Tykkäsin teininä valtavasti pojista. Pelkästään pojista. Mulla ei tullut mieleenkään, että haluaisin olla tytön kanssa.
Sitten täytin 17 - vuotta ja tykkäsin enää vaan tytöistä, koska tapasin yhden ihanan neidin jonka kanssa seurustelin kolmisen vuotta ja rapiat. Eron jälkeen meni pari kuukautta ja mulla oli jo uusi tyttö kainalossa. Ja me ollaan edelleenkin yhdessä.
Nyt on kuitenkin niin, että tämä mun nykyiseni ei jaksa sytyttää mua millään tavalla. Ei henkisesti, eikä fyysisesti. Eikä sen puoleen muutkaan naiset. Jotenkin pelkkä ajatuskin naisesta sängyssä saati sitten elämän kumppanina tökkii ja pahasti. Mua ahdistaa aivan älyttömästi olla nykyiseni kanssa ja mä mietin jatkuvasti, että kuinka saisin jätettyä sen mahdollisimman tuskattomasti, koska mä välitän siitä kuitenkin kaverina tosi paljon. Me ollaan oltu ystäviä monta vuotta ennen seurustelua ja nyt sitten pelkään menettäväni sen kokonaan. Mitä tehdä ja miten selittää, että "sori en tahdo sua koska oot tyttö"?
Eikä tätä tilannetta auta yhtään se, että mä olen korviani myöten ihastunut mieheen! Me ollaan törmäilty useamman kerran tässä vuosien mittaan (vietetty iltaa samassa porukassa) ja nyt jonkun aikaa sitten kolahti ja kovaa. En mä tosin aio tehdä tämän ihastukseni suhteen mitään, kun mulla on tilanne auki vielä nykyisenkin kanssa.
Nyt mua vaan kiinnostaisi kovasti tietää, että voiko tämä mun viisivuotinen naisjaksoni olla pelkkä vaihe? Leffoissa, kirjallisuudessa yms. toi on tuttukin juttu. "Se on vaan vaihe". Mutta en ole koskaan törmännyt sellaiseen IRL.
Sinällään ois huojentavaa omistaa edes jonkinlainen identiteetti mitä tulee seksuaaliseen suuntautumiseen etenkin, kun mun sukulaisten kesken ja lähipiirissä noin muuten mulla on lesbon leima, jota mä en ainakaan enää koe olevani kelpo kantamaan. En ole tuntenut puoleen vuoteen. Mitä tässä nyt siis ollaan. Bisse? Hasbian? Oliko mulla joku vaihe?
En yhtään tiedä mihin soppeen tämä olisi pitänyt iskeä, kun täällä miljoona erilaista kategoriaa. Toivottavasti menee täällä.
Sitten täytin 17 - vuotta ja tykkäsin enää vaan tytöistä, koska tapasin yhden ihanan neidin jonka kanssa seurustelin kolmisen vuotta ja rapiat. Eron jälkeen meni pari kuukautta ja mulla oli jo uusi tyttö kainalossa. Ja me ollaan edelleenkin yhdessä.
Nyt on kuitenkin niin, että tämä mun nykyiseni ei jaksa sytyttää mua millään tavalla. Ei henkisesti, eikä fyysisesti. Eikä sen puoleen muutkaan naiset. Jotenkin pelkkä ajatuskin naisesta sängyssä saati sitten elämän kumppanina tökkii ja pahasti. Mua ahdistaa aivan älyttömästi olla nykyiseni kanssa ja mä mietin jatkuvasti, että kuinka saisin jätettyä sen mahdollisimman tuskattomasti, koska mä välitän siitä kuitenkin kaverina tosi paljon. Me ollaan oltu ystäviä monta vuotta ennen seurustelua ja nyt sitten pelkään menettäväni sen kokonaan. Mitä tehdä ja miten selittää, että "sori en tahdo sua koska oot tyttö"?
Eikä tätä tilannetta auta yhtään se, että mä olen korviani myöten ihastunut mieheen! Me ollaan törmäilty useamman kerran tässä vuosien mittaan (vietetty iltaa samassa porukassa) ja nyt jonkun aikaa sitten kolahti ja kovaa. En mä tosin aio tehdä tämän ihastukseni suhteen mitään, kun mulla on tilanne auki vielä nykyisenkin kanssa.
Nyt mua vaan kiinnostaisi kovasti tietää, että voiko tämä mun viisivuotinen naisjaksoni olla pelkkä vaihe? Leffoissa, kirjallisuudessa yms. toi on tuttukin juttu. "Se on vaan vaihe". Mutta en ole koskaan törmännyt sellaiseen IRL.
Sinällään ois huojentavaa omistaa edes jonkinlainen identiteetti mitä tulee seksuaaliseen suuntautumiseen etenkin, kun mun sukulaisten kesken ja lähipiirissä noin muuten mulla on lesbon leima, jota mä en ainakaan enää koe olevani kelpo kantamaan. En ole tuntenut puoleen vuoteen. Mitä tässä nyt siis ollaan. Bisse? Hasbian? Oliko mulla joku vaihe?
En yhtään tiedä mihin soppeen tämä olisi pitänyt iskeä, kun täällä miljoona erilaista kategoriaa. Toivottavasti menee täällä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Biseksuaaliltahan sinä ainakin kuulostat. Pystyt siis rakastumaan kumpaan sukupuoleen tahansa ja tuntemaan seksuaalista vetovoimaa molempia sukupuolia kohtaan. Itselläkin on välillä heterompia ja välillä lepakompia päiviä, nyt on ollut pitkään ns. tyttökausi menossa, jolloin miehet eivät ole mielessä yhtään. Saas nähdä vaihtuuko tulevaisuudessa (taas) toisinpäin.
Biseksuaali olet. Mutta mitä nykyiseen suhteeseesi tulee, niin parasta olla rehellinen, turha roikkua väljähtäneessä suhteessa. Eli jätä tyttöystäväsi, mutta toivottavasti voitte olla ystäviä. Näin lyhykäisyydessään neuvoni.
Biseksuaalisuuden kirous. Halut vaihtelevat.
Ennen kuin mietit mitä olet, kannattaisi jättää tyttöystäväsi, joko kivuttomasti tai vaikka kivuliaasti koska nyt on kaikinpuolin epäreilua roikkua tuossa suhteessa.