, vaan broachaavat heti tai hetken päästä tuuleen."

Pystyykös tuommoisilla veneillä jiippaamaan mitenkään?

s_411 kirjoitti:

"80-luvulla ja sen jälkeen suunnitelluista veneistä 90 % ei siedä isopurjeen skuuttausta keskelle myötätuulessa, jossa reivaus on tarpeen, vaan broachaavat heti tai hetken päästä tuuleen."

Pystyykös tuommoisilla veneillä jiippaamaan mitenkään?

Lue lisää

Tottakai pystyy jiippaamaan, muttei siten, että vetää skuutilla keskelle. Tapoja on monia, mutta 12 m/s ylöspäin alkaa ison jiippaminen olla varsin ikävää touhua. Onnistuu vaikkapa jyrkällä käännöksellä aina sivutuuleen saakka, jolloin puomi menee hirveällä vauhdilla yli, muttei lyö skuuttiin eikä vantteihin vaan tuuleen. Perheen kanssa teen 12 m/s tuulessa jiipit vastakäännöksinä, vaikka olisi yksi reivikin. Kahdella reivillä voisi vielä harkita jiippiä, mutta tuulta ei paljoa tarvita lisää, kun toinenkaan reivi ei juuri auta.

Helposti menee paikat rikki noissa 10 m/s jiipeissä.

Joakim_ kirjoitti:

Tottakai pystyy jiippaamaan, muttei siten, että vetää skuutilla keskelle. Tapoja on monia, mutta 12 m/s ylöspäin alkaa ison jiippaminen olla varsin ikävää touhua. Onnistuu vaikkapa jyrkällä käännöksellä aina sivutuuleen saakka, jolloin puomi menee hirveällä vauhdilla yli, muttei lyö skuuttiin eikä vantteihin vaan tuuleen. Perheen kanssa teen 12 m/s tuulessa jiipit vastakäännöksinä, vaikka olisi yksi reivikin. Kahdella reivillä voisi vielä harkita jiippiä, mutta tuulta ei paljoa tarvita lisää, kun toinenkaan reivi ei juuri auta.

Helposti menee paikat rikki noissa 10 m/s jiipeissä.

Lue lisää

Joakim, olen nyt vähän eri mieltä. Oma veneeni on niitä 80-luvun tuotteita ja me jiipataan se kyllä nimenomaan kiristämällä skuutti keskelle. Tosin myönnän, että silloin pitää olla gasti mukana hommassa, yksin se ei onnistu. Loppuu kädet kesken, jos pitää kovassa myötäaallokossa sekä pitää vene suunnallaan että ehtiä kiristämään ja käännökseen jälkeen nopeasti löysäämään skuutti.

Miten muuten teet jiipin vastakäännöksenä (ehkä olen tietämätön, mutta kun minun mielestäni jiippi on nimenomaan myötätuulikäännös eikä minulle nyt oikein valkene, miten tekisit vastakäännöksen, jos tuuli on maston takapuolelta)?

Perhepurjehtija kirjoitti:

Joakim, olen nyt vähän eri mieltä. Oma veneeni on niitä 80-luvun tuotteita ja me jiipataan se kyllä nimenomaan kiristämällä skuutti keskelle. Tosin myönnän, että silloin pitää olla gasti mukana hommassa, yksin se ei onnistu. Loppuu kädet kesken, jos pitää kovassa myötäaallokossa sekä pitää vene suunnallaan että ehtiä kiristämään ja käännökseen jälkeen nopeasti löysäämään skuutti.

Miten muuten teet jiipin vastakäännöksenä (ehkä olen tietämätön, mutta kun minun mielestäni jiippi on nimenomaan myötätuulikäännös eikä minulle nyt oikein valkene, miten tekisit vastakäännöksen, jos tuuli on maston takapuolelta)?

Lue lisää

En tiedä mikä veneesi on, mutta tyypillisissä 80-luvulla ja sen jälkeen suunnitelluissa veneissä on varsin suuri isopurje ja pitkä puomi. Sellaisen kun vetää keskelle kovemmassa tuulessa (8 m/s) useimmat venee broachaa, varsinkin aallokon heitellessä venettä. Toki nopea vetäisy keskelle nopea päästö voi toimia, mutta ei kaikissa veneissä eikä varsinkaan 12 m/s tuulissa.

Jiipissä puomi pitää saada toiselle puolelle. Sen saa joko tekemällä normaaln jiipin tai lähes 360 asteen käännöksen vastatuulen kautta. Jälkimmäinen on paljon turvallisempi, ainakin Itämeren aallokossa, saaristosta puhumattakaan. Tietysti manööveri ei teknisesti ole jiippi vaan nosto tuuleen vastakäännös lasku myötätuuleen.

Reivauksen voi tehdä hyvin ja onnistuneesti useammallakin tavalla. Koneen käynnistäminen ja koneella ajaminen tuo lisävarmuutta siihen, että vene ei käänny hallitsemattomasti siinä tilanteessa kun purjeiden käsittely ei ole mahdollista "normaaliin tapaan" ja kädet ovat työllistetyt muussa puuhassa. Varsinkin isossa aallokossa ja ahtaissa paikoissa on suotavaa, että vene on hallinnasa varmasti. koko ajan. Jos ei olla kilpailussa, ei mikään säännös tai laki estä koneen käyttämistä, jos sen katsoo aiheelliseksi omasta mielestään, eikä se ole raukkamaistakaan. Jos joku haluaa hakeutua reivaamaan suojaisempaan paikkaan, suotakoon sekin hänelle. Voihan suunta sinne olla suotuisampi tuulen ja aallokon suhteen kuin mihin oltiin alun perin menossa ja ratkaisu mahdollisista hyödyistä ja haitoista on kipparin käsissä siinä tilanteessa, ei Suomi24: näppäimistöbesserwissereilä. Spinnun lasku on ihan eri asia kuin ison reivaaminen

Monta tietä Roomaan kirjoitti:

Reivauksen voi tehdä hyvin ja onnistuneesti useammallakin tavalla. Koneen käynnistäminen ja koneella ajaminen tuo lisävarmuutta siihen, että vene ei käänny hallitsemattomasti siinä tilanteessa kun purjeiden käsittely ei ole mahdollista "normaaliin tapaan" ja kädet ovat työllistetyt muussa puuhassa. Varsinkin isossa aallokossa ja ahtaissa paikoissa on suotavaa, että vene on hallinnasa varmasti. koko ajan. Jos ei olla kilpailussa, ei mikään säännös tai laki estä koneen käyttämistä, jos sen katsoo aiheelliseksi omasta mielestään, eikä se ole raukkamaistakaan. Jos joku haluaa hakeutua reivaamaan suojaisempaan paikkaan, suotakoon sekin hänelle. Voihan suunta sinne olla suotuisampi tuulen ja aallokon suhteen kuin mihin oltiin alun perin menossa ja ratkaisu mahdollisista hyödyistä ja haitoista on kipparin käsissä siinä tilanteessa, ei Suomi24: näppäimistöbesserwissereilä. Spinnun lasku on ihan eri asia kuin ison reivaaminen

Lue lisää

Taisit jättää ymmärtämättä tuon, miten spinnun laskeminen voi mitenkään liittyä ison reivaamiseen. Käytännössä ne molemmat tehdään joskus perätysten ja kiireellä. Etkö koskaan ole ollut tilanteessa, jossa toteat lähestyvän puuskaan tai olet jo tehnyt pari broachia perättäin ja huomaat tuulen voimistuvan lisää? Ainakin meidän paatissa otetaan silloin spinnu kiireesti alas ja toisinaan samantien vedetään reivi sisään. Eipä ole edes juolahtanut mieleen, että pitäisi käynnistää kone sen homman takia!

Vene on todella huonosti hallinnassa, jos olet käynnistänyt koneen ja saanut skuutin tai muun köyden potkuriisi. Sitä riskiä ei todellakaan kannata ottaa, vaikka jostain syystä koneen starttaaminen olisi aina mielessä. Varmaankin kannattaisi edes kokeilla tässä viestiketjussa ehdotettuja reivaamistapoja.

Tietysti sinä saat hakeutua saaren suojaan tekemään reivauksia tai muita purjemanöövereitä, mutta ajattelepa vaikka tavanomaista kesäpurjehduksen legiä Hangosta tai Utöstä Visbyseen. Käännytkö Gotska Sandölle pelkästään reivaamista varten?? Entä minkä saaren taakse hakeudut, jos viikonloppuretkelläsi Tallinnaan tuuli sattuu yltymään keskellä Suomenlahtea? Eikö olisi itsellesi ja miehistöllesi kivampaa, jos saman tien vedät reivin isoon muuttamatta kurssiasi tai konetta starttaamatta? Tietysti jokainen tekee aivan niin kuin tahtoo. Starttaa ihmeessä kone, jos se sinusta tuntuu turvallisemmalta. Koneen pörinällä voi olla rauhoittava vaikutus, niin olen kuullut kerrottavan.

Mielestäni on vain aika hassua, että normaalista reivaamisesta voi tehdä noin monimutkaisen jutun ja vieläpä ottaa herneen nenänsä nimitellen hyvää tarkoittaneita opastajia besserwissereiksi!

outo asenne... kirjoitti:

Taisit jättää ymmärtämättä tuon, miten spinnun laskeminen voi mitenkään liittyä ison reivaamiseen. Käytännössä ne molemmat tehdään joskus perätysten ja kiireellä. Etkö koskaan ole ollut tilanteessa, jossa toteat lähestyvän puuskaan tai olet jo tehnyt pari broachia perättäin ja huomaat tuulen voimistuvan lisää? Ainakin meidän paatissa otetaan silloin spinnu kiireesti alas ja toisinaan samantien vedetään reivi sisään. Eipä ole edes juolahtanut mieleen, että pitäisi käynnistää kone sen homman takia!

Vene on todella huonosti hallinnassa, jos olet käynnistänyt koneen ja saanut skuutin tai muun köyden potkuriisi. Sitä riskiä ei todellakaan kannata ottaa, vaikka jostain syystä koneen starttaaminen olisi aina mielessä. Varmaankin kannattaisi edes kokeilla tässä viestiketjussa ehdotettuja reivaamistapoja.

Tietysti sinä saat hakeutua saaren suojaan tekemään reivauksia tai muita purjemanöövereitä, mutta ajattelepa vaikka tavanomaista kesäpurjehduksen legiä Hangosta tai Utöstä Visbyseen. Käännytkö Gotska Sandölle pelkästään reivaamista varten?? Entä minkä saaren taakse hakeudut, jos viikonloppuretkelläsi Tallinnaan tuuli sattuu yltymään keskellä Suomenlahtea? Eikö olisi itsellesi ja miehistöllesi kivampaa, jos saman tien vedät reivin isoon muuttamatta kurssiasi tai konetta starttaamatta? Tietysti jokainen tekee aivan niin kuin tahtoo. Starttaa ihmeessä kone, jos se sinusta tuntuu turvallisemmalta. Koneen pörinällä voi olla rauhoittava vaikutus, niin olen kuullut kerrottavan.

Mielestäni on vain aika hassua, että normaalista reivaamisesta voi tehdä noin monimutkaisen jutun ja vieläpä ottaa herneen nenänsä nimitellen hyvää tarkoittaneita opastajia besserwissereiksi!

Lue lisää

Reivausvideoita ja -ohjeita löytyy myös netistä. Tässä muutama valittu.
Selkeä reivausopastus aloittelijoille:
http://www.youtube.com/watch?v=ddyB9GwAkI8
Reivaus miehistön ja huutamisen kanssa:
http://www.youtube.com/watch?v=0SG5aS9BX_M
Reivaaminen myötätuulessa (teksti kuvasarja):
http://www.morganscloud.com/2010/11/19/reefing-a-sailboat/

outo asenne... kirjoitti:

Taisit jättää ymmärtämättä tuon, miten spinnun laskeminen voi mitenkään liittyä ison reivaamiseen. Käytännössä ne molemmat tehdään joskus perätysten ja kiireellä. Etkö koskaan ole ollut tilanteessa, jossa toteat lähestyvän puuskaan tai olet jo tehnyt pari broachia perättäin ja huomaat tuulen voimistuvan lisää? Ainakin meidän paatissa otetaan silloin spinnu kiireesti alas ja toisinaan samantien vedetään reivi sisään. Eipä ole edes juolahtanut mieleen, että pitäisi käynnistää kone sen homman takia!

Vene on todella huonosti hallinnassa, jos olet käynnistänyt koneen ja saanut skuutin tai muun köyden potkuriisi. Sitä riskiä ei todellakaan kannata ottaa, vaikka jostain syystä koneen starttaaminen olisi aina mielessä. Varmaankin kannattaisi edes kokeilla tässä viestiketjussa ehdotettuja reivaamistapoja.

Tietysti sinä saat hakeutua saaren suojaan tekemään reivauksia tai muita purjemanöövereitä, mutta ajattelepa vaikka tavanomaista kesäpurjehduksen legiä Hangosta tai Utöstä Visbyseen. Käännytkö Gotska Sandölle pelkästään reivaamista varten?? Entä minkä saaren taakse hakeudut, jos viikonloppuretkelläsi Tallinnaan tuuli sattuu yltymään keskellä Suomenlahtea? Eikö olisi itsellesi ja miehistöllesi kivampaa, jos saman tien vedät reivin isoon muuttamatta kurssiasi tai konetta starttaamatta? Tietysti jokainen tekee aivan niin kuin tahtoo. Starttaa ihmeessä kone, jos se sinusta tuntuu turvallisemmalta. Koneen pörinällä voi olla rauhoittava vaikutus, niin olen kuullut kerrottavan.

Mielestäni on vain aika hassua, että normaalista reivaamisesta voi tehdä noin monimutkaisen jutun ja vieläpä ottaa herneen nenänsä nimitellen hyvää tarkoittaneita opastajia besserwissereiksi!

Lue lisää

Höpö, höpö. Sinä rupesit sekoittamaan tavanomaiseen reivaustilanteeseen spinnunlaskuja, jota saisit mukaan lisäpelotteeksi naruja pyörivään potkuriin. Spinnua lasku ei ole reivaamista, eikä silloin tarvitse nostaa tuuleen, jotta purjeen saa alas. Kyhäsit siitä olkiukkoja, jotta pääsit ihmettelemään koneen käynnistystä ja seuraavassa kappaleessa tuli jo köydetkin potkuriin.

Saaren suojaan saa hakeutua ihan vapaasti, jos se kipparin mielestä on järkevää. Vaikka tekisi koukkauksen Samoan taakse. Se on veneestä vastaavan henkilön asia, ei sinun. Olkiukkoja rakentielit taasen. Sinä itse teet nyt normaalista reivaamista jotain maailmaa suurempaa tapahtumaa. Luehan ihan ajatuksella mitä täällä kirjoitetaan ja mitä kyhäsit vastaukseksi hädissäsi.

Niin se Matti menee! Sinä lopetit myötäisessä reivaamiset, minä puolestani pidän sitä rutiinina - ja nimenomaan kovassa kelissä. Itse en näe mitään järkeä kääntää venettä murtuvia aaltoja päin vain sen takia, että vähennän purjepintaa. Minusta korkeassa aallokossa purjeiden vähentämistä varten ei kannata ottaa merta kannen yli. Minusta se vasta onkin "p..se edellä puuhun". Ehkä ikä on lisännyt mukavuudenhaluani. Mastollekin on kivampi mennä, kun antaa veneen mennä myötikseen eikä rupea kääntämään sivuvastaiseen. Pääasia tietysti on, että laittaa reivin/reivit ajoissa. Siitä harva lienee eri mieltä.
Myös reivin poisto onnistuu myötäisellä niin kuin reivin laittokin.

Moottorin starttaamisesta/starttaamatta jättämisesti vielä yksi käytännön näkökohta. Kun reivaamisen tarve tulee kovatuulisen kryssin aikana, paatti on tavallisesti aika "klänässä" siinä vaiheessa. Voi olla ylikin 30 astetta kallellaan. Vene myös kallistuu, jos kovassa myötäisessä kääntää keulaa tuuleen reivausta varten. Eikö ole jonkinmoinen riski, että koneen öljynkierto on huono kallistuneena ? Jos ajelee koneella kovassa tuulessa, vene varmaankin kannattaa pitää aika pystyssä.

Tietenkin kone sietää hetkellisiä kallistuksia. Siitä ei liene kysymys, vaan koneajosta purjeet ylhäällä niin navakassa tuulessa että pitää reivata. Se on käytännön juttu, ei teoreettinen. Miksi käynnistää kone, jos ei ole tarkoitus ajaa koneella? Eihän reivin laitto vaadi koneajoa. Pahin juttu purjeiden kannalta on, että niiden antaa lepattaa ajamalla koneella vastatuuleen purjeet ylhäällä! Jos ison reivaamisessa on hankaluuksia, veneen voi kääntää piihin (jätät keulapurjeen luuvarttiin tiukasti skuutattuna). Silloin isopurjeessa ei ole painetta ja vene pysyy jokseenkin paikallaan. Avomerellä kun on tilaa, voi piissä ollessa vaikka keitellä kahvit ja huilata ennenkuin taas jatkaa seilaamista.

Itselläni ei ole kokemusta niin tehokkaasta apukoneesta, että sillä voisi ajella matkavauhtia avomerellä kovemmassa merenkäynnissä vastatuuleen. Kryssillä laitan ekan reivin, kun tuulta on n. 10 m/s, myötiksellä paljon myöhemmin. Jos tuulta on vaikkapa 15 m/s, veneeni purjehtii keulanpuoleisissa tuulissa sen verran kallellaan, etten ole pitänyt koneen käyttöä kovin fiksuna. Jos ajan kovassa tuulessa koneella, otan purjeet alas.
Saaristoväylillä reivatessa tilanne on tietysti erilainen. Venettä pitää ohjata (autopilotti tai gasti) myös reivaamisen ajan, mutta silloinkin voi ajella keulapurjeella.

koneajo kallellaan kirjoitti:

Tietenkin kone sietää hetkellisiä kallistuksia. Siitä ei liene kysymys, vaan koneajosta purjeet ylhäällä niin navakassa tuulessa että pitää reivata. Se on käytännön juttu, ei teoreettinen. Miksi käynnistää kone, jos ei ole tarkoitus ajaa koneella? Eihän reivin laitto vaadi koneajoa. Pahin juttu purjeiden kannalta on, että niiden antaa lepattaa ajamalla koneella vastatuuleen purjeet ylhäällä! Jos ison reivaamisessa on hankaluuksia, veneen voi kääntää piihin (jätät keulapurjeen luuvarttiin tiukasti skuutattuna). Silloin isopurjeessa ei ole painetta ja vene pysyy jokseenkin paikallaan. Avomerellä kun on tilaa, voi piissä ollessa vaikka keitellä kahvit ja huilata ennenkuin taas jatkaa seilaamista.

Itselläni ei ole kokemusta niin tehokkaasta apukoneesta, että sillä voisi ajella matkavauhtia avomerellä kovemmassa merenkäynnissä vastatuuleen. Kryssillä laitan ekan reivin, kun tuulta on n. 10 m/s, myötiksellä paljon myöhemmin. Jos tuulta on vaikkapa 15 m/s, veneeni purjehtii keulanpuoleisissa tuulissa sen verran kallellaan, etten ole pitänyt koneen käyttöä kovin fiksuna. Jos ajan kovassa tuulessa koneella, otan purjeet alas.
Saaristoväylillä reivatessa tilanne on tietysti erilainen. Venettä pitää ohjata (autopilotti tai gasti) myös reivaamisen ajan, mutta silloinkin voi ajella keulapurjeella.

Lue lisää

Tässä on vaihdettu ajatuksia reivaamisesta (ison purjeen) ja miten sen voi tehdä, jos ei käytä konetta apuna. Reivaaminen on minun käsittääkseni hetkellinen tapahtuma, tai ainakin siihen pitäisi pyrkiä. Jotkut käyttävät, kuka mistäkin syystä, reivaamisessa myös konetta. Mikä tahansa asianmukainen nykyvene sisädieselillä pystyy pitämään veneen keulan riittävästi vastaisessa ja hallittavissa paremmin kuin pelkillä purjeilla sellaisissa olosuhteissa, joissa ihmiset veneillään suunnitelmallisesti liikkuvat. Kone ei millään tavalla huononna tai vaikeuta reivaamistapahtumaa, vaikka sen tekisi samalla periaatteella kuin ilman konettakin, eikä koneen voitelusta tarvitse kantaa huolta siinä tilanteessa. Tästä on kysymys.

Nyt sinä rupeat höpäjämään matkan teosta yhdistelmällä purje ylhäällä, kone käynnissä. Oletko sinä se sama olkikukkojen kyhääjä kuin tuolla aiemminkin, joka pelkäsi saaavansa spinnun köydet potkuriin reivatessaan isopurjetta?

Piti jo aiemmin kirjoittaa, että minä en kyllä koskaan reivaisi noin. Aivan turha päästää isopurje lepattamaan. Ei ongelma alle 10 m/s tuulessa yleensä, mutta sitten kun pitää oikeasti reivata pilven/ukkosen tms. tuomassa 12-15 m/s tuulessa on purje rikki ennen kuin reivi on valmis, jos reivauksen aloittaa päästämällä purjeen lepattamaan. Leptatus on pahinta mitä purjeelle voi tehdä!

Joakim_ kirjoitti:

Piti jo aiemmin kirjoittaa, että minä en kyllä koskaan reivaisi noin. Aivan turha päästää isopurje lepattamaan. Ei ongelma alle 10 m/s tuulessa yleensä, mutta sitten kun pitää oikeasti reivata pilven/ukkosen tms. tuomassa 12-15 m/s tuulessa on purje rikki ennen kuin reivi on valmis, jos reivauksen aloittaa päästämällä purjeen lepattamaan. Leptatus on pahinta mitä purjeelle voi tehdä!

Lue lisää

Joakim taitaa olla näitä nettipurjehtijoita. Oma iso laukea skuutista tarvittaessa lepattamaan eikä dacron ole siitä koskaan tykännyt pahaa.

Eikä nolota yhtään myäööskään vaikka geneaakkeri leijuu topin köydestä kun alasotto menee vituiks veneen brouchatessa ilman perämiestä. Kun ei ehti samaan aikaan ohjaamaan venettä ja laskemaan genaakkeria.

28 kirjoitti:

Joakim taitaa olla näitä nettipurjehtijoita. Oma iso laukea skuutista tarvittaessa lepattamaan eikä dacron ole siitä koskaan tykännyt pahaa.

Eikä nolota yhtään myäööskään vaikka geneaakkeri leijuu topin köydestä kun alasotto menee vituiks veneen brouchatessa ilman perämiestä. Kun ei ehti samaan aikaan ohjaamaan venettä ja laskemaan genaakkeria.

Lue lisää

28 taitaa olla näitä tietämättömiä purjehtijoita. Se, että dacronpurje ei ole repeytynyt lepattaessaan ei tarkoita sitä, ettei se olisi tykännyt pahaa. Ensimmäinen oire on se, että joutuu kiristämään snörpiä. Lepattaminen pilaa kaikki purjeet materiaalista riippumatta.

Joakimin aiemmin antamat reivausohjeet ovat täysin pätevät.

Joakim_ kirjoitti:

Piti jo aiemmin kirjoittaa, että minä en kyllä koskaan reivaisi noin. Aivan turha päästää isopurje lepattamaan. Ei ongelma alle 10 m/s tuulessa yleensä, mutta sitten kun pitää oikeasti reivata pilven/ukkosen tms. tuomassa 12-15 m/s tuulessa on purje rikki ennen kuin reivi on valmis, jos reivauksen aloittaa päästämällä purjeen lepattamaan. Leptatus on pahinta mitä purjeelle voi tehdä!

Lue lisää

Siis tuossa ohjeessa päästävät ison lepattamaan ensimmäiseksi, mikä on tietysti täysin typerää. Mutta et kai sinä väitä kryssillä reivaavasi isopurjetta niin että se vetää?!? Eihän se sieltä alas tule kuin vinssillä ja vähintään ratsastajat paukkuu. Kaikki valmiiksi ja isopurje löysäksi, mutta vain sen 30-60 sekunnin ajaksi mitä tarvitaan reivin tekemiseen.

Joakim_ kirjoitti:

Piti jo aiemmin kirjoittaa, että minä en kyllä koskaan reivaisi noin. Aivan turha päästää isopurje lepattamaan. Ei ongelma alle 10 m/s tuulessa yleensä, mutta sitten kun pitää oikeasti reivata pilven/ukkosen tms. tuomassa 12-15 m/s tuulessa on purje rikki ennen kuin reivi on valmis, jos reivauksen aloittaa päästämällä purjeen lepattamaan. Leptatus on pahinta mitä purjeelle voi tehdä!

Lue lisää

Varmasti lepatus tekee pahaa purjeelle. Jos kuitenkin reiviköysi on vain puomilla ilman mitään taljoja tai vinssejä kuten tuossa videossakin, alaliikkiä ei saa riittävän kireäksi ilman skuutin löysäystä.