Herätä tähän oikealla jalalla
myöntömerkein epätavallisen rakas
en etsi oikeaa sanaa,
puhallus korvaan ja reppuselkään
erehdyksen ja ymmärryksen kautta.
silmäripsesi vuoksi mitä tahansa
pyhiinvaeltajan toiviotekoja
Tässä tilanteessa
otan kaiken vakavasti.
myöntömerkein epätavallisen rakas
en etsi oikeaa sanaa,
puhallus korvaan ja reppuselkään
erehdyksen ja ymmärryksen kautta.
silmäripsesi vuoksi mitä tahansa
pyhiinvaeltajan toiviotekoja
Tässä tilanteessa
otan kaiken vakavasti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oh, miten inspiroiva tämä Suomi24 kaikkinensa onkaan, joten ylläoleva teksti sai taas vääntämään, vielä näin aamutuimaan, erään rallin.
Hip-hei, nyt Suomi-reppu selkään!
Mitäs sitä minäkään
kävisin pelkään;
ruma sana sanotaan,
niin kuin se on -
se on sananvapautta?
Hip-hei, nyt Suomi-reppu selkään!
Mitäs sitä minäkään
kävisin pelkään;
ruman kuva näytetään
niin kuin se on -
se on kivan vapautta?
Mutt oma julkikuva näytetään,
niin kuin se on?
Hip-hei, nyt Suomi-reppu selkään!
Mitäs sitä minäkään
kävisin pelkään;
oma kuva näytetään
niin kuin se on?
Hip-hei, nyt hyppään reppuselkään,
sillä repun kuva näytetään
niin kuin se on.
http://mina.suomi24.fi/sites/mina.suomi24.fi/files/imagecache/mina-profile-big-160/oldroot/n670317419_695109_8159.jpg?314314400
Ralli on omistettu kaikille edes menneille.
Kuten tulimme kai huomanneeksi, "tänne" tarvittaisiin oikea laulujen sanoittaja, ettei kenenkään tarvitsisi enää kuunnella ääneen kirjoitettuja huonoja sanoituksia.
Hector - Viimeinen unelma -----|
|- Levyltä Salaisuuksien talo (-94) -|
|------------------------------------|
Mä olin poika kalpee kun taivas avattiin:
Sputnik syöksyi yöhön - me kenopäinä sitä seurattiin...
Ja Britan Suklaasydän, lauantain toivotuin -
vuonna viiskytseitsemän Kama Sutraa fikkarilla luin...
No, Sibelius kuoli - mä olin kymmenen;
Elvis osti Gracelandin kuin jumalaksi muuttuen...
Se oli viimeinen - ei synny suurempaa,
idoleista suurin... ei synny suurempaa
milloinkaan - ennen seuraavaa...!
Mä olin juovuksissa kun Kuussa käveltiin -
Woodstockissa rauhanpiiput paloi universumiin...
Ajauduin musikaaliin - siihen hippie-jippie-taikaan -
vuonna kuuskytyhdeksän aikaan uuteen uskottiin...
Ja unelmat ne uudet Prahassa haudattiin -
faija kuoli - Beatles myöskin silloin hiljaa kuopattiin...
Se oli viimeinen - ei synny suurempaa,
ihanteista suurin... ei synny suurempaa
ei milloinkaan - ennen seuraavaa...!
Ja mustalaiset lauloi - me kaikki laulettiin
laulu vapaudelle kun soittajalta sormet murskattiin...
Niin kirjoitin: "Ei mittään", piirsin "Euroopan" -
unelmamme joutui samaan kuvaan kanssa Saatanan...
Sivariksi lähdin - olin niin tosissain -
takin toiset kääntää voi - itse pärjännyt oon omassain...
Vaikka viimeinen olen mitään sanomaan,
unelmista suurin on voida rakastaa
rakastaa - vaikka unelmaa!
Nyt kaikesta on aikaa - niin monta ystävää
lähtenyt on viereltäin ehtimättä edes selittää...
Mä istun kellarissa, ja liekki lepattaa -
ulkona on talviyö ja monenlaista kulkijaa...
Ne etsii tarkoitusta - elämää janoaa
edessään tää aika musta, ympärillä huijareiden maa!
On mulla vielä aikaa tää laulu lopettaa -
huomisesta tiedän vain: se unelmaamme halventaa...
Se on viimeinen - ei synny suurempaa...
unelmista suurin on saada rakastaa -
rakastaa - edes unelmaa!
Se on viimeinen - ei synny suurempaa...
unelmista suurin on saada rakastaa -
rakastaa - edes unelmaa!
Olkaatten hyviä! Ja miksette olisi?
Kiitoksia asiallisesta palautteesta. Jotenkin välittyy, että tunteesi Suomi24:a kohtaan ovat aitoja.
Niin, miksi emme olisi hyviä kun siihen edellytykset on? Ei halaus haavaa tee.
Myös rallattelemasi ralli oli oivallinen. Runoni lähtökohta olikin itse asiassa musikaalinen: mietin millaisen rakkausrunon Remu Aaltonen kirjoittaisi... henkilökohtaisiin tunteisiini ja ajatuksiini pohjautuen tietysti.
Voittoisaa taistojen tietä.
M.O.T.:
http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/musiikki.shtml/1372578/remu-aaltonen-mietteliaana-lemmenasioistaan
- "Sanoituksen luomisessa Remu kohtaa vaikeuksia muun muassa siinä, että hän ei halua sanoa asioita suoraan, vaan erilaisen symboliikan kautta. Vähemmästäkin verenpaine nousee."
- "Sanoituksia tehdessä ois hyvä olla ajattelematta liikaa, mutta kun itelle on paha kirjottaa tekstejä. Välillä jopa saan jotain tekstejä aikaan, mutta sitten en välttämättä enää saa käsialasta selvää. Eiköhän se kuitenki tästä, kun vaan sais turpansa väännettyä studioon. Pitäis vissiin löytää joku muusa, joku saakelin hyvä mustekynä, Remu nauraa."
- "Ei tässä oo paljon päässyt rannalle keikistelemään. Muutenkin tämän päivän ihmiset ovat yksitoikkoisia, heillä on tunne-elämä hakusessa ja tietynlainen hulluus puuttuu. He ovat tuuliajolla, joten eihän ne kemiat noin vaan kohtaa. Jos lemmenasioista puhutaan, niin toisella silmällä oon katellu, mutta ei oo hirveesti ketään näkynyt, hakusessa on asiat. Porvoo on muutenkin outo kaupunki, täällä on liian vähän potilaita, Remu mietiskelee."
Remu on Remu.