Paras talo minkä tähän mennessä olen nähnyt sijaitsee Riihitiellä, Munkkiniemessä. Siellä on noita 1964 rakennettuja isoja 7-kerroksisia taloja.
Hämmästyin kun mittasin asuntojen sisäisten seinien paksuudet: ne ovat 24 cm paksuja betoniseiniä! Kun verrataan nykyajan kanankakka kipsilevyseiniin. Ja rappuun päin jopa vieläkin paksumpia, ehkä noin 30 cm. Ei nykyrakentaminen oikein pärjää näille. Katon korkeuskin oli lähellä 260 cm, nykyäänhän rakennetaan näitä kanakakka asuntoja, jossa katon korkeus hädin tuskin 250 cm, olen nähnyt jopa alle 245 cm, joissakin kerrostaloissa.
Että kyllä 1960-luvulla osattiin rakentaa hyvin! Kerrosten välipohjien paksuutta en mitannut tarkasti, mutta näytti olevan kyllä lähellä tuota 90-luvun standardia ontelolaatoille, eli lähellä 25 cm sekin. Joka tapauksessa, kun joku kopautti keittiössä lihanuijalla, se kyllä kuului naapuriin alapuolella.
Parvekkeetkin tyylikkäästi joka neljään ilmansuuntaan, talossa on joka kerroksessa 5/4/2/1h kokoisia asuntoja, ja kaikilla oma parveke, eikä mitään paskavirityksiä, että parvekkeet menevät yhteen, ja sinulla on yhtäkkiä toinenkin parvekenaapuri seinän takana.
Hämmästyin kun mittasin asuntojen sisäisten seinien paksuudet: ne ovat 24 cm paksuja betoniseiniä! Kun verrataan nykyajan kanankakka kipsilevyseiniin. Ja rappuun päin jopa vieläkin paksumpia, ehkä noin 30 cm. Ei nykyrakentaminen oikein pärjää näille. Katon korkeuskin oli lähellä 260 cm, nykyäänhän rakennetaan näitä kanakakka asuntoja, jossa katon korkeus hädin tuskin 250 cm, olen nähnyt jopa alle 245 cm, joissakin kerrostaloissa.
Että kyllä 1960-luvulla osattiin rakentaa hyvin! Kerrosten välipohjien paksuutta en mitannut tarkasti, mutta näytti olevan kyllä lähellä tuota 90-luvun standardia ontelolaatoille, eli lähellä 25 cm sekin. Joka tapauksessa, kun joku kopautti keittiössä lihanuijalla, se kyllä kuului naapuriin alapuolella.
Parvekkeetkin tyylikkäästi joka neljään ilmansuuntaan, talossa on joka kerroksessa 5/4/2/1h kokoisia asuntoja, ja kaikilla oma parveke, eikä mitään paskavirityksiä, että parvekkeet menevät yhteen, ja sinulla on yhtäkkiä toinenkin parvekenaapuri seinän takana.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aikamoinen juttu, nykyään huonekorkeus on 270 ollut jo muutaman vuoden, että et paljon tiedä asioista. 1960 luvun taloissa huonesitojen väliset seinät 16 cm, kun uusissa 20 cm. Välipohjat uusissa ontelolaatta 375 mm tai paikalla valu 320 mm..
1970-90 luvun taloissa on 25o huonekorkeus.
Kauheasti ei äänieristystä paranna, jos huoneiston sisäiset seinät on paksut, kun naapurin välinen seinä ohut.
Että kannattaa päivittää tietojasi.
"Aikamoinen juttu, nykyään huonekorkeus on 270 ollut jo muutaman vuoden, että et paljon tiedä asioista. "
Huonekorkeus 270 on ihan teoreettista, jopa vuonna 2005 rakennetuissa voi olla 255.
"1960 luvun taloissa huonesitojen väliset seinät 16 cm, kun uusissa 20 cm."
Paitsi tässä.
"Kauheasti ei äänieristystä paranna, jos huoneiston sisäiset seinät on paksut, kun naapurin välinen seinä ohut."
Kanankakkaa ne nykyisten asuntojen sisäiset seinät ovat, eli kipsilevyä. Ei sellaisia kukaan halua. Ja kyllä se paksuus naapuriinkin on yli tuo 24 senttiä.
Päivitä itse tietojasi. Esittämäsi tiedot ovat teoreettisia, eivätkä toteudu käytännössä. Paskaparvekkeet on nykyisissä asunnoissa. Yhdessä vuonna 2007 rakennetussa talossa huomasin, että kaikki parvekkeet oli ladottu samaan suuntaan, joten siellä oli naapureita pahimmillaan kaikkiin ilmansuuntiin, vain ohut väliseinä esteenä sivusuuntiin. Ja todella meluisia tuulettimia oli laitettu suoraan yhden parvekkeen yläpuolelle. Siinä on hauskaa nauttia parvekkeella jatkuvasta hyrinästä.
Minä kyllä asun 2006 rakennetussa talossa ja huonekorkeus on 270mm, eilen juuri mittanauhan kanssa mittasin, joten mi kään teoreettinen se ei ole.
Kerrostenväli on nykyään korkeampi, ihan määräyksissä, 90 luvulla oli vielä matalammat huoneet,
Ainoastaan jossain eteissä, jossa alaslaskettu katto talotekniikan takia on matalampi kohta, muutoin 270mm.
Olen asunut 1960 luvun taloissa ja niissä oli huono äänieristys ja naapureiden välinen seinä ohut.
Ps, Kanankakka seinäksi kutusutaan Luginomassaa, jota käytettiin 1920-1950 lukujen asuntojen välisenä seinämateriaalina(nimi tuli rakennusmestari kanasen mukaan), uusissa asunoissa ei Lugino-massaa ole.
Eipä kuulu alhaalta tässä uudessa, jos lihanuijalla koputetaan alhaalla, kuten mainitsit siinä Munkan ihannetalossasi kuuluvan,
Niin, en sano etteikö ihan uusista taloista voisi löytyä parempaa laatua, mutta ei kaikista. Mikä oli muuten neliöhinta tuossa 2006 rakennetussa talossa?
Niinpä eteeni ei vielä ole tullut parempaa taloa kuin tuo 1960-luvun talo. Tietenkin laatu vaihtelee paljon talosta toiseen, mutta helmiäkin löytää vanhemmista rakennuksista. Esim. 90-luvulla rakennetut talot tuntuvat olevan kaikki ihan kakkaa laatua.
Minun asuntoni neliöhinta oli likemmäs 5 tonnia neliö, se on totta, että 90-luvulla rakennettiin kurjasti, olen asunut parissa 1990 luvun kämpässä ja kaikki eristeet oli jätetty pois, hormeista ja vesijohdoista eli kuului äänet mutta myöskin 20-60 luvun taloissa oli ääniongelmia, eli tämä 2006 valmistunut paras missä olen asunut.
Parhaat talot mitä tiedän on Kampin keskuksessa rv-2005, kokonaan paikalla rakennettu, välipohjat 320 mm uiva eristekerros 10 cm, huoneistojen väliset seinät 22o mm paikalla valu, huonekorkeus 270.
Vastaavan tason talo uusi Eiranrannassa, myöskin Skanskan leppävaaran tornitalo, tosi vankka, kahdeksanteen kerrokseen asti kokonaan paikalla rakennettu ja huoneistojen väliset seinät kerroksissa1-8 240 mm ja siitä ylöspäin 200 mm.Leppävaaran tornin välipohjat paikalla valu 320 mm, talo valmistui 2010.
"Parhaat talot mitä tiedän on Kampin keskuksessa rv-2005, kokonaan paikalla rakennettu, välipohjat 320 mm uiva eristekerros 10 cm, huoneistojen väliset seinät 22o mm paikalla valu, huonekorkeus 270."
Poikkeustapaus. Ne asunnot olivatkin hinnaltaan 8000-10000 EUR/neliö tai jotakin, kuka vi*ttu sellaisia hintoja maksaa muutaman sentin paksummista välipohjista ja seinistä??? Täytyy olla ihan dorka, tai sitten todella paljon ylimääräistä rahaa.
rahamiehiä löytyy myös suomessa...
Itse asuin koko lapsuuteni ja nuoruuteni Munkassa kerrostalossa (vanhemmat edelleen). Hieno 1959 rakennettu talo ja viihtyisä ympäristö. Mutta tuo äänieristys oli/on kyllä nollatasoa. Jostain kumman syystä äänet kantautuu ihmeellisesti niin että ylä kerran asukkaiden äänet aivan kuin olisivat samassa huoneistossa. Meidän alakerran asunnon äänet vaikka juhlia oli ei juuri kuulunut meille mutta kaksi kerrosta alempi asukas sanoi että kuulee meidän keskustelua ja tietää meidän tv ohjelmatkin joka ilta. Kun tulin koulusta niin naapurin pianoharjoittelu kuului vaikka asui pohjakerroksessa meille kuin olohuoneessamme soittelisi. Heidän seinänaapurit sanoi hädintuskin kuulevansa sen. Naapurin tyttö kävi vessassa öisin niin kuulin lorinan ja vessäpaperin repäisyn kuin se tapahtuisi omassa huoneessani. Vanhempani ei vieläkään tiedä miten ne äänet kantautuvat talossa niin ihmeellisesti.
Se asunto tulee minulle ja veljelleni perintönä joskus ja olenkin miettinyt mikäli meillä vaimon kanssa silloin ikää muuttavamme sinne täältä espoon rivaristamme. Itse kestän hieman ääntä mutta naapureista en tiedä.....
" Pelkällä fyysisellä pystyssäpysymisen mittarilla parasta kerrostalojälkeä Suomeen syntyi 1920–1930-lukujen taitteessa.
– Ne ovat vankkoja, paksuseinäisiä paikalla rakennettuja ja muurattuja taloja. Puhtaaksi muuratut julkisivut ovat säilyneet tähän päivään saakka, kehuu rakennuskonsultointiyhtiö Talokeskuksen toimitusjohtaja Jani Saarinen.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opettaja, arkkitehti SAFA Pirjo Sanaksenaho sanoo pitävänsä tuon ajan kerrostalojen asuntoratkaisuistakin.
– Tuolloin rakennettiin isoja ja korkeita huoneita. Nämä asuntopohjat ovat joustavia, ja riittävän suuret huoneet tarjoavat muuntelun mahdollisuuksia, Sanaksenaho luettelee.
Toinen kestävän kerrostalorakentamisen kulta-aika nähtiin ehkä vuosina 1950–1960, pula-ajan väistyttyä mutta ennen elementtitehtailun aikaa."
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/01/29/70-luvulla-tehtiin-kurjimmat-talot--milloin-parhaat/20111152/139