Perustiedot:
- suomalainen alkutuotanto 3.200 M€
- ruuan tuonti Suomeen 3.400 M€
Alkutuotteen arvo Suomessa syötävästä ruuasta on
siis 6.600 M€.
Kun tuo 6.600 M€:n arvoinen ruokaköntsä on kulkenut
jatkojalostuksen kautta tukkukauppaan, on tukkukaupan
saanto vähittäiskaupalta ollut n. seuraava:
KESKO 4.000 M€
SOK 5.000 M€
Muut 2.200 M€
Yhteensä 11.200 M€
Jalostus ja tukkukauppa ovat tuoneet siis köntsälle
arvonlisää kaikkiaan 4.600 M€, ja se on kaikki
laskettavissa k o t i m a i s e k s i tekijäksi
ruuan alkuperästä piittaamatta.
Kun vähittäiskaupan ruuan myynnin arvo on 14.600 M€,
huomaamme sieltä kertyneen lisää k o t i m a i s t a arvonlisää
3.400 M€.
Laskekaamme yhteen kotimaisesta toiminnasta saadut arvonlisäykset:
- suomalainen alkutuotanto 3.200 M€
- jalostuksen ja tukun arvonlisäys 4.600 M€
- vähittäiskaupan arvonlisäys 3.400 M€.
Yhteensä 14.600 M€ ruokaköntsässä on kotimaisen
toiminnan osuus 11.200 M€ ja siihen kun raapaistaan
ALV ollaankin lukemassa 12.656 M€.
Näitä lukuja käyttäen kotimaisuusaste olisi jopa 86,7 %,
vaikka Suomessa tuotetun ruuan arvo sen lähtiessä alkutuottajalta
on vain 3.200 M€ eli alle 20 % Suomessa syötävän
ruuan arvosta.
Suomen maatalouden alkutuotannon arvo vain alle 20 % Suomessa
syötävän ruuan arvosta. Näin nämä rahavirrat menevät.
- suomalainen alkutuotanto 3.200 M€
- ruuan tuonti Suomeen 3.400 M€
Alkutuotteen arvo Suomessa syötävästä ruuasta on
siis 6.600 M€.
Kun tuo 6.600 M€:n arvoinen ruokaköntsä on kulkenut
jatkojalostuksen kautta tukkukauppaan, on tukkukaupan
saanto vähittäiskaupalta ollut n. seuraava:
KESKO 4.000 M€
SOK 5.000 M€
Muut 2.200 M€
Yhteensä 11.200 M€
Jalostus ja tukkukauppa ovat tuoneet siis köntsälle
arvonlisää kaikkiaan 4.600 M€, ja se on kaikki
laskettavissa k o t i m a i s e k s i tekijäksi
ruuan alkuperästä piittaamatta.
Kun vähittäiskaupan ruuan myynnin arvo on 14.600 M€,
huomaamme sieltä kertyneen lisää k o t i m a i s t a arvonlisää
3.400 M€.
Laskekaamme yhteen kotimaisesta toiminnasta saadut arvonlisäykset:
- suomalainen alkutuotanto 3.200 M€
- jalostuksen ja tukun arvonlisäys 4.600 M€
- vähittäiskaupan arvonlisäys 3.400 M€.
Yhteensä 14.600 M€ ruokaköntsässä on kotimaisen
toiminnan osuus 11.200 M€ ja siihen kun raapaistaan
ALV ollaankin lukemassa 12.656 M€.
Näitä lukuja käyttäen kotimaisuusaste olisi jopa 86,7 %,
vaikka Suomessa tuotetun ruuan arvo sen lähtiessä alkutuottajalta
on vain 3.200 M€ eli alle 20 % Suomessa syötävän
ruuan arvosta.
Suomen maatalouden alkutuotannon arvo vain alle 20 % Suomessa
syötävän ruuan arvosta. Näin nämä rahavirrat menevät.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Onko joku muuta väittänyt, kyllä olet tyhmä jos nyt vasta tuon älysit..
Tajusithan "Ja Vain" että tuon laskelman perusteella voidaan kotimainen alkutuotanto korvata ulkomaisella ilman että sillä olisi juurikaan vaikutusta noihin rahavirtoihin? Kun osuus on noin pieni.
niin niitä eläviä sikoja ruotsinlaivoilla Suomeen teurastettavaksi, onhan siitä ollut puhetta.
Tuodaanhan noilla ruotsinlaivoilla jo nyt maitoa tankkiautoissa, viljaa liikku rahtilaivoilla ja brasiliasta tulee nautaa pakastelaivoilla?
kun saataisiin vielä palkkakilpailuakin ettei se koskisi vain yksin viljelijöitä.
Juu onhan se alkutuotannon arvo aika pieni ja ne maataloustuet on vielä paljon sitäkin pienempiä, ihme että niistä niin kovasti meuhkataan.
Myös kotimainen jalostus ja teollisuus voidaan korvata ulkomaisella, ei kai kukaan niin pöhkö ole että rahtaa tänne korkeiden työvoimakustannusten maahan raaka-aineita jalostettavaksi kun sama homma hoituu jossain muualla halvempaan hintaan.
huomioita, tuo tuonti kun onkin miltei pelkästää jalosteita joten jos koko ruokaketju sen varaan menisi niin kovimpa olisi nopeasti vientituloja jostan kehitettävä tuon ruokamäärän maksamiseksi:)
Huomasithan miten alkuperäisessä viestissä arvonlisä meni? Suurin osa ketjusta on mukana vaikka kaikki olisi ulkomaisia jalosteita.
sitten meni, maatalous tuottaa ne tuotteet jolle alvia voidaan lätkäistä..
sikateurastus siirtyy kasvatusmukaan lukien itänaapuriin, joo o odota hermoilematta luonnostaan loppuu sikailu Suomessa.
vaihtelee, nälkä pysyy, maailmassa on tälläkin hetkellä miljardi ihmistä nälkäkuoleman rajoilla.
kannattaisi laittaa jäitä hattuun, muistelkamme toissakeväsitä elintarviteollisuuden hidastuslakkoa, noniin hattu pois ja hiljaisuus...................., vieläkö kukaan muistaa no eipä taida. Minäpä hieman versestän muisteluita, kaupoissa hyllyt notkuivat elintarvikkeita niitä oli niin paljon että oikein lattialle tipahteli vai oliko?
Niin oli kun valtion kaupassa Leningradissa, erona oli se ettei edes rahalla saanut tiskin alta.
Ei löytynytkään halvalla ulkoo, eikä vaikka olis maksettu vähän enemmän, missään ei ollut tavaraa, jota olisi voinut yhtäkkiä napata meille myyntiin.
Kyllä sitä ajastaan tietenkin olisi alanut virrata, mutta ei vaikuta kovin houkuttelevalta yhtälöltä, muutama lakkosuma kuljetusalalla ja Jo Vain laulaa Ölvökin ja Arskan kanssa kuorolaulua: mistä saatais leipää tai edes jotain muuta alahuulen päälle kuin ylähuuli.
"Maailma syö enemmän kuin tienaa. USA:n maatalousministeriön, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n ja maailman viljaneuvoston laskelmat osoittavat, ettei edes käsillä oleva ennätyssato riitä kattamaan kasvavan väestön tarvetta.
Maailman ruokahuollon kriisiytyminen on vauraissa länsimaissa jäänyt talouden kaaoksen keskellä vaille suurempaa huomiota. Pörssivarallisuuden ja korkomarkkinoiden ohella huomiota kannattaisi kuitenkin kiinnittää myös jokapäiväiseen leipään ja sen riittävyyteen.
Maapallo kykenee vielä ruokkimaan asukkaansa, mutta se vaatii valtioilta yhteistä ja vastuullista elintarvikepolitiikkaa. Markkinoiden tulee toki ohjata myös ruuantuotantoa, mutta kansakuntien ruokahuoltoa ei voi jättää markkinoiden huoleksi.
Maatalous ja viljelymaan omistaminen houkuttavat sijoittajien rahoja maailmalla. Näiden sijoitusten tuotto-odotus perustuu siihen, että maailman ruokapula pahenee entisestään.
Päättäjien tavoitteiden tulisi olla päinvastaisia. Oman ruuantuotannon näivettäminen voi tulla kansakunnalle kalliiksi".
MT 2011-08-12
Surkuhupaisaa argumentointia, kun kansallisia
maataloustukiaisia pitää puolustella ja perustella
kuljetusalan lakoilla. Kyllä siinä lakkohässäkässä
jää kotimaisenkin tukijussin tuotteet markkinoille
kärräämättä. Ei edes maitoa meijereihin saataisi
kuljetetuksi.
Mutta ovathan tuollaiset avuttomat
perustelut tietysti selvä merkki kansallisen tuen
tarpeettomuudesta.
Suomeen muuten tuodaan elintarvikkeita paitsi
eri tasoille jalostettuina, myös raaka-aineina,
jotka suomalainen elintarviketeollisuus
jatkojalostaa.
" Markkinoiden tulee toki ohjata myös ruuantuotantoa, mutta kansakuntien ruokahuoltoa ei voi jättää markkinoiden huoleksi.
Maatalous ja viljelymaan omistaminen houkuttavat sijoittajien rahoja maailmalla. Näiden sijoitusten tuotto-odotus perustuu siihen, että maailman ruokapula pahenee entisestään.
Päättäjien tavoitteiden tulisi olla päinvastaisia. Oman ruuantuotannon näivettäminen voi tulla kansakunnalle kalliiksi"."
Näissä ns lainauksissa jotka ovat heittomerkeissä joilla annetaan ymmärtää että ovat jonkun viisaamman tahon kirjoituksia niin niissä olisi ihan kiva jos niissä olisi lähdeviite mukana. Esimerkiksi jos kirjoitus on lainattu MTKn tiedostuslehdestä MaaseudunTulevaisuudesta niin se on erään intressiryhmän propagandaa ja tavoitteita ja kirjoituksilla ajetaan niitä. Ei siis mikään puolueettoman asiantuntijan kirjoitus.
vätätkös sinä nyt ihan silmä kirkkaana ettei toissakeväisellä elintarvikealan hidastuslakolla ollut mitään merkitystä.
Typeryytesi on niin suurta, että paistaa oikein pääkuoresi läpi. Mikäli oma tuotanto on ajettu alas niin sitä ei polkaista tuosta vaan käyntiin ja ei tarvita kummoista hässäkkää jakeluketjun alkupäässä kun täällä vedetään vyötä tiukemmalle.
Näistä asioista ei kovin paljon puhella, mutta melko usein kuitenkin tuonttavaraa ja myös elintarvikkeita ei ole saatu koska ulkomainen toimittaja ei pystynytkään pitämään sopimuksia ja aikatauluja.
"vätätkös sinä nyt ihan silmä kirkkaana ettei toissakeväisellä elintarvikealan hidastuslakolla ollut mitään merkitystä."
Olihan sillä merkitystä. Kauppa ja kuluttajat oppivat että tuontiruoalla pärjää ihan hyvin... Ja edullistakin...
http://www.uusisuomi.fi/raha/110087-lehti-atria-pelkaa-romahdusta-–-”jarkyttavaa”
"Alan kannattavuutta on Selinin mukaan heikentänyt etenkin kasvanut tuonti, joka alkoi elintarvikealan lakon myötä viime vuonna."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/05/1115804/lakko-voi-lisata-ulkomaisten-elintarvikkeiden-osuutta-pysyvasti
"Tuontitarve koskee muun muassa lihaa ja lihajalosteita. Vaikka tuonnin tarve on lakon vuoksi vain hetkellinen, ulkomaiset tuotteet saattavat jäädä myös pysyvästi suomalaisiin ruokakauppoihin, kertoo Suomen Lähikaupan tuotehallintajohtaja Jussi Tolvanen:
- Jos suomalainen kuluttaja tykästyy näihin tuotteisiin ja on niitä valmis ostamaan ja halukas ostamaan, niin toki."
http://www.esaimaa.fi/Online/2010/04/28/Tuontiliha korvaa kotimaisen lakon laajentuessa/201018913760/4
"Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo kiistan pitkittyessään uhkaavan kotimaisen elintarviketeollisuuden asemaa.
— Kiistalla on varmasti vaikutuksia tuonnin kasvuun, sillä nyt on markkinoilla entistä enemmän tilaa tuontielintarvikkeille, Anttila sanoo.
Tullin tilaston mukaan elintarvikkeiden tuonti kasvoi viime vuonna liki viidellä prosentilla."
lakko kesti muutaman päivän ja oli osittainen, silti hyllyt tyhjeni kaupat oli kuin entisessä Neuvostliitossa. Voi vain kuvitella mitä esim. kuukauden mittainen täisimittainen lakko olisi ollut seurauksiltaan.
FAO varoittaa uudesta ruokakriisistä
"julkaistu 25.01. klo 06:48, päivitetty 25.01. klo 06:52
Maailma voi olla lähellä uutta ruokakriisiä, varoittaa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO. Järjestö tiukentaisi sääntöjä pörssien ruokafutuurikaupassa, joka on sen mukaan sekoittanut elintarvikehinnoittelua. Ruuan hintaindeksi nousi viime kuussa uuteen ennätykseen.
Ruuan hinta on korkeammalla kuin vuonna 2008, jolloin kallis ruoka johti mellakoihin useissa maissa. Tällä haavaa vehnän ja sokerin hinnannousut kuohuttavat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ja ovat yllyttäneet siellä protesteihin".
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/02/20/joko-halpa-ruoka-loppui/20112424/12
i
Oxfam: Kansainvälinen ruokakriisi häämöttää.
Vuosikymmeniä nälänhätää vastaan taistellut Oxfam arvioi, että vuoteen 2050 mennessä ruoan kysyntä kasvaa 70 prosenttia samalla, kun mahdollisuudet ruoan lisätuotantoon vähenevät. Keskimääräinen sadon kasvu on järjestön mukaan lähes puolittunut sitten vuoden 1990.
http://maailma.net/artikkelit/oxfam_kansainvalinen_ruokakriisi_haamottaa
"Viljavarastot hupenemassa ennätyspieniksi.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO laskee, että viljavarastot pienenevät edellisvuodesta viisi prosenttia. Suomalaisasiantuntijat peräävät kansainväliseltä yhteisöltä voimakkaampia toimia maataloustuotannon elvyttämiseksi".
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2008/04/639994/viljavarastot-hupenemassa-ennatyspieniksi