Mannerheim-elokuvasta on tullut

Tuolla rahasummallahan olis
jo tehnyt elokuvan: Sotamarsalkka Uuno Turhapuro.

Aihehan on vähän niinkuin
-syöpäsairaiten tuki-. Sillä
on helppo saada rahaa.

Onhan sitä elokuvaa kuvattu. Kuvauksia on tehty ulkomailla ja tv:ssäkin näytettiin jokin aika sitten kun kuvattiin jotakin kohtausta.
Suurelokuvat maksavat ja valmisssa elokuvassa varmaan näkyy mihin se raha on mennyt. Ilmeisesti elokuvassa on sotaa ja taistelukohtauksia, mitkä tarvitsevat valtavia puitteita, riippuen siitä millaiselta näiden halutaan näyttävän. Liekö Japanin sodastakin jonkinlaisia kuvauksia ja kun ajattelee millaiset puitteet kaikki vaativat, niin ei summa mitä on elokuvaan kulunut ole loppujen lopuksi niin suuri.
Elokuvan tekemiseen käytetty aika minkä Kauppalehti mainitsee on suurimmaksi osaksi rahoituksen etsimistä.
Mitä enemmän elokuvaan menee rahaa, niin sitä enemmän se rupeaa ainakin minua kiinnostamaan.
Niin paljon sisältöä ja tapahtumia Mannerheimin elämässä, että yhteen elokuvaan niitä voisi olla vaikea sisällyttää. No kunhan elokuva valmistuu, niin joku voi sitten tehdä elokuvat Mannerheim 1, 2 ja 3, jotka pitävät sisällään Marskin koko elämänkaaren.

Seuraava tämän leffan rahoitustemppu voisi olla vaikkapa muovisten tai paperisten marsalkansauvojen myyminen a) 500€ kpl jonka jokainen isänmaallinen henkilö ostaa tulee se leffa tai ei.

Olisihan ollut mielenkiintoista nähdsä Rennyn
näkemys Mannerheimistä.
Rennyhän luo elokuvillaan uutta historiaa.
Georgian sodasta ei pitänyt kukaan, vaikka
sen piti olla Georgian ja USA:n näkemys
sodasta.
http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/elokuvat/2552614/harlinin-georgia-elokuva-haukutaan-lyttyyn

Suurelokuvat todella kalliita tehdä.

Tässä on tyypillinen törmäyskurssi rahan ja taiteen väillä

Taide ja kulttuuri on asioita, mitä ei rahassa edes voi mitata. Elokuvabusinen on kallista tehdä, ei kunnon elokuvaa kukaan voi tehdä mies ja videokamera- periaatteella. Tekemiseen vaaditaan rahaa. Ja rahat hommaa tuottaja. Kuten Selininkin tapauksessa näkee, omalla riskillään. mutta raha on vain rahaa.

Skele, kun Selinin Marski-elokuva joskus saadaan elokuvateattereihin, kundi on just linnannanjuhlissa ja pirun suuri kunniamerkki rintapielessa.

Selin tekee tietysti pisnetä, sehän ainoa tapa tehdä taidetta muualle kuin pöytälaatikkoon. Se, että Harlin vetäytyi, se oli ihme. Toisaalta osoitti, Harln ajattelee enenpi rahaa, Selin myös taidetta. Nimittäin, jos tuottaja Selin saa leffan taisteltua valmiiksi, hän ehkä on ite konkursissa, mutta on elokuvahistorian ja suomenhistorian Suuri Mies sen jälkeen, höh, ikuisesti.

Aloituksessa oli kaikki asiat ymmärretty päin aanista. Selinillä henkilökohtaisesti talous persiillään, firmallaan talous persiillään, asioita ulosotossa, nyt taloudellisesti todella huonoa aiaa noilla.

ARS LONGA, VITA PREVIS.

Näin se vaan on, Mannerheim leffa tulee kyllä, siinä on niin paljon tahtovoimaa takana. Se, että veteraanit muka paheksuivat leffaa Venäläisrahoituksen takia, se vaan lääppi. Ilman venäläisrahoitusta sen tekeminen ois vaan vaikeutunut. Ja kandee nyt veteraanienkin muistaa. Marski oli Tsaarin upseeri aikanaan Venäjällä. Ennen kuin tuli Suomen marsalkaksi ja valtion päämieheksi ja suomen pelastajaksi sodissa venäjää vastaan.


Kyllä se leffa sieltä vielä tulee, sitä katsotaan sitten vuorotahtia itsenäisyyspäivänä kahden muun isänmaallisen leffan kanssa .


=DW=

Ketä kiinnostaa ?

KETÄ KIINOSTAA